Syntinen vanhuus
Gioachino Rossini: Péchés de vieillesse “Hyvä Jumala. Nyt tämä pieni messuparka on valmis. Olenko todellakin säveltänyt hengellistä vai kirottua musiikkia? Kuten tiedät, synnyin koomista oopperaa varten. Vähän oppia, vähän sydäntä, siinä kaikki. Ole siis siunattu ja laske minut paratiisiin.” Gioachino Rossini (1792–1868) osoitti vuonna 1863 ”Pienen juhlamessunsa” (Petite messe solennelle) suoraan Taivaan isälle. Teos ei ole pieni, eikä kovin juhlallinen. Omistuksen nöyrä vaatimattomuuskin maistuu opera buffan sanankäänteiltä. Käsikirjoituksessa Rossini jatkaa velmuilua: ”Kaksitoista laulajaa ja […]
Kauneuden voima
Wolfgang Amadeus Mozart: Klarinettikonsertto A-duuri KV 622 ”Mitä maailmassa kestäisitkin, et kauniita päiviä kausin pitkin”. (Johann Wolfgang von Goethe, suom. Otto Manninen) Moni etsii hyvällä syyllä musiikista kauneutta. Kaunista ovat pyrkineet luomaan säveltäjätkin, mutta vähän on sellaisia teoksia, joiden ainoa tai pääasiallinen tarkoitus on olla kaunis. Kauneus on musiikissakin usein hetken kukinto ja kontrasti dramaattisille käänteille, kehystetty synkkyydellä ja tragedialla. Ja kuten Goethe totesi, tauoton kauneuden syöttäminen ylittää sietokyvyn. Lisäksi kaunista pidetään kovin subjektiivisena […]
Hyvää syntymäpäivää
Olivier Messiaen: La nativité du Seigneur ”Herran syntymä on aihe. Kuinka sitä tulisi käsitellä kolmesta eri näkökulmasta, teologisesta, soittimellisesta ja musiikillisesta? Teologisesta näkökulmasta nämä yhdeksän meditaatiota uruille on tarkoitettu joulun ajalle, ja ne perustuvat viiteen perusajatukseen: Meidän tulevaisuutemme ennalta määräytyminen, jonka saa aikaan lihaksi muuttunut Sana (Desseins éternels) Meidän keskuudessamme elävä Jumala (Dieu parmi nous) Kolme syntymää: Sanan, ikuisesti (Le Verbe), Kristuksen, ajallisesti (La Vierge et l’Enfant), kristittyjen, hengellisesti (Les enfants de […]
Idän lumo ja uhka
Nikolai Rimski-Korsakov: Sheherazade op. 35 ”Naisen asema on täysin alistettu. Hänen toimintansa on kokonaan rajoittunut kodin piiriin… Hän ei peitä kasvojaan yhtä huolellisesti kuin Venäjän Turkestanissa, mutta kuitenkin näkee vain harvoin nuoren naisen huntu silmiltä heitettynä. Naisen sivistys on vielä alemmalla asteella kuin miehen, ja hänen eristetyn elämänsä aiheuttama arkuus tehostaa vielä hänen tietämättömyyttään.” (Mannerheim Kashgarissa) Eversti Gustaf Karlovits Mannerheim pohti syyskuussa 1906 naisen asemaa Keski-Aasiassa. Kyseessä oli tutkimusmatkaksi naamioitu sotilastiedusteluretki, johon Venäjän yleiskunnan […]
Naamioiden takaa
Robert Schumann: Karnevaali op. 9 Helmikuussa alkaa suuri paasto ja pääsiäisen odotus, jota ennen juhlitaan laskiaista. Luterilaisessa perinteessä se tarkoittaa pulkkamäkeä ja hernekeittoa ja ortodoksisessa traditiossa Stravinskyn Petrushkan markkinahumua, blinejä ja rekiajeluja. Katolisessa maailmassa se ilmenee karnevaaliaikana kulkueineen, naamiaisineen ja tanssiaisineen. Robert Schumann tutustui wieniläiseen karnevaaliperinteeseen vuonna 1839 ja sävelsi pianoteoksen Faschingsschwank aus Wien (Wienin laskiaiskujeita), joka ensimmäisessä osassaan lainaa pyhän allianssin Itävallassa visusti kiellettyä Marseljeesia. Kielletyn uhmaaminen on yksi keskeisistä karnevaaliperinteistä. Karnevaaleilla on […]
Valistus on linnamme
Felix Mendelssohn-Bartholdy: Sinfonia nro 5 D-duuri op. 107, ”Uskonpuhdistus” FELIX MENDELSSOHIN sinfonian finaalissa vasket julistavat MARTTI LUTHERIN Jumala ompi linnamme -koraalia pauhulla, josta puutuu vain mukana veisaava yleisö. ”Kristitty Mendelssohn on mahdottomuus.” Abraham Mendelssohn yritti kirjeessään vuonna 1829 selittää säveltäjäpojalleen Felixille (1809-1847), miksi oli välttämätöntä vaihtaa suvun nimi Mendelssohnista Bartholdyksi. Abraham Mendelssohnin isä ja Felixin isoisä oli kuuluisa juutalainen valistusfilosofi Moses Mendelssohn, jonka lapsista kaksi kääntyi katolisuuteen, kaksi protestanttisuuteen ja kaksi pysyi juutalaisessa uskossa. Moses Mendelssohnin ajaman valistusihanteen, […]
