perjantai maaliskuu 29. 2024
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Liity sinäkin mukaan RONDON KAUPPA valikon kautta!

Myöhäisbarokin juhlaa

0
William Boyce: Kahdeksan sinfoniaa. Academy of Saint-Martin-in-the-Fields, johtajana Neville Marriner. Capriccio Encore C8006. Sir Neville Marriner kuoli viime syksynä 92-vuotiaana, ja hänen mukanaan meni mailleen pitkä siivu kamariorkesteritraditiota. Vuonna 1956 perustamansa Academy of Saint-Martin-in-the-Fieldsin kanssa Marriner loi kamariorkestereille uudet standardit ja monissa tapauksissa myös uuden ohjelmiston. 1980-luvulla tuo työ jäi jossain määrin periodibuumin varjoon, mutta Capriccion uudelleen julkaisema Boyce-levytys (1995) kertoo, että Marrinerin elegantissa musisoinnissa on yhä paljon nautittavaa. William Boycen (1711-1779) kahdeksan sinfoniaa ovat […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Viulistilegendan muotokuva

0
Leonid Kogan: Milestones of Legend, Bach: Kaksoiskonsertto BWV 1043, Viulukonsertto E-duuri, Mendelssohn: Viulukonsertto, Paganini: Viulukonsertto nro 1, Cantabile, Haydn: Pianotrio g-molli, Hatshaturjan: Viulukonsertto, Saint-Saëns: Havanaise, Beethoven: Viulukonsertto (x 2), ”Arkkiherttua”-trio, Pianotrio WoO 38, Mozart: Viulukonsertto nro 3 (x 2), Pianotrio K 564, Prokofjev: Viulukonsertto nro 2, Brahms: Viulukonsertto (x 2), Viulusonaatit 1-2, Lalo: Symphonie espagnole, Schumann: Pianotrio nro 1, Tshaikovski: Viulukonsertto. Documents 600374 (10 cd). Leonid Koganin (1924-1982) kohtalona oli jäädä David Oistrahin varjoon, ja […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Reipasta Haydnia

0
Joseph Haydn: Sinfonia nro 53 “L’Impériale”, Sinfonia nro 64 ”Tempora Mutantur”, Sinfonia nro 96 ”Ihme”. The Oregon Symphony, johtajana Carlos Kalmar. Pentatone PTC5186 612. Yhdysvaltain ”majavaosavaltio” ei ole odotetuin lähde reippaille Haydn-tulkinnoille, mutta uruguaylaissyntyisen Carlos Kalmarin johdolla Oregonin sinfonikot peittoavat ennakkoluulot. Periodityylillä on ollut vaikutusta aikamittoihin mutta ei välineisiin, eli tämä on perinteistä sinfoniaorkesterin klassismia. Levyn kolme sinfoniaa edustavat Haydnin eri tyylikausia, alkaen ”L’Impérialesta” vuodelta 1777, jossa Kalmar tulkitsee kahdesta finaalivaihtoehdosta oikukkaamman. Sinfonia nro 64 […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Vänskän objektiivinen Mahler

0
Gustav Mahler: Sinfonia nro 5. Minnesotan orkesteri, johtajana Osmo Vänskä. BIS-2226. Osmo Vänskä tekee Minnesotassa sinfonisen aluevaltauksen ja aloittaa Gustav Mahlerin sinfonioiden kokonaislevytyksen, joka edustaa ulkoisesti tekniikan viimeisintä silausta. Tulossa ei ole Mahler-lite-tyyppistä ohueksi kaulitun orkesterisoinnin katselmusta. Minnesotan orkesteri hoitaa osansa itsevarmalla atleettisuudella, mutta myös selkeydellä, joka erittelee soittimelliset linjat ruuhkaisimmissakin koitoksissa. Sen seurauksena viidennen sinfonian aloittava surumarssi kuulostaa hitaanakin jäntevältä, rytmit terävästi paikallaan. Toisen osan myrsky ei sotke kontrapunktin kirkkautta, mutta monivaiheinen scherzo tuntuu […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Beethoven

0
Ludwig van Beethoven: Kolmoiskonsertto op. 56, Pianokonsertto nro 3. Royal Northern Sinfonia, Christian Tetzlaff, viulu, Tanja Tetzlaff, sello, Lars Vogt, piano ja johtaja. Ondine ODE 1297-2. Beethovenin konsertto viululle, sellolle ja pianolle on kiinnostava tutkielma kamari- ja orkesterimusiikin suhteesta sekä Ranskassa suositun ”konsertoivan sinfonian” ideasta. Solistitriossa korostuu tavallista enemmän toverillinen vuorovaikutus, jonka vuoksi teoksessa ovat menestyneet paremmin vakituiset kokoonpanot kuin ad hoc -kootut tähtitriot. Lars Vogtin ja Tetzlaffin sisarusten muodostama trio kuuluu ensin mainittuun kategoriaan. […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Fordell

Erik Fordell: Jousiorkesteri- ja kamarimusiikkiteoksia 1941–1981. Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri, joht. Juha Kangas. Anu Komsi, sopraano, Meeri Pulakka, sopraano, Monica Groop, mezzosopraano, Reijo Tunkkari, viulu, Kirill Kozlovski, piano, Tero Tavaila, piano, Aglepta-kuoro, joht. Malin Storbjörk, Pulakka-kvartetti. Alba ABCD 404. Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri – jonka nimi muiden esittäjien mukana on turhan ujosti kätketty lipukkeen sisään – on jälleen kulttuuritalkoissa, vaalimassa pohjalaista musiikkiperintöä. Erittäin tuottelias Kokkolan oma poika Erik Fordell (1917–1981) saa huolellisesti tehdyn muotokuvan, johon esittäjät ovat Juha Kankaan johdolla […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Cembalokonsertot täyttyvät yhteistyön osaamisesta

