Orkesterit ja konsertot

Tämä valikoima Kaija Saariahon musiikkia on koottu Ranskan radion konserteista, joissa Radion filharmonista orkesteria johtavat Ernest Martinez-Izquierdo, Hannu Lintu ja Olari Elts. Nykymusiikkia esitetään usein toteavan objektiivisesti, mutta konserttitilanne tuo teoksista esiin tunnetta ja tulkintaa, joka painottaa Saariahon taiteen mystisiä ulottuvuuksia. Ei liene epäselvää, että urut olivat Saariaholle tärkeä soitin, ja Maan varjoissa (2013) urut ovat tasaveroinen vastinpari suurelle orkesterille. Molemmat hakeutuvat eri suunnista kohti harmonista ja musiikillista yhteyttä, ja kamppailu on enemmän henkistä painia […]

Jean Sibelius: Finlandia, Karelia-sarja, Sinfonia nro 2. Baijerin RSO, johtajana Maris Jansons. BR Klassik 900144. Baijerin radion sinfoniaorkesteri osallistui viime syksynä Maris Jansonsin johdolla Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlintaan, jonka tuloksia voi tarkastella näistä konserttitaltioinneista. Kappaleet on valittu varman päälle, niin myös tulkinnat. Jansons on parhaimmillaan valamassa ylevyyttä Finlandian hymnijaksoon, Karelia-sarjan Balladiin sekä toisen sinfonian hitaaseen osaan ja finaaliteemaan. Muuten esityksiä leimaavat rauhalliset tempot, pyöristetyt kulmat ja alhaiset energiatasot. Haaleat suosionosoitukset Finlandian jälkeen kertovat, mitä puuttuu, vaikka […]

Death and the maiden. Schubert, Nörmiger, Dowland, Gesualdo, Kurtag. Patricia Kopatchinskaja, viulu ja The Sain Paul Chamber orchestra. Aplha 265. Levykannessa Patricia Kopatchinskaja lymyilee pelokkaana öisessä metsässä, ja aavemainen tunnelma hallitsee myös levyn musiikkikonstellaatiota. Kopatchinskaja on valinnut Schubertin Tyttö ja kuolema -kvarteton seuraksi sellaisia teoksia eri aikakausilta, jotka käsittelevät kuoleman pelottavuutta ja houkuttelevuutta.  Augustus Nörmingerin nimiin laitettu kuolemantanssi edustaa keskiajan kolkkoa demonikuvastoa, bysanttilainen hymni ja Dowlandin pavane taas lohdullista vaipumista. Gesualdon madrigaali ja György Kurtagin […]

Arnold Schönberg: Kol nidre, Dmitri Shostakovitsh: Sarja Michelangelo Buonarottin runoihin. Ildar Abdrazakov, baritoni, Chicagon sinfoniaorkesteri ja -kuoro, joht. Riccardo Muti. CSO 9011602. Hienoa, että Chicagon sinfonikot palaa levymarkkinoille omalla merkillään ja vieläpä näin painavalla ohjelmistolla kuin tässä uudessa julkaisussa. Schönberg sävelsi juutalaisten perinnejuhlaan liittyvän teoksen Kol nidre vuonna 1938 maanpaossa Amerikassa, ja kantaesitys oli enteellisesti vain muutama päivä ennen natsi-Saksan Kristalliyötä. Rabbi resitoi siinä vanhaa heprealaista tekstiä, jota orkesteri ja kuoro kommentoivat jylhin ja ankarin […]

Wolfgang Rihm: Gedicht des Malers, Pascal Dusapin: Aufgang, Bruno Mantovani: Jeux d’eau. Renaud Capucon, viulu, Wiener Symphoniker, joht. Philippe Jordan, Orchestre Philharmonique de Radio France, joht. Myung-Whun Chung. Erato825646026876. Levyn kolmea viime vuosina kirjoitettua viulukonserttoa yhdistävät lyyrinen lineaarisuus ja maalauksellinen värien käyttö. Jokainen niistä on kirjoitettu solistille, Renaud Capuconille, jonka sävykäs ja intohimoinen soitto antaa teoksille persoonallisen silauksen. Wolfgang Rihmin Gedicht des Malers on kunnianosoitus maalari Max Beckmannille, mutta musiikillisesti sen kummina voisi olla Alban […]

Leonid Kogan: Milestones of Legend, Bach: Kaksoiskonsertto BWV 1043, Viulukonsertto E-duuri, Mendelssohn: Viulukonsertto, Paganini: Viulukonsertto nro 1, Cantabile, Haydn: Pianotrio g-molli, Hatshaturjan: Viulukonsertto, Saint-Saëns: Havanaise, Beethoven: Viulukonsertto (x 2), ”Arkkiherttua”-trio, Pianotrio WoO 38, Mozart: Viulukonsertto nro 3 (x 2), Pianotrio K 564, Prokofjev: Viulukonsertto nro 2, Brahms: Viulukonsertto (x 2), Viulusonaatit 1-2, Lalo: Symphonie espagnole, Schumann: Pianotrio nro 1, Tshaikovski: Viulukonsertto. Documents 600374 (10 cd). Leonid Koganin (1924-1982) kohtalona oli jäädä David Oistrahin varjoon, ja […]

