OK_vanhat

Wolfgang Amadeus Mozart: Serenadi nro 9 ”Postitorvi”, Serenadi nro 13 ”Eine kleine Nachtmusik, Marssit KV 335/1-2. Die Kölner Akademie, johtajana Michael Alexander Willens. BIS-2244. Kölnin Akatemia esiintyi edukseen Michael Willensin johdolla Ronald Brautigamin Mozartin pianokonserttojen levytyksissä ja nyt he ovat ryhtyneet Mozartin serenadeihin. Wieniläisklassinen viihdemusiikki ei ole nykyajan näkökulmasta ihan helppoa esittää: sitä säätelee aatelinen seurustelukulttuuri, mutta kyllähän se saisi viihdyttääkin. Kölniläisorkesteri tuo periodisoittimillaan pirteyttä ”Postitorviserenadiin”, jossa otsikoidun vierailevan tähden lisäksi sooloilevat edukseen muutkin puhaltimet. […]

Johannes Brahms– Detvel Glanert: Viisi preludia ja vakavia lauluja, Detvel Glanert: Weites Land, Johannes Brahms – Luciano Berio: Op. 120 nro 1 (sovitus klarinettisonaatista). Michael Nagy, baritoni, Kari Kriikku, klarinetti, Helsingin kaupunginorkesteri, joht. Olari Elts. Ondine 1263-2. Hampurilaisella säveltäjällä Getlev Glanertilla on läheinen suhde saman kaupungin suureen poikaan Johannes Brahmsiin. Hän on sekä sovittanut tämän teoksia että käyttänyt sitä henkisenä ja tyylillisenä materiaalina omille sävellyksilleen. Ondinen uutuuslevyllä on esimerkkejä molemmista. Brahmsin Neljään vakavaan lauluun hän on […]

Ludwig van Beethoven: sinfoniat nro 1 ja 7. Wienin filharmonikot, joht. Nikolaus Harnoncourt. Orfeo 924161. Wienin filharmonikoilla ja periodityylin profeetalla Nikolaus Harnoncourtilla oli eräänlainen viha-rakkaussuhde. Maestro kritisoi orkesteria aidon wieniläistyylin rappeuttamisesta, mutta lavalla heidän kemiansa toimivat yllättävän hyvin. Nämä Beethovenin sinfoniat on äänitetty Salzburgin festivaalin konsertista vuonna 2003, ja Orfeo julkaisee ne ensi kerran. Ei voi kuin valitella, etteivät he levyttäneet koko sinfoniasarjaa. Orkesterin traditio ja Harnoncourtin maaninen totuuden etsintä kohtaavat kihelmöivästi. Kaikki ärhäkkäät aksentit, […]

Michel van der Aa: Viulukonsertto, Hysteresis. Janine Jansen, viulu, Concertgebouw-orkesteri, johtajana Vladimir Jurowski, Kari Kriikku, klarinetti, Amsterdam Sinfonietta. Disquiet DQM 05. Hollantilainen, alun perin äänittäjäksi valmistunut Michel van der Aa (s. 1970) on yksi kiinnostavimpia nykysäveltäjiä. Hän yhdistää musiikkiinsa usein teatraalisia ja visuaalisia elementtejä, ja viimeksi Suomessa kuultiin multimediateoksesi luonnehdittua sellokonserttoa. Kari Kriikulle sävelletty Hysteresis (2013/2015) yhdistää sooloklarinettiin ja kamariorkesteriin ääninauhan, joka rakentaa musiikista analogisen ja digitaalisen maailman vuoropuhelua. Otsikko kertoo mihin suuntaan dialogi etenee, […]

William Boyce: Kahdeksan sinfoniaa. Academy of Saint-Martin-in-the-Fields, johtajana Neville Marriner. Capriccio Encore C8006. Sir Neville Marriner kuoli viime syksynä 92-vuotiaana, ja hänen mukanaan meni mailleen pitkä siivu kamariorkesteritraditiota. Vuonna 1956 perustamansa Academy of Saint-Martin-in-the-Fieldsin kanssa Marriner loi kamariorkestereille uudet standardit ja monissa tapauksissa myös uuden ohjelmiston. 1980-luvulla tuo työ jäi jossain määrin periodibuumin varjoon, mutta Capriccion uudelleen julkaisema Boyce-levytys (1995) kertoo, että Marrinerin elegantissa musisoinnissa on yhä paljon nautittavaa. William Boycen (1711-1779) kahdeksan sinfoniaa ovat […]

Hommage à Boulez. West-Eastern Divan Orchestra, joht. Daniel Barenboim ja Pierre Boulez. DG 4797160.  Pierre Boulez ja Daniel Barenboim olivat läheisiä työtovereita siitä lähtien, kun he vuonna 1964 tapasivat Berliinissä kapellimestari-pianistiparina. Kun Barenboimin Berliinin-valtakunnan uusin monumentti eli uusi akatemia ja konserttisali tänä vuonna vihittiin, sali sai Pierre Boulezin nimen. Tällä levyllä Barenboim kunnioittaa ystäväänsä West-Eastern Divan Orchestran Lontoossa ja Berliinissä äänitetyillä esityksillä. Kappaleet antavat hyvän kuvaa Boulezin eri tyylikausilta, varhaisimpana teoksena 1950-luvun merkkiteos Le Marteau […]

