Schubertin modernit peilit
Arvio: Radion sinfoniaorkesterin kamarimusiikkikonsertti, Musiikkitalo 25.10.2020. Aapo Juutilainen, taiteellinen suunnittelu ja kontrabasso; Pasi Eerikäinen, viulu; Ezra Woo, alttoviulu; Mikko Ivars, sello; Emil Holmström, piano. Schubert, Schachtner, Lazić, Räihälä, Resch, Cruixent. Franz Schubertin pianokvintetto A-duuri D.667, lempinimeltään Forelli– eli Taimen-kvintetto, kuuluu tunnettujen kamarimusiikkiteosten kaanoniin, mutta tarkemmin katsottuna siinä on omat kummautensa: jousisto koostuu viulusta, alttoviulusta, sellosta ja kontrabassosta, teos julkaistiin vasta Schubertin kuoleman jälkeen, tyyliltään se on kepeä ja henkii päättymäisillään olevaa wieniläisklassismia, mutta harmonisesti teos […]
Arvio: Uusi musiikki kruunasi itsenäisyyspäivän
Radion sinfoniaorkesterin itsenäisyyspäivän konsertti oli kolmituntinen järkäle, mutta sisältö oli niin kiinnostavaa, ettei pituutta voinut valittaa. Suomen musiikin historian ensimmäinen suuren luokan teos, Sibeliuksen Kullervo sai seurakseen Lotta Wennäkosken ja Magnus Lindbergin jännittävät uutuudet, eivätkä orkesteri ja kapellimestari Hannu Lintu menneet kertaakaan maitohapoille hurjassa työrupeamassa. Vaikka ohjelma oli muotoiltu Suomi100-teeman mukaisesti, ja myös uutuusteokset ottivat tilaisuuden luonteen huomioon, mitään kansallisen pönötyksen tuntua ei ollut. Päivän huipennukseksi muodostui Lindbergin Tempus fugit. Otsikko tarkoittaa pakenevaa aikaa, ja mestari […]
Salosen taikasauva
On turhaa höpötystä puhua kapellimestarin työstä jonain taianomaisena – pelkästä ammattitaidosta siinä on kyse. Tällaisia kommentteja kuulee usein, mutta todellisten mestarien kohdalla ne on helppo kiistää pelkän kokemuksen perusteella. Esimerkiksi käy Kansallisoopperan Pelléas ja Mélisande -tuotanto: miksi niinkin hyvä kapellimestari kuin Michael Güttler viime kierroksella jätti Debussyn musiikin pelkäksi pinnaksi, kun taas Esa-Pekka Salonen torstaina loi sellaisen tunnelmien, värien ja jännitteiden rikkauden, jota ei voi kuvata millään arkisella duunaamisella? Harjoituksiakaan ei vanhalle tuotannolle liene liemmin […]
Urkukonsertto vei urbaanin kihinään
Helsingin kaupunginorkesterin konsertti 8.2. Musiikkitalossa. Joht. Pekka Kuusisto, solisti James McVinnie, urut. Muhly, Debussy, Ravel. Musiikkitalon urkujen suuremoinen avajaiskausi jatkui Helsingin kaupunginorkesterin konsertilla, jossa kuultiin amerikkalaisen nykymusiikin nuoren polven tähtihahmon Nico Muhlyn urkukonsertto Register. Hienoa, miten vastakkaisia maailmoja soittimella saadaan kuulla: jos HKO:n edellinen urkukonsertto, Kaija Saariahon Maan varjot vei sfääreihin, Muhlyn kiivaasti poukkoileva, melkein surrealistinen teos ankkuroituu urbaaniin maailmaan, jossa on kuultavilla suurkaupungin ääniä, välkehtiviä valomeriä ja eri suuntiin vieviä energioita. Register (2017) syntyi […]
Sibelius-viulukilpailu: Finaalivaihe on alkanut
Jean Sibelius -viulukilpailun kolmen illan finaalivaihe käynnistyi eilen maanantaina jännittävissä tunnelmissa. Suomalaisyleisön kannalta merkittävää tietysti oli, että ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1975 finaaliin ei päässyt yhtäkään suomalaista. Sara Etelävuori ja Pekko Pulakka onnistuivat hienosti – etenkin Etelävuoren Mendelssohn-sonaatti oli välierän parhaimmistoa – mutta kilpailun erittäin korkea taso tuli vastaan. Monet huiput karsiutuivat, ja varsinkin Kerson Leongin ja Diana Tishchenkon putoaminen nostatti aiheellisen äläkän. Hienoa kuitenkin on, että kuuden finalistin joukko koostuu hyvin erilaisista soittajista. […]
Diktatuuri on kauhea, opettaa baletin Spartacus
Aram Hatšaturjanin säveltämä Spartacus on tullut tunnetuksi baleteista miehekkäimpänä, sporttisena spektaakkelina, jolla erityisesti Moskovan Bolshoi-baletti valloitti aikoinaan maailmaa. Antiikin gladiaattorista orjakapinan johtajaksi noussut Spartacus henkilöityi sorrettujen puolesta taistelijaksi ja vallankumouksen ikoniksi, jonka myös Hollywood sangen pian omi tarkoituksiinsa. Neuvostoliitto näki Stalinin Spartacuksena, mutta Hatšaturjan saattoi kuitenkin nähdä isä aurinkoisen pahana kenraali Crassuksena ja nimihenkilön edustavan vainottuja taiteilijoita. Baletin musiikin herooinen mahtipontisuus ja pompöösit stadiontunnelmat ovat onttoa sosialistista realismia, kun taas slaavilainen lyyrisyys osuu melodisiin kultasuoniin Seremoniallisimmillaan […]
Arvio: Vinksahtanut huumori pohjusti pastoraalia
