Kamarimusiikkia

Kamarimusiikkia – trioja, kvartettoja, kvintettoja, sonaatteja... – pidetään hienovaraisena, läheisenä, mutkattomana, kotoisana musiikinlajina, eikä ihme, sillä alunperin niitä sävellettiin juuri olohuoneisiin, perheiden ja ystävien...

Pakollinen historiaosuus: ei sovi unohtaa, että etabloituneen soitinmusiikin historia on selvästi laulumusiikkia lyhyempi. Vasta 1500-luvulla puhdas, itsenäinen – siis ei vokaalimusiikin sovituksiin perustuva –...

Tässä parin viime kuukauden aikana olen leikkinyt ajatuksella, että sonaatit olisivat erilaisten soitinpersoonien itseilmaisun kanavia. Että sonaatti lajina olisi enemmän kuin mikään muu (kamarimusiikin...

Uh. Jo pelkkä sana saa irvistämään. Etydi. Hanonin asteikkorimputukset. Metronomi. Tylsä, mekaaninen treenaaminen. Sitä vaistomaisesti ajattelee, että on etydeitä ja sitten on oikeita kappaleita....

- Jousikvartetossa on suurta potentiaalia, joka ei rajoitu mihinkään tiettyyn aikakauteen. Koska jousikvartetti on yhtenäinen soitinperhe, se toimii aina soinnillisesti, mutta toisaalta siinä on...

Viulua ei ihan suotta sanota soitinten kuninkaaksi. Viulusonaatteja löytyy kasapäin barokista nykypäiviin asti, ja sen ymmärtää: viulu on mitä sopivin tunteiden ja tunnelmien puhetorvi...

Juhannuksen alla olivat puheena kosketinsoittimien ”mielikuvituslajit” kuten fantasiat ja variaatiosarjat. Näihin voisi toki lisätä myös preludin, praeludiumin tai alkusoiton (eli esileikin). Preludi yhdistyy kuitenkin...

Beethovenin tuotanto on yksi musiikin historian jännittävimmistä kehitystarinoista. Nuoren Ludvig vanin reippaasta wieniläisklassismiat kuljetaan pronssilla ja mahongilla silatun empiren kautta kuuroutuvan erakon häkellyttävän universaaliin,...

1900-luvulla jousikvartetto muuttuu. Lajin jättiläinen Shostakovitsh varioi uutteasti klassismista romantiikan kautta periytynyttä neliosaisuutta muhkeassa jousikvartettotuotannossa, jossa kokeili kaikkia osien lukumääriä yhdestä seitsemään. Shostakovitshin jousikvartetot...

Sellon soinnin sanotaan usein muistuttavan ihmisääntä. Sello koetaan lyyrisenä, mietiskelevänä olentona, joka tulkitsee ihmissielun syviä tuntoja. Samalla siinä on jotain pirullista, ovelaa ja arvoituksellista....