Andreas Steierin tulkinnat perustuvat historiallisten esityskäytäntöjen tutkimukseen aina instrumentteja myöten (tässä tapauksessa käytössä on vuoden 1734 Hass-cembalon kopio), mutta hänen soittonsa tuntuu etääntyvän yhä kauemmaksi kaikesta akateemisuudesta. Svengaavammin Bachia tuskin voi soittaa kuin tällä levyllä, ainakaan hyvän maun rajoissa. Jotkut näistä cembalokonsertoista ovat tuttuja muista yhteyksistä – mm. viulukonserttoina –,  mutta niitä kuuntelee kokonaan uusin korvin, kun soolosoittimen ja orkesterin välinen kommunikaatio on viety näin pitkälle. Soittimien suhteen tasapuolinen äänitys tukee näkemystä, ja Freiburgin barokkiorkesterin  […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Shostakovitsh

Eestin festivaaliorkesteri on perustettu vuonna 2011 Pärnun musiikkijuhlien residenssiyhtyeeksi. Nuorista muusikoista koottu keikkakokoonpano tarttuu debyyttilevyllään kahteen järeään Shostakovitsh-haasteeseen, äänitettynä kesinä 2016 ja 2017. Vuonna 1939 valmistunut kuudes sinfonia ei ole erityisen kesäinen teos, ja suuri ja hidas avausosa jää vaille täyttä painoa ja dramaattista pahaenteisyyttä. Teos kallistuu tavallista enemmän kahteen nopeaan osaansa, joista ketterä scherzo toimii puhaltajien ja viulujen taiturinumerona. Finaalissa Shostakovitshin Presto-merkintä otetaan todesta, ja kappale kaapaistaan ennätystempossa mutta ei täysin kolhuitta. Kahdeksas jousikvartetto […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Sibelius

Dmitri Kitajenko on valinnut Sibeliuksen toiselle sinfonialle monumentaalisen mittakaavan. Verkkaisista tempoista huokuu brucknerilaista majesteetillisuutta, mutta vastapainona ovat lyyristen taitteiden läpikuultava keveys ja näynomaisuus. Sen ansiosta avausosan Allegretto säilyttää ilmavuutensa eikä hidas osa ole niin massiivisesti jyräävä kuin saattaisi. Suurimmat yllätykset tulevat loppupuolella. Scherzon välitaite (Lento e suave) tuntuu pysähtyvän kesäpäivän helteeseen, ja päätaitteen kertaus yllättää pahasti orkesterin vasket. Myös ylimeno finaaliin on toteutettu sisyfosmaisella vääntämisellä, ja loppunousu kuuluu lajinsa perinpohjaisimpiin. Duuriin avautuvassa voitossa on ansaittua […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Bruckner

Brucknerin sinfoniat ovat massiivisia vuorenjärkäleitä, mutta viime vuosina esitykset tuntuvat toisinaan juuttuneen geologiseen aikakäsitykseen. Tämä Stuttgartin radio-orkesterin esitys vuodelta 1958 esittelee tulkinnan, jossa sinfoninen arkkitehtuuri jäsentyy dynaamisena ja etenevänä. Paul Hindemith ei edusta niinkään germaanista Kapellmeister-perinnettä kuin omaa säveltäjäestetiikkaansa, objektiivista, mutta ekspressiivistä otetta. Se kuuluu erityisesti avausosassa, jossa pää- ja sivuteemat on eritelty selkeästi. Nousu osan keskellä olevalle huipulle on kiihkeä, mutta loppuhuipentuma avautuu ylevään avaruuteen. Suuri Adagio on kestoltaan miltei saman mittainen, mikä lujittaa […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Hanniganin triptyykki tuskan eri aspekteista

  Barbara Hanniganin yhtäaikainenkin kaksoisrooli sopraanona ja kapellimestarina liimaa yhteen nuoren mutta kunnianhimoisen alankomaalaisen Ludwig Orchestran kanssa äänitetyn triptyykin, joka lähestyy kärsimystä eri kulmista. Luigi Nonon sopraanosoolo Djamila Boupacha on nimetty sotilaiden 1960-luvulla kiduttaman ja raiskaaman algerialaisnaisen mukaan. Sekoitus hidasta aariallisuutta, ekspressionismia ja välimerellistä valituslaulua on kuin shokin tuoma etääntyminen kärsimyksestä: yllättävän hillittyä, mutta samaan aikaan karua ja paljasta. Haydnin kenties mollivoittoisimmassa sinfoniassa nro 49 ”La Passione” Hannigan käyttää taukojen hiljaisuutta tehokeinona hitaassa ensiosassa, jonka […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Savall sähköistää Beethovenin

  Beethoven itse näyttää tervehtivän Alia Voxin levykannessa kuulijaa musiikillishistoriallisella viestillä: ”Révolution”. Koronaepidemia sotki Jordi Savallin kokonaislevytyksen, josta ennätettiin julkaista viisi ensimmäistä sinfoniaa. Keskeneräisenäkin kyseessä on juhlavuotta ryhdistävä, rikas ja elinvoimainen kokonaisuus, jossa Beethoven haastaa perinteen ja katsoo tulevaisuuteen. Le Concert des Nations -orkesteri on laajennettu ammattiopiskelijoilla yli 50:een soittajaan, joiden into ja energia on käsin kosketeltavaa. Nämä ovat perioditulkintoja, joissa kovakapulaiset patarummut paukkuvat ja venttiilittömät vasket törähtelevät. Savall antaa Eroica-sinfonialle sotaisaa pauhua, mutta raivaa […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.