Page 33 - RONDO_05

s EBASTIAN HILLIN MUSIIKISSA on aina

ollut oopperallisen kerronnallisuuden juonne,
mutta Cupido-konsertossa klarinetille, sirkustaiteilijal-
le, valoille ja kamariorkesterille se korostuu. Idea ko-
koonpanosta tuli tilaajilta, Hiljaisuus Ry:ltä ja
Lapin kamariorkesterilta. Teos tilattiin Reidar
Särestöniemen syntymän 100-vuotisjuhlan kunniaksi,
mutta tilaajat antoivat säveltäjälle vapauden päättää, kuin-
ka vahvasti teos liittyy lappilaiseen taiteilijaan.
Rovaniemen Korundissa olleessa kantaesityksessä Cu-
pido sai solisteikseen klarinetisti Lauri Sallisen, sirkus-
taiteilija Karita Tikan ja valotaiteilija Jukka Huitilan.
”Tutustuttuani Reidariin ja vierailtuani Särestöniemes-
sä tunsin vahvaa yhteyttä häneen. Samaistuin erityisesti
siihen, miten hän kuvasi taidettaan: ’Minun maalauksissani Säveltäjä Sebastian Hilli ja kapellimestari John Storgårds valmistamassa
on vain minä itse. Niissä on onneni ja tuskani, täyttymätön kaipuu- Cupidon esitystä Rovaniemen Korundissa.
ni, koko elämäni.’ Tämä ajatus ohjasi myös omaa luomis-
prosessiani”, Hilli kertoo.
”Musiikki kumpusi Reidarin inspiroimana, mutta kui- Rakkauden kaksijakoisuus
tenkin jostain hyvin henkilökohtaisesta. Nämä tunteet ka-
navoituivat musiikkiin vahvasti, ja siksi koko sävellyksen värittää koko teosta. Riipivyys
syntyprosessi oli intensiivinen, jopa raivokas. