Monologiooppera on tie mielen sisään
Helsingin oopperakesässä saavat kantaesityksensä kaksi monologioopperaa, Lauri Mäntysaaren Loputtomuus ja Heinz-Juhani Hofmannin Minä/Minä/Minä. Niissä esiin pääsevät ajankohtaiset teemat kuten ilmastonmuutos, salaliittoteoriat, somejulkisuus ja itsekeskeisyys. Mäntysaaren teos nähdään myös Turun musiikkijuhlilla. Monet säveltäjät ovat tarttuneet ilmastonmuutokseen teostensa teemana, ja se on taustalla myös Lauri Mäntysaaren uudessa monologioopperassa Loputtomuus. Lavalla nähdään sopraano Tuuli Lindeberg, jonka roolihahmo pyrkii kumoamaan ilmastonmuutoksen, esittelee uuden maailmanjärjestyksen ja lähtee lopulta aivan absurdeille poluille. ”Kyseessä ei ole silti ooppera ilmastonmuutoksesta vaan ihmisyydestä. […]
Avanti! etsii itseään historiaansa unohtamatta
Kamariorkesteri Avanti! valmistelee tämänkesäistä Porvoon Suvisoittoaan erikoisissa tunnelmissa, sillä se koki keväällä suuren organisaatiomuutoksen. Nyt yhteisö miettii uusiksi identiteettiään ja toimintamuotojaan. Vieläkö 1980-luvuin idealismi on voimissaan, vai pitäisikö konsepti päivittää uuden sukupolven astuessa remmiin? Kaikki musiikin ehdoilla, julisti Avanti! 1980-luvulla ja aloitti kauaskantoisen kapinan laitosorkestereiden jämähtäneisyyttä vastaan. Kokoonpanojen tuli muuttua musiikin mukana, ohjelmiston ja soittotapojen tuli monipuolistua, hengen palon korvata jäykät organisaatiot. Ja niinhän siinä kävi, että koko Suomen musiikkielämä alkoi avantimaistua. Yhtyeen aktiivijäsenet […]
Missä ajoimme kerran – in modo sicuro nella macchina di famiglia (turvallisesti perheautossa)
Ensivaikutelman voi tehdä vain kerran. Esimerkiksi renkaan koko, malli, kuviointi ja jopa käytetyn kumiseoksen laatu vaikuttavat kaikki ajotuntumaan, ja ääritilanteissa väärät rengaspaineet ovat turvallisuusriski. Itse en siedä kytkimiä, jotka ottavat kiinni aivan viime senteillä; vetopistettä eli kytkimen irrotushetkeä on toki mahdollista säätää, mutta se ei muuta koeajossa saatua ensivaikutelmaa, joka voi joko sinetöidä tai mitätöidä ostopäätöksen. Koeajoin Kjell Westön toiseksi uusimman romaanin Tritonus, ja se on mielestäni perheauto. Sellaiset ovat turvallisia, tilavia ja tasavarmuudessaan […]
Amerikkalainen orkesterikenttä murroksessa
Esa-Pekka Salonen ilmoitti maaliskuussa jättävänsä San Franciscon sinfoniaorkesterin musiikillisen johtajan tehtävät nykyisen sopimuskautensa umpeutuessa kesällä 2025. Taustalla ovat orkesterin suuret rahavaikeudet. Miltä tilanne näyttää siellä ja muualla USA:ssa? Maestroja toki tulee ja menee, mutta harvemmin tilanteessa, jossa musiikillinen yhteistyö sujuu erinomaisesti ja orkesteri soittaa taiteensa huipulla. Merkillepantavaa olikin Esa-Pekka Salosen suorasanaisesti ilmaistu perustelu San Franciscon pestinsä päättämiselle: häneltä ja orkesterin mittavista säästöistä päättäneeltä johtokunnalta puuttuu yhteinen päämäärä – tämä siis maassa, jossa kulissien takaiset […]
Hallinnon taide
Oopperalaulajan uransa ohella Jussi Merikanto on kädet kiinni taideorganisaatioiden mullassa niin tuottajana, toiminnanjohtajana kuin taiteellisena johtajana. Hänelle nämä kaikki pyrkivät samaan päämäärään – mahdollisimman onnistuneeseen esitykseen. Tuottaminen on luovaa toimintaa – tähän kiteytyy Jussi Merikannon ydinsanoma haastattelun aikana. Tehtyään muun muassa yli 15 vuoden uran Kansallisoopperassa baritonina Merikanto on vuodesta 2021 saakka työskennellyt Urkuyön ja Aarian toiminnanjohtajana sekä Joroisten Musiikkipäivien taiteellisena johtajana. Kaudella 2024 hän on lisäksi tuottanut Tapiola Sinfoniettan kausikonsertteja, unohtamatta vuodesta […]
Kuhmon palapeli
Festivaalin temaattisen kaaren rakentaminen on tihenevää kimpoilua ideoiden ja tosiasioiden välillä. Kuhmon Kamarimusiikin taiteelliset johtajat Minna Pensola ja Antti Tikkanen kertovat, kuinka ison festivaalin ohjelma paketoidaan toimivaan muotoon. 14 päivää, 60 konserttia, 100 esiintyjää, 300 teosta ja yli 20 000 konserttikäyntiä: jo 54. kertaa järjestettävä Kuhmon Kamarimusiikki on vähintäänkin kotimaisella mittapuulla kokoluokaltaan ainutlaatuinen klassisen musiikin festivaali. Heinäkuun 2024 ohjelmaa kehystää teema Rajalla, joka kattaa taiteellisten johtajien, viulistipariskunta Minna Pensolan ja Antti Tikkasen mukaan niin […]
