Page 58 - RONDO_08

Musiikkiopistot ovat sen
haasteen edessä, miten
houkutella useampia päässä on internet täynnä erilaista oppimateriaalia. La-
lapsia ja nuoria löytämään
soittamisen ilo. hesmaa kommentoi ammattiopiskelijoiden näkökulmas-
ta: ”Eletään globaalia Youtube-aikaa, jossa on valtava
määrä esimerkiksi erilaisia mestarikursseja seurattava-
Erkki Lahesmaa opettaa
ammattiin tähtääviä sellistejä na”. Mantere ottaa myös esille teknologian mahdollisuu-
ja sellopedagogeja sekä det oppimateriaalien kehittämisessä – esimerkiksi soivan
kamarimusiikkiyhtyeitä. aineksen vaivattoman yhdistämisen nuottimateriaaliin
digitaalisesti vaikkapa QR-koodin avulla.
Pohdittavaksi jää, olisiko seuraava askel vaikkapa pe-
© HEIKKI TUULI lillistävä harjoitteluappi, jossa pieniä tavoitteita ja sitä
kautta palkintoja voisi yhdistää päivittäiseen harjoitte-
luun. Ainakin musiikin suoratoistopalveluja voisi ajatella
pystyttävän hyödyntämään aktiivisesti opetuksessa, esi-
merkiksi tutustuttamalla oppilaita soittimensa repertuaa-
Laulajanakin High-D -artistinimellä toimiva Mantere riin suoraan sitä kautta.
korostaa monipuolisen musiikkikoulutuksen merkitystä
ja avarakatseisuutta eri tyylilajien suhteen. Tärkeää olisi Ammattilaisten työmahdollisuudet
huomioida se, mikä lasta itseään motivoi: ”Laadukas pe- monipuolistumassa
dagogiikka luo laadukasta musiikkia, oli se sitten minkä Lahesmaa ja Mantere ovat samoilla linjoilla ammatti-
tyylistä tahansa”. Ja motivoitunut oppilas on tunnetusti muusikkouden tulevaisuuden mahdollisista kehityskuluis-
ahkera harjoittelija. ta – perinteinen jako orkesterimuusikkojen ja pedagogien
välillä on löyhtymässä, ja alalle hakeutuvilta toisaalta odo-
Pysyvätkö oppimateriaalit perässä? tetaan aiempaa enemmän esimerkiksi yrittäjyyden ja jopa
Nykynuorten elämä on kiinni älypuhelimissa – miten hou- somemarkkinoinnin taitoja. ”Kenttä alkaa olla rönsyile-
kutella oppilaita tarttumaan soittimeen sen sijasta? Ulko- vä”, Mantere toteaa.
asultaankin helposti vanhanaikainen oppimateriaali nojaa Toisaalta nuoret ammattilaiset itse tekevät valintojaan
edelleen vahvasti perusasioihin, kuten asteikkoihin, ety- aiempaa vapaammin. Esimerkiksi musiikkiopistoon ei
deihin ja teknisiin harjoituksiin. Tämä on Mantereen välttämättä jäädäkään töihin, jos siellä ei tarjota nuorelle
mielestä kaksijakoinen asia: ”Eihän se huolellinen, laadu- pedagogille aitoa vaikuttamisen mahdollisuutta. Mante-
kas harjoittelu muutu miksikään. Onko välttämättä tar- reen mukaan ammattilaisuuden entistä laajempiin odo-
vekaan muuttua? Koska jos halutaan sitä instrumenttia tuksiin vastaamisessa auttaisi se, että opiskelijan oma
niin sanotusti hallita, musiikin näkökulmasta, se perus- ääni pääsisi jo opinnoissa kuuluviin ja että olisi mahdol-
työ on vain tehtävä.” lisuus saada monipuolinen pohja musiikilliselle osaami-
Hän kuitenkin nostaa esille päivittämisen tarpeen: selle: ”Että annettaisiin sijaa oman äänen kuulemiselle.
”Minä koen, että emme ole ihan pysyneet mukana siinä, Mitä haluan, jos haluan muusikoksi?”
että saisimme houkuteltua ja sillä tavalla jotenkin huijat- Lahesmaa nostaa esiin myös tulevaisuudessa mahdol-
tua oppilaita harjoittelemaan. Siinä tarvitaan vähän ove- lisesti yleistyvän taiteiden välisen yhteistyön: ”Nähdään-
luutta ja pilkettä silmäkulmaan.” Samalla tilausta olisi kö esimerkiksi enemmän ammattimaisia monitaiteellisia
konkreettisten opetusmateriaalien pysymiseen ajan tasal- ryhmiä, ammattilaisia eri taiteiden alalta”. Myös tekno-
la: ”Materiaalikin kehittyy, ei pelkästään pedagogiikka. logian murros tuonee jatkossa työmahdollisuuksia, joita
Materiaalin täytyykin kehittyä.” ei vielä osata edes kuvitella. Monipuolistuminen tullee
Pedagogiikan kannalta teknologian kehitys on toisaal- siis olemaan arkipäivää – toivottavasti entistäkin laaduk-
ta mahdollistanut esimerkiksi sen, että napin painalluksen kaamman taidemusiikin soittamisen lisäksi. ■

58 RONDO CLASSIC 8|2022