Tanssi

Musiikkitalon Black Box 16.12. klo 18 Pähkinänsärkijä 2.0. Nurmijärven Tanssiopiston oppilaita ArtsOrchestra, joht. Kaapo Ijas Lotta Wichmann, koreografia Tuulikki Blom ja Tytti Arola, ääni- ja visuaalinen suunnittelu   Baletti kuuluu jouluun. Perheenä mennään katsomaan Pähkinänsärkijää, Joutsenlampea tai vaikka Lumikuningatarta. Voisiko jokin muu kuin idealisoitu sadun lumo olla syy viedä lapsi balettiin? Voiko klasikkobaletti olla relevantti? Tällaisia kysymyksiä ei Suomessa useinkaan esitetä, mutta Taideyliopiston opiskelijoita ne askarruttivat. Vastauksena syntyi uusi, 5.–9. luokkalaisille suunnattu versio Tshaikovskin Pähkinänsärkijästä, […]

  Kansallisbaletti juhlisti 100-vuotista taivaltaan tilaamalla koreografi Jorma Elolta Jean Sibeliuksen elämään perustuva kerronnallisen baletin. Suomalaisten into kansallisten suurmiesoopperoiden tekemiseen on tunnettua, mutta kansallissäveltäjään ei ole oopperassa uskallettu tarttua. Nyt baletti korvaa senkin puutteen. Teos on helposti lähestyttävä, mutta kovin syvälle se ei kohteeseensa yllä. Sibelius on suomalaisessa balettimusiikissa eniten käytetty säveltäjä – paradoksaalisesti, sillä hän ei säveltänyt yhtään balettia. 1930-luvulta alkaen nähtiin ensin muutama juonipohjainen teos (mm. Satu, Scaramouche), mutta pian todettiin, että realismi ei sovi Sibeliuksen musiikkiin, ja […]

  Teatterin alalla on itsestäänselvyys, että klassikon tulkintaan kuuluu tekstin ja rakenteen uudelleenmuokkausta, mutta musiikkiteatterissa yleensä kunnioitetaan partituuria. Aina se ei toki ole pyhä totuus, ja Prokofjevin Romeon ja Julian numeroita on kuultu orkesterisarjoissa eri järjestyksessä paitsi säveltäjän niin myös kapellimestarien versioissa. Prokofjevilla oli kuitenkin tarkka vaisto liikkeen ja draaman karakterisoimiseksi. Kansallisbaletin uudessa Romeossa ja Juliassa koreografi Natalia Horecna ei tätä ole uskonut vaan on pannut musiikin kokonaan uuteen järjestykseen. Esitys alkaa Herttuan käskyllä ja […]

Kansallisbaletti on viime aikoina tarjonnut uusissa juonellisissa klassikoissaan lähinnä pettymyksiä toisensa perään, ja uusi Kamelianainen jatkaa johdonmukaisesti samalla linjalla. Alexandre Dumas’n romaani pariisilaisen kurtisaanin elostelusta, rakastumisesta ja keuhkotautiin kuolemisesta on saanut lukemattomia näyttämötulkintoja, niistä tunnetuimpana Verdin ooppera La Traviata. Baletiksikin se on päätynyt useaan kertaan, ehkä hienoimmin John Neumeierin koreografiana, joka valmistui Stuttgartiin 1978. En voi ymmärtää, mikä on saanut Kansallisbaletin johtajan Kenneth Greven tarttumaan juuri Val Camiparolin vuonna 1994 Floridan baletille valmistuneeseen versioon. Se […]

Kansallisbaletti antoi odottaa suuta uutista eli uuden baletinjohtajan valintaa kauden loppuun asti, johon mennessä se oli luvattu julkistaa. Nimitys siirtyi kutienkin syksyyn. Sillä on kulttuuripoliittisesti suuri merkitys: uuden johtajan visioista on kiinni, nouseeko baletti ansaitsemaansa arvoon taidekentällä vai jääkö se marginaaliin. Kauden viimeisenä ensi-iltana juuri ennen kesälomaa Kansallisbaletissa nähtiin neljän suomalaisen koreografi teoksista koostuva Voima. Susanna Leinonen, Jyrki Karttunen, Virpi Pahkinen ja Jorma Uotinen ovat todellakin suomalaisen tanssin voimahahmoja, mutta kokonaisuus jäi silti lupauksia vajaammaksi. Parasta musiikin ja tanssin kokonaisuutta tarjosi […]

  Modernin taidemusiikin ja tanssin merkitykselliset kohtaamiset ovat sen verran harvinaisia, että jokaisesta niistä tulee iloita – vaikka ne eivät erillisinä edustaisi ajankohtaisinta innovaatiota. Sellainen oli Saksan tunnetuimman nykykoreografin Sasha Waltzin ja itävaltalaisen mestarisäveltäjän Georg Friedrich Haasin yhteistyö SYM-PHONIE MMXX Berliinissä. Haasin sateenkaarimaisesta spektrimusiikista vaikutteita saanut ja mikrotonaalisuudella sointeja kiihottavasti laajentava tyyli on innostanut Waltzia aiemminkin pienempiin teoksiin, mutta tästä uutuudesta piti tulla iso sinfoninen manifesti hänen kaudelleen Staatsballet Berlinin toisena johtajana – ja samalla todiste […]

  Balettimestari Juhani Teräsvuoren kuratoima Lappeenrannan balettigaala on jo seitsemättä kertaa tuonut tanssimaailman tähtiä Etelä-Karjalaan, ja tänä vuonna tapahtuma vieraili myös Tampere-talossa. Kansainvälisissä tanssivierailuissa onkin talolle hyvä markkinarako, sillä ne loistavat poissaolollaan pääkaupungissa. Gaaloissa nähdään yleensä klassisen baletin bravuurinumeroja ja moderneja otoksia, mutta jos kokonaisuus on pelkkiä pyrähdyksiä, sillisalaatista jää nälkä. Erinomainen veto olikin antaa 15-jäseniselle Dortmundin baletille loppuun isompi numero, ruotsalaisen tanssimaailman 28-vuotiaan lemmikin Alexander Ekmanin puolituntinen Cacti (Kaktus). Se oli piristävintä tanssiteatteria mitä […]

  Tero Saarisen uusi koreografia Third Practice sai kesän alussa ensi-iltansa Cremonan Monteverdi-festivaalilla, ja Kuopio Tanssii ja soi -festivaalille se saatiin heti tuoreeltaan. Teos perustuu Claudio Monteverdin madrigaaleihin. Helsingin barokkiorkesteri soittaa, ja Topi Lehtipuu esiintyy sekä laulusolistina että yhtenä tanssijoista. Ideana on heijastella säveltäjän pyrkimystä kurkotella kohti barokin yksilöllistä vapautta ja taiturillisuutta, mitä tyyliä kutsutaan nimellä Second Practice. Myös Saarinen on omassa koreografiassaan pyrkinyt etsimään uutta, ja tätä heijastaa tanssiteoksen nimi Third Practice. Kaikki käytetyt […]