Iloa Eurooppaan
Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 9 d-molli op. 125 Ludwig van Beethovenin (1770-1827) yhdeksäs sinfonia syntyi kymmenen työntäyteisen kuukauden aikana vuonna 1824. Edellisistä sinfonioista oli kulunut kymmenen vuotta. Se oli pitkä kypsytysaika, kun muistetaan, että kahdeksan aikaisempaa sinfoniaa oli sävelletty kahdentoista vuoden kuluessa. Yhdeksäs sinfonia kuuluu Missa solemniksen ja myöhäisten pianosonaattien ja jousikvartettojen kanssa Beethovenin viimeiselle luomiskaudelle. Kuuro säveltäjä johti itse kantaesitystä, vaikka esiintyjät seurasivat apukapellimestari Duportia. Yhteys varhaisempiin teoksiin on silti kuuluva. Beethoven […]
Elämä voittaa
Leoš Janáček: Jousikvartetot nro 1 “Kreutzer-sonaatti” ja nro 2 “Intiimejä kirjeitä” ”Sinä seisot jokaisen nuotin takana, sinä, elävänä, voimakkaana, rakastavana. Vartalosi tuoksu, suudelmiesi hehku – ei, vaan itse asiassa minun. Minun nuottini suutelevat sinua. Ne kutsuvat sinua intohimoisesti”, kirjoitti Leoš Janáček (1854-1928) Kamila Stösslovalle, jonka hän tapasi vuonna 1917 Luhacovien kylpylässä Kaakkois-Tsekissä. 64-vuotias säveltäjä kirjoitti 26-vuotiaalle juutalaisrouvalle seuraavien yhdentoista vuoden aikana yli 700 kirjettä, joissa hän tunnusti leimuavin sanankääntein rakkautensa. Vielä vaikuttavampi dokumentti ovat […]
Oma itse kullan kallis
Edvard Grieg: Peer Gynt, musiikkia Henrik Ibsenin näytelmään ”Pirun kelkkaan hyppäsi onneton poikani”, kuittaa Åse-äiti Peer Gyntin saavutukset. Henrik Ibsen (1828-1906) kirjoitti Peer Gyntin Italiassa tanskaksi vuonna 1867 ja toi maailmankirjallisuuden monien romanttisten seikkailijoiden sekaan norjalaisen adhd-hulttion. Jos tarina on kasvukertomus, niin parannus tapahtuu myöhään. Peer ryyppää ja rällää, ryöstää morsiamen, hylkää rakastettunsa, menee naimisiin peikkoprinsessan kanssa, menettää äitinsä, karkaa kotimaastaan, rikastuu orjakaupalla, viettelee arabikaunottaren, palaa köyhtyneenä kotiin, ja saa kaiken anteeksi. Peer ei miellä […]
Jouni Kaipainen: Vernal Concerto, from equinox to solstice saksofonikvartetille ja orkesterille op. 53
Keväästä kesäksi Kauvan kattanut maata on hallan ja hämärän vyö, kauvan on kuura peittänyt maan, kauvan on huura huokunut mielihin hallaa vaan – Paistaos armahin aurinko, hellitä hempeä pouta, jotta lähtisi sydänten jää ja sulais rintojen routa. Nuoren Eino Leinon Kevätlaulu (1896) muistuttaa kevään merkityksestä Pohjolan kansoille. Ei vain luonto, vaan ihmisten mielet ja kokonaiset kansakunnat uudistuvat, kunnes saapuu taas seuraava syksy. Matka keväästä kesään on kulttuurihistorian viljellyimpiä aiheita, mainio alusta aistillisille kielikuville ja […]
Heinrich Schütz: Jouluoratorio (Historia der Geburt Jesu Christi)
Pimeydessä syntynyt ”Niinä päiwinä käwi yxi käsky Keisarilda Augustuxelda, että caicki mailma piti werollisexi laskettaman. Ja tämä weron laskemus oli ensimäinen, joca tapahtui silloin cosca Kyrenius oli Maanherra Syrias. Ja cukin meni Caupungihins andaman idziäns arwatta. Nijn myös Joseph Galileast Nazarethin Caupungist ylösmeni Judean Dawidin Caupungijn, joca cudzutan Bethlehem: Sillä hän oli Dawidin huonest ja sugust andaman idzens arwatta Marian hänen kihlatun emändäns cansa, joca rascas oli. Nijn tapahtui heidän siellä ollesans, että synnyttämisen […]
Maan korvessa kulkevat
Hector Berlioz: Kristuksen lapsuus (L’Enfance du Christ) Kun Herodes huomasi, että tietäjät olivat pitäneet häntä pilkkanaan, hän raivostui. Hän antoi käskyn, että Betlehemissä ja sen lähistöllä oli surmattava kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat pojat, sen ajan perusteella, jonka hän oli tietäjiltä saanut selville.” Herodes ”Suuri” (n. 73 eKr. – n. 4 jKr.) esiintyy Matteuksen evankeliumissa vain pikaisesti, mutta hankkii pysyvän mainesijan despoottien historiassa. Historiasta voi löytää Herodesta karmivampiakin hirmuhallitsijoita, mutta raamatullisen asemansa vuoksi Juudean […]