Annetaan Klausille aikaa
Valinta Oslon filharmonikkojen, Pariisin orkesterin ja Amsterdamin Concertgebouw-orkesterin lisäksi myös Chicagon sinfonikkojen ylikapellimestariksi on sysännyt 28-vuotiaan Klaus Mäkelän hurjaan mediamyllyn. Mihin suosio perustuu? Onko se Klaus Mäkelä todella niin hyvä?” kysyi eräs musiikinystävä, jolle äkillinen hyppäys Suomen orkesterien edessä ahkerasti esiintyneestä lupauksesta maailman kuumimmaksi nuoreksi kapellimestariksi herätti paitsi ylpeyttä niin myös ihmetystä. ”Kyllä maailman parhaat muusikot tietävät, kenet valitsevat”, vastasin. Concertgebown ja Chicago Symphonyn kunnianarvoisat soittajat eivät todellakaan alistu siihen, että agentit tai […]
Sir James MacMillan ja säveltämisen pakko
Konsertot, sinfoniat ja uskonnollinen musiikki ovat Tampere Filharmonian menneen kauden nimikkosäveltäjän Sir James MacMillanin tuotannon pääkategoriat. Hän kertoo suhteestaan näiden lajien perinteeseen, säveltämisen pakkoon ja päätökseensä ryhtyä myös kapellimestariksi. Säveltämiseen ei ole varsinaista kaavaa. Koska jokaisen teoksen kohdalla haasteet ovat erilaisia, on niihin tartuttava aina kulloisistakin lähtökohdista käsin. Joskus valmisteluvaihe voi viedä jopa vuosia, toisinaan työhön pystyy käymään liki suoriltaan. Säveltämisen pakko ottaa jossain vaiheessa vallan, ja silloin on vain ryhdyttävä toimeen”, skotlantilainen […]
Tuntematon soiva asia
Elektroniset äänet ovat vaihtuneet luomuun bändisoittoon Pykärin neljännellä sooloalbumilla. Vierauden teemaa viistävä albumi sai hänet myös tekemään tutkimusretken kansanmusiikkiin. Tiedän, että lyhenne tarkoittaa alusta eikä avaruusolentoa, ja tiedän ihmisten ärsyyntyvän, kun käytän sitä tarkoittamaan tätä hahmoa”, myhäilee Mikko Pykäri huhtikuussa ilmestyneen U.F.O. -albuminsa nimeä. Sen kappaleissa on Pykärin mukaan yhteinen näkökulma: laulujen kertojina on ihmisiä, joista ei pidetä, joita kadehditaan tai jotka ärsyttävät. ”Mietin tätä ’ufohahmoa’ sanoittaessani. Se ulkopuolinen tai oman itsen sisällä oleva […]
Viulunsoitto elämäntapana
Suomalaiset nuoret ovat näkyvästi esillä Mikkelin musiikkijuhlilla Lontoon Philharmonia-orkesterin vastapainona. Yksi festivaalin esiintyjistä on musiikin ihmelapsi, 13-vuotias viulisti Lilja Haatainen, joka soittaa rivinsä yhdistävien Sinfoniaorkesteri Vivon ja Orkester Nordenin solistina. Yksivuotias pikkuinen nauttii iloisena taustalla soivasta klassisesta musiikista ja taiteilee samalla piirtotaululle. Äiti Alina Haatainen muistelee tyttärestään Lilja Haataisesta tämän vauva-aikoina kuvaamaansa videota. ”Kun tulin siihen kameran kanssa, hän katsoi minua tiukasti kuin sanoen, että älä häiritse. Musiikki sai Lillin jo nuorena rauhoittumaan ja […]
In memoriam: Rohkea urkutaiteilija, intomielinen romantikko
Kalevi Kiviniemi 1958–2024 Konserttiurkuri Kalevi Kiviniemi menehtyi sairauskohtaukseen lapsuudenkodissaan Jalastossa 3. huhtikuuta 2024. Hän lyyhistyi harjoitusurkujensa viereen juuri kun oli hiljaisten koronavuosien jälkeen virittämässä itseään huippukuntoon kansainvälisiä esiintymisiä varten. Hän oli 65-vuotias, syntynyt musiikkia aktiivisesti harrastavaan perheeseen Jalasjärvellä 30. kesäkuuta 1958. Kiviniemi kuului kansainvälisten urkutaiteilijoiden terävimpään kärkeen. Jätettyään tehtävänsä Lahden Ristinkirkon urkurina (1985–2000) ja Lahden kansainvälisen urkuviikon johtajana (1991–2001) hän omistautui konsertoimiseen ja piti jopa sata konserttia vuodessa. Esiintyessään ympäri maailmaa hän pääsi perehtymään […]
Voittoisana Zürichissä
Camilla Nylund teki voitokkaasti ensimmäisen Brünnhildensä Zürichin oopperan näyttämöllä, jossa Richard Wagnerin Ring-tetralogia esitettiin toukokuussa kahtena syklinä. Nylund työsti kolmessa tetralogian osassa esiintyvät Brünnhildet sekä äänellisesti että näyttämöllisesti erillisiksi hahmoiksi liikkuen jumalallisesta kohti inhimillistä naiseutta. Oopperan ohjaaja ja Zürichin oopperan pääjohtaja Andreas Homoki on todennut, että ei voi sietää kurkku suorana huutavia Wagner-laulajia. Nylundin ääni ei ole se läpitunkevasti orkesterin yli pauhaava Wagner-sopraano, vaan jotain belcantomaisempaa, mutta samalla hyvin ilmeikästä ja inhimillistä. Nylundin vivahteikkaasti […]