Olli Virtaperko: Romer’s Gap, Multikolor, Ambrosian Delights. Perttu Kivilaakso, vahvistettu sello, Joonatan Rautiola, baritonisaksofoni, Jonte Knif, knifonium. Jyväskylä Sinfonia, joht. Ville Matvejeff. Ondine ODE 1305-2   Vuosina 2013–2016 valmistuneet omaleimaiset konsertot piirtävät hyvän kuvan Olli Virtaperkon kekseliäästä ja uteliaasta säveltäjyydestä. Konserttokolmikko on saatu levylle Ville Matvejeffin aloitteesta, ja asialla ovat ne solistit, joille konsertot on räätälöity. Teokset ovat imeneet itseensä niin barokkia, progea, heviä kuin spektrimusiikkiakin, mutta musiikkina ne ovat taattua Virtaperkoa, eivät tyylikollaaseja, ja […]

Antonio Vivaldi: Neljä vuodenaikaa. Barocco Boreale, Kreeta-Maria Kentala ja Siiri Virkkala, viulu. Alba ABCD 402. Vanhan musiikin liikkeen emansipaation uusimpia tuulia Suomessa on folkbarokki, jonka näkyvimpiä edustajia on viulisti Kreeta-Maria Kentala. Nyt hän ja vuonna 2013 perustettu pohjanmaalainen Barocco Boreale ovat tarttuneet kaustislaisella asenteellaan Vivaldin Vuodenaikoihin.   Folkbarokki-resepti ei niinkään tarkoita crossoveria vaan barokin ja kansanmusiikin syvän yhteyden realisoimista. Rapeutta, hyperilmeikkyyttä ja rouheita efektejä tarjoavat muutkin periodibändit, mutta Barocco Boreale uskaltautuu vielä astetta pidemmälle ja […]

Sergei Prokojev: Viulukonsertto nro 2, Sonaatti kahdelle viululle, Sonaatti sooloviululle. Viktoria Mullova, viulu, Frankfurtin RSO, johtajana Paavo Järvi, Tedi Papavrami, viulu. Onyx 4142. Viktoria Mullova levytti Prokofjevin toisen viulukonserton 1988, mutta Onyxin levyllä hän tulee livenä ja kiukkuisempana.   Tempot ovat tiivistyneet, ja etenkin finaalissa on nyt sykähdyttävää kamppailun makua, jos kohta pientä epätarkkuuttakin. Varhemmassa levytyksessä soitto oli viimeistellympää ja kontrolloidumpaa, mutta Paavo Järven kanssa Prokofjevin musiikin terävyys pääsee oikeuksiinsa – viulu tosin kiilaa äänityksessä […]

Wolfgang Amadeus Mozart: Pianokonsertto A-duuri KV 488. Sergei Rahmaninov: Pianokonsertto nro 3. Grigori Sokolov, piano, Mahler-kamariorkesteri, johtajana Trevor Pinnock, BBC Filharmonia, johtajana Yan-Pascal Tortelier, Grigori Sokolov – A Conversation That Never Was, ohjaaja Nadja Zhdanova. Deutsche Grammophon cd/dvd 479 7015. Grigori Sokolovin esiintymiset lavalla ja levyllä ovat aina tapauksia, ja viimeksi kesäkuussa suomalaisyleisöä hemmoteltiin Mozart-Beethoven-ohjelmalla, joka kuorrutettiin Schubertin ja Chopinin teoksista koostuvilla ylimääräisillä. Pianistin ote oli muuttunut aineettomammaksi ja filosofisemmaksi kuin Deutsche Grammophonin levyjulkaisun yli […]

György Ligeti: sellokonsertto, kamarikonsertto,. Melodien, pianokonsertto. Christian Polterr, sello, Joonas Ahonen piano, BIT22 ensemble, joht. Broldur Brönnimann. BIS 2209. György Ligeti tuli ensi tunnetuksi ”pilviä ja kelloja” -tyylistään, jossa vastakohtapareina olivat klusterit ja mekaaniset kulut. Vaihdos kohti monisyisempää musiikkia koitti 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa, ja suunta huipentui mm. afrikkalaisen musiikin ja fraktaaliteorian vaikutteita yhdistelevään pianokonserttoon (1988). Norjalaisyhtye BIT22:n levy tuo valaisevasti esiin tätä periodia, joka onkin osoittautunut säveltäjän parhaaksi. Ligetin suhde perinteeseen oli kaksijakoinen: […]

Maurice Ravel: Pianokonsertto G-duuri, Pianokonsertto vasemmalle kädelle. Manuel de Falla: Öitä espanjalaisissa puutarhoissa. Steven Osborne, BBC Scottish Symphony Orchestra, johtajana Ludovic Morlot. Hyperion CDA68148. Steven Osborne on Hyperionin luottopianisti, joka on levyttänyt musiikkia Beethovenista ja Schubertista Messiaeniin ja Crumbiin. Hän tuntuu olevan kotonaan hyvin erilaisissa tyyleissä ja temperamenteissa, ehkä venäläinen musiikki jonkinlaisena erikoisalana. Ravelin konsertoissa huomio kiinnittyy rautaiseen tekniikkaan ja eräänlaiseen allround-tehokkuuteen, joka ei aina laske paljon persoonallisuutta lävitseen. Se ei Ravelin konsertoissa ole pelkästään […]