Punakynäniska: Inhimillisen ujelluksen seppä

"Luulin kuuntelevani musiikkia ulkoavaruudesta", Isao Tomita kertoi Tokyo Weekenderin vuoden 2013 haastattelusta niistä äänistä, joita amerikkalaisradiot jazz- ja pop-musiikkeineen edustivat Tomitan nuoruuden Tokiossa. Kuva: RCA.
”Luulin kuuntelevani musiikkia ulkoavaruudesta”, Isao Tomita kertoi Tokyo Weekenderin vuoden 2013 haastattelusta niistä äänistä, joita amerikkalaisradiot jazz- ja pop-musiikkeineen edustivat Tomitan nuoruuden Tokiossa. Kuva: RCA.

 

Uudemmankin elektronisen musiikin taustahahmo Isao Tomita kuvitteli Debussyn, Stravinskyn ja Musorgskin partituurit uusin korvin. Laatu pyyhkäisi pöydältä monet muut 1970-luvun kokeilijat.

Virtapiiriin tuli lopullinen vika. Elektronista ja klassista musiikkia ainutlaatuisesti yhdistänyt Isao Tomita kuoli torstaina 5. toukokuuta 84 vuoden iässä. Japanilaisen fanit saivat muutamaa päivää myöhemmin Facebook-päivityksen, jossa kerrotaan sydänkohtauksesta ja omaisten äärellä kuoleman uneen vaipumisesta tokiolaisessa sairaalassa.

IsaoTomita2016Tomitasta tuli säveltäjä Tokiossa suoritettujen taidehistoriaopintojen sivussa. Musiikissa häntä kiehtoi kaikki se mitä yhdysvaltalaisen miehitysradion kanavat soittivat toisen maailmansodan jälkeen. Työkenttää olivat aluksi mainosmusiikki sekä televisiosarjat, joista osaa esitti NHK-yleisradio. Vaikka yhtiöllä oli jo 1950-luvulla elektronisen musiikin studio, Tomita sai innostuksen kokonaan sähköiseen toteutukseen kuuluisan Wendy Carlosin vuoden 1968 Switched-On Bach -levyn kautta.

Vuodesta 1974 lähti liikkeelle noin kymmenen albumin sarja, jolla Tomita versioi massiivisella Moog-syntetisaattorillaan ja äänimanipulaatiolaitteillaan isoja klassisen musiikin sävellyksiä. Tekotapa oli – monofonisella soittimella raita raidalta äänitettynä – aina hidas ja se vaihteli partituurien orjallisesta seuraamisesta kokeellisten ääniefektien ronskimpaan lisäämiseen. Esikoislevy Snowflakes Are Dancing oli kikkailusta vapaata Debussy-tulkintaa, joka saavutti välittömän kaupallisen suosion ja Grammy-ehdokkuuden parhaan klassisen albumin sarjassa.

Tomitan tarkan työn viehätys on hänen sointivalinnoissaan, joissa yksi tavaramerkki on vastustamattoman vokaalimainen ujellus. Jälki on mielikuvituksen käytössä lähempänä esimerkiksi Tangerine Dreamin avaruudellista rockia kuin Carlosia. Suuri osa Snowflakes Are Dancingin versioinneista on kestänyt aikaa ihanteellisesti, eikä toteamukseen tarvita edes tiedostavaa retro-asennetta.

Myöhemmin Tomita toteutti valtavia ulkoilmakonsertteja, joissa musiikkia ja ääniefektejä projisoitiin jopa helikoptereista käsin. Hän ei pelkästään luonut tulevia elektronisen tanssimusiikin artisteja varten erinäisiä sointi-ihanteita, vaan oli musiikin uusissakin virtauksissa kiinni loppuun asti.

Hatsune Miku. Kuva: Crypton Future Media Inc.

Vuonna 2012 iso sinfoniaorkesteri soitti Tomitan johtamana tämän kantaesitysteoksen nimeltä Symphony Ihatov. Solisti oli maailman tunnetuin vocaloid-hologrammihahmo Hatsune Miku.

Uusin projekti Dr Coppelius pysyi viimeisimpinäkin elinpäivinä tiukasti Tomitan mielessä. Hatsune Mikun tähdittämä baletti aiotaan esittää alkuperäisen suunnitelman mukaan marraskuussa. Samalla sen esitykset ovat muistokonsertteja koko visionäärisen elämäntyön kunniaksi.

Edellinen artikkeliArvio: Galantti fagotti vapautti solistienergiat
Seuraava artikkeliToimitus valitsee: viikko 20