Gustav Mahler: Sinfonia nro 5. Minnesotan orkesteri, johtajana Osmo Vänskä. BIS-2226. Osmo Vänskä tekee Minnesotassa sinfonisen aluevaltauksen ja aloittaa Gustav Mahlerin sinfonioiden kokonaislevytyksen, joka edustaa ulkoisesti tekniikan viimeisintä silausta. Tulossa ei ole Mahler-lite-tyyppistä ohueksi kaulitun orkesterisoinnin katselmusta. Minnesotan orkesteri hoitaa osansa itsevarmalla atleettisuudella, mutta myös selkeydellä, joka erittelee soittimelliset linjat ruuhkaisimmissakin koitoksissa. Sen seurauksena viidennen sinfonian aloittava surumarssi kuulostaa hitaanakin jäntevältä, rytmit terävästi paikallaan. Toisen osan myrsky ei sotke kontrapunktin kirkkautta, mutta monivaiheinen scherzo tuntuu […]

Ludwig van Beethoven: Kolmoiskonsertto op. 56, Pianokonsertto nro 3. Royal Northern Sinfonia, Christian Tetzlaff, viulu, Tanja Tetzlaff, sello, Lars Vogt, piano ja johtaja. Ondine ODE 1297-2. Beethovenin konsertto viululle, sellolle ja pianolle on kiinnostava tutkielma kamari- ja orkesterimusiikin suhteesta sekä Ranskassa suositun ”konsertoivan sinfonian” ideasta. Solistitriossa korostuu tavallista enemmän toverillinen vuorovaikutus, jonka vuoksi teoksessa ovat menestyneet paremmin vakituiset kokoonpanot kuin ad hoc -kootut tähtitriot. Lars Vogtin ja Tetzlaffin sisarusten muodostama trio kuuluu ensin mainittuun kategoriaan. […]

Eestin festivaaliorkesteri on perustettu vuonna 2011 Pärnun musiikkijuhlien residenssiyhtyeeksi. Nuorista muusikoista koottu keikkakokoonpano tarttuu debyyttilevyllään kahteen järeään Shostakovitsh-haasteeseen, äänitettynä kesinä 2016 ja 2017. Vuonna 1939 valmistunut kuudes sinfonia ei ole erityisen kesäinen teos, ja suuri ja hidas avausosa jää vaille täyttä painoa ja dramaattista pahaenteisyyttä. Teos kallistuu tavallista enemmän kahteen nopeaan osaansa, joista ketterä scherzo toimii puhaltajien ja viulujen taiturinumerona. Finaalissa Shostakovitshin Presto-merkintä otetaan todesta, ja kappale kaapaistaan ennätystempossa mutta ei täysin kolhuitta. Kahdeksas jousikvartetto […]

Dmitri Kitajenko on valinnut Sibeliuksen toiselle sinfonialle monumentaalisen mittakaavan. Verkkaisista tempoista huokuu brucknerilaista majesteetillisuutta, mutta vastapainona ovat lyyristen taitteiden läpikuultava keveys ja näynomaisuus. Sen ansiosta avausosan Allegretto säilyttää ilmavuutensa eikä hidas osa ole niin massiivisesti jyräävä kuin saattaisi. Suurimmat yllätykset tulevat loppupuolella. Scherzon välitaite (Lento e suave) tuntuu pysähtyvän kesäpäivän helteeseen, ja päätaitteen kertaus yllättää pahasti orkesterin vasket. Myös ylimeno finaaliin on toteutettu sisyfosmaisella vääntämisellä, ja loppunousu kuuluu lajinsa perinpohjaisimpiin. Duuriin avautuvassa voitossa on ansaittua […]

Aaron Copland sävelsi 1930- ja 40-luvuilla tanssiteoksia, jotka tulkitsivat amerikkalaisuuden ytimessä olevaa populaariperinnettä. Billy the Kid (1938) ammentaa villin lännen mytologiasta, mutta pääosassa on enemmän ympäristö kuin pyssysankarit. Nuorisorikollisen muotokuva alkaa ja päättyy näkymällä avoimesta preeriasta, joka säilyy ihmisten häiriköinnistä piittaamatta. Leonard Slatkin levytti teoksen menestyksellä vuosia sitten St. Louisissa, mutta on astetta ärhäkämpi Detroitissa. Paljon harvinaisempi on Coplandin Pariisin-vuosinaan säveltämä moderni baletti Grohg (1925), jonka pohjana on Friedrich Murnaun kauhuelokuva pitkäsormisesta Nosferatusta. Mitään yhtä […]

Ranskassa syntyneen mutta itseään itävaltalaisena pitäneen Georg Muffatin (n. 1645–1704) musiikki edustaa kosmopoliittista synteesiä barokin suuntauksista. Muffat opiskeli Roomassa Arcangelo Corellin johdolla. Sinä aikana syntyivät concerto grossot, jotka julkaistiin ensin Salzburgissa vuonna 1682 ja otsikolla Armonico tributo Passaussa vuonna 1701. Concerto Copenhagenin vetäjä Lars Ulrik Mortensen lainaa säveltäjää: ”Sodan aseita ja niiden käyttöä en ymmärrä. Minun aikani kuluu nuottien, jousien ja sävelien parissa. Minun työni tavoitteena on harmonia ja sekoitan Ranskan, Saksan ja Italian sointuja […]