Radion sinfoniaorkesterin ja Hannu Linnun tämän viikon konsertissa erilaisista teoksista paljastui samanhenkistä huumorintajua. Perttu Haapasen Compulsion Islandin ja Anders Hillborgin 1. viulukonserton vinksahtaneissa maailmoissa oli hengenheimolaisuutta, jota vasten Beethovenin Pastoraalisinfoniaankin syntyi rentoa pilkettä. Haapasen teos on RSO:lle varsin tuttu, sillä se oli mukana kotimaan kiertueen ohjelmassa loppuvuodesta 2014 saaden kantaesityksensä kiertueen avauksessa Raumalla. Compulsion Island on neljäs osa japanilaisen anime-elokuvan inspiroimassa teossarjassa, joka hyvin ilmentää Haapasen persoonallista mielikuvitusta ja soinnillista kekseliäisyyttä. Compulsion Islandin absurdi maailma […]
Puccini-festivaalin vierailu oli pettymys
Torre del Lagon Puccini-festivaalin historia muistuttaa hieman Savonlinnaa. Ensimmäinen festivaali pidettiin 1930 suurin odotuksin, toinen jäi konsertiksi 1937, ja sodan jälkeen yritettiin taas 1949. Mutta toden teolla toiminta alkoi 1967 kuten Savonlinnassakin. Festivaalin omistajaksi asettui Viareggion kunta, joka määrää nykyisen säätiön hallinnosta. Siellä on esiintynyt suuria nimiä, mutta taiteellinen taso on vaihdellut eikä arvosteluista päätellen ole viime vuosina ollut kaksinen. Festivaalin hallituksen puheenjohtaja ja väliaikainen taiteellinen johtaja on kapellimestari Alberto Veronesi, joka johti vierailun […]
Arvio: Tapiola Sinfonietta helli luonnon yksityiskohtia
Tapiola Sinfonietta on panostanut joulukuun Suomi-juhlaan: itsenäisyyspäivän areenakonsertin ja viikon päästä soitettavan Suomi-oopperagaalan lisäksi se jalkautui eilen suomalaisen musiikin päivänä juhlavasti Järvenpäähän. Järvenpää-talossa vuonna 2015 Sibelius-laulukilpailun voittanut Aarne Pelkonen saapui solistiksi, ja konsertin molemmilla puoliskoilla laulusikermää kehysti kaksi orkesterikappaletta tai -sarjaa. Viihdyttävästi rakennettu ohjelma siis, ja onnistunut Suomi-kokonaisuus: se kohdentui luontokuvien ympärille ja yhdisteli tasapainoisesti suosikkeja ja teemaa palvelevia teoksia. Mitä kotimaan luonto meille merkitsee? Konsertissa korostui tunne luonnon herkästä muutoksesta vuodenaikojen vaihtelussa: tuhlaileva mutta […]
Meidän Festivaalin tiistai huipentui leuat loksauttavaan Vivaldi-versioon
Tuusulanjärven kulttuurimaisemassa käynnissä olevan Meidän Festivaalin tiistain päiväteema oli Liike. Ohjelman perusteella se tarkoitti sekä paikalleen jämähtämisen välttämistä, uudelle avautumista, jotain ihmisen mielellekin välttämätöntä ja olennaista sekä toki myös ilmastonmuutoskatsannossa usein jotain päästöjä aiheuttavaa toimintaa. Iltapäiväkonsertissa Lentomatka jalat maassa ainakin saatiin hiilijalanjäljeltään tavanomaista vähäpäästöisempi lentoelämys*, kun osana ohjelmaa valkokankaalle heijastettiin sekä reaaliaikaista että nauhoitettua videokuvaa Kallio-Kuninkalan yllä pörräävästä lennokista. J. S. Bachin G-duurisonaatti gamballe ja continuolle – tässä tapauksessa sellisti Petja Kainulaisen ja harmonikansoittaja Niko […]
Ohjelma kertoo tarinaa
Yhteistyö Sibelius-Akatemian kanssa on ollut oleellinen osa ensimmäistä kauttaan lopettelevaa Helsinki Seriös -konserttisarjaa. R-talon salin käytön lisäksi yhteistyö on pitänyt sisällään myös esiintyvien taiteilijoiden käyttöä mestarikurssien opettajina. Ohjelmien osalta sarjalla ei ole pulaa kansainvälisistä herkkupöydistä, sillä monet taiteilijat ovat kehitelleet kekseliäitä, teemallisesti tai draamallisesti muotoiltuja konsepteja, joissa teokset keskustelevat keskenään ja kertovat tarinaa. Pekka Kuusiston ja Joonas Ahosen resitaali oli suomalainen esimerkki tällaisesta. Orfeus Barock Stockholm tarjosi elämyksellisen oppitunnin barokkimusiikin kansallisten tyylien ylittämisestä. Kaikkein […]
Arvio: Ohikulkevaisen rituaaleja
Näin Avanti! aikoinaan lähti liikkeelle: yhdistettiin uusinta uutta, unohdettua uutta ja vanhaa, joka tuntui uudelta. Säveltäjä Jukka Tiensuun ja Avanti!n taiteellisen johtajan Kari Kriikun yhdessä ideoima, Riitiksi otsikoitu tapahtuma assosioi uutta musiikkia, historiallista avantgardea ja barokkimusiikkia tiiviiksi ketjuksi. Konsertin barokkiteokset avasivat sointukierroillaan ja kulkuemaisuudellaan kiertokulun teeman, joka tuntui ympäröivän koko konserttia. Henry Purcellin Funeral march for Queen Mary ja Pavane & Chacony sekä Marin Marais’n Sonnerie de Sainte Geneviève du Mont-de-Paris (St. Geneviève -kirkon […]