Page 95 - RONDO 04

Vastarannan kiistat RONDO kolumni

ALEKSI BARRIÈRE

KIRJOITTAJA ON OHJAAJA JA LIBRETISTI

J. S. Bachin pieni talousteologia

k UN TOUKOKUUSSA 1723 Johann Sebas- si menee sopimaan Kaifaksen

kanssa Jeesuksen pettämisestä ja
tian Bach aloitti Leipzigin kaupungin musiikin-
johtajana, hänellä oli syytä toivoon. Kaupungin
siten käynnistää itse passion.
kirkkojen musiikin järjestäminen tarjosi moni-
Kukapa ei olisi opetuslasten
puolisia taiteellisia mahdollisuuksia, joita hän lähestyi into- tavoin skeptinen? Bachille argu-
himoisesti. Ensimmäisinä vuosina Bach sävelsi tai sovitti joka mentit olivat tuttuja budjettikes-
ikiseen jumalanpalvelukseen uuden kantaatin laulajasolisteil- kusteluista kaupunginvaltuuston
le, kuorolle ja orkesterille. Pitkäperjantaina oli myös vuosittai- kanssa, ja hän vastasi muusik-
nen tilaisuus esittää laaja ns. passio samalle kokoonpanolle. ko-teologina säveltämällä ope-
Työvelvollisuuksiin kuuluivat kuitenkin myös häät, hauta- raattisimman teoksensa, jonka © SAKARI RÖYSKÖ
jaiset ja yliopiston tilaisuudet, sekä kymmenisen viikoittaisen runsas kokoonpano huokuu ri-
musiikki- ja latinantunnin opettaminen. Itse musiikin tuot- kasta, värikästä ja huumaavan
taminenkin aiheutti omat päänsärkynsä Bachin suhteiden voimakastuoksuista vokaali- ja
jännittyessä sekä papiston että kaupunginvaltuuston kanssa. orkesterimusiikkia. Ikään kuin Mutta entä jos
Sisällöstä piti väitellä jatkuvasti ja rahoitusta hakea erikseen, sanoakseen: Onhan tämä kaik-
useimmiten turhaan, soitinten huoltoon, ylimääräisten muu- ki toki tuoksuöljyn tuhlaamista, joillakin asioilla
sikoiden palkkaamiseen ja kirkkojen kynttilöihin. luksuspalvelua. Kannattaako si- onkin erilainen
Bachin työsopimuksessa vaadittiin ”hurskauteen rohkai- tä edes yrittää puolustaa vetoa- arvo, jota ei
sevaa” musiikkia, joka ei olisi ”liian pitkää” tai ”operaat- malla kulttuurialan positiiviseen voikaan mitata raha-
tista”. Kirkkoihin sopi mahdollisimman yksinkertainen ja taloudelliseen vaikutukseen? Jo-
pelkistetty musiikki, mielellään koraaleja, joissa seurakunta kaisella tähän käytetyllä pennil- taloudellisesti?
voisi laulaa mukana. Sellainen on myös halvempaa. Pietis- lä voisi tehdä jotain aineellisesti
min vaikutuksen alaiselle Leipzigin porvaristolle taloudelli- hyödyllisempää. Mutta entä jos joillakin asioilla onkin erilai-
set, ideologiset ja esteettiset näkökohdat punoutuivat tiiviisti nen arvo, jota ei voikaan mitata rahataloudellisesti? Ovatko
yhteen. Bachin kantaattien dramatiikka, rikkaat instru- kaikki tärkeät toimet liiketoimia?
mentaatiot ja italialaisesta oopperasta lainatut muodot ei-
vät olleet odotuksien suhteen pelkästään epäasiallisia, vaan TÄTÄ PERINTEISTÄ TALOUSTIEDETTÄ laajempaa nä-
suorastaan kapinallisia. Bachin musiikki oli anteeksipyytele- kemystä, joka sisältää tunteet, symbolit, lahjat ja luonnonkin
mäntöntä kirkko-oopperaa. anteet, ateistinen filosofi Georges Bataille kutsui ’yleiseksi
taloudeksi’. Bataille panee merkille, että kaikissa kulttuureis-
KUNNIANHIMOISIMMAN eleensä Bach teki pääsiäise- sa tapahtuu ’tuottamatonta tuhlausta’ – ei sattumanvaraisesti
nä 1727. Matteus-passion kaksoisorkesteri ja -kuoro täyttivät vaan järjestelmällisesti ja rituaalisesti. Ympäri maailmaa esi-
kokonaan Tuomaksenkirkon permantokerroksen ja galleri- merkiksi hautajaisissa harrastetaan kerskakulutusta, haudataan
at. Perustelu teoksen koolle löytyy sen alusta. tai tuhotaan arvokkaita esineitä, uhrataan ruokaa ja juhlitaan
Bachin aikaisempi ja lyhyempi Johannes-passio alkoi dra- rajusti musiikin voimin. Sama pätee monenlaiseen rituaaliin,
maattisesti Jeesuksen pidätyksellä. B. H. Brockesin passio- jonka kuluja ei voi eikä saa selittää puhtaasti markkinatalou-
libretto, jonka mm. Telemann ja Händel olivat hiljattain dellisesti. Ne tuottavat jotain muuta ja ovat muistutus siitä, että
säveltäneet, alkaa Viimeisestä ehtoollisesta. Matteuksen en- tekomme ovat osa laajempaa taloutta, jota emme täysin ymmärrä.
simmäisen kohtauksen suhteen Bach ja libretisti Picander Pian Matteus-passion kantaesityksen jälkeen Bachille selvi-
tekivät aivan omaperäisen ratkaisun: kuoron ihmeteltyä ko- si, että rahoitustaistelu olisi mahdoton voittaa. Talousideolo-
raalissa, minkä ’rikoksen’ vuoksi ylipappi Kaifas toivoo Jee- gia oli hänen teologiaansa vahvempi, ja hänen inspiraationsa
suksen kuolevan, siirrymme Betaniaan, jossa nimetön nainen kirkkomusiikin kohdalla kuihtui motivaation myötä. Kantto-
vuodattaa pullollisen ’hyvin kallista tuoksuöljyä’* Jeesuk- ri luopui operaattisista haaveistaan. Seuraavina vuosina hän
sen päähän. Opetuslapset kauhistelevat haaskausta: Olisihan keskittyi pienimuotoisempiin, maallisiin konserttitilaisuuksiin;
sen voinut myydä hyvään hintaan ja antaa rahat köyhille. Luukkaan hänen sittemmin esittämänsä kirkkokantaatit ja passiot olivat
evankeliumissa nainen on ’syntinen’ ja pesee ennen öljyvoite- pääosin sovituksia toisten säveltäjien musiikista ja omista aikai-
lua Jeesuksen jalat kyynelillään – teko on siis ymmärrettäväm- semmista teoksistaan. Tuoksuöljyteoksen muodossa kuitenkin
pi katumusharjoitus. Matteukselle se on käsittämätön. Jeesus jäi seuraaville sukupolville tärkeä talousteologinen muistutus.
kuitenkin tarjoaa siitä yllättävän puolustuksen: kyseessä on ’Musikalisches Opfer’: musiikillinen uhri tai lahja, jonka arvoa
’hyvä teko’, joka tullaan muistamaan; sitä paitsi köyhiä tulee ei voi mitata rahassa. ■
olemaan aina, mutta Jeesuksen kuoleman lähestyessä hänet
kuuluu voidella hautaamista varten. Tästä tyrmistyy (lukijan * Kaikki raamatulliset sitaatit ovat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon
lisäksi) Juudas, yhteisen rahakukkaron haltija, joka seuraavak- kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottamasta suomennoksesta.

RONDO 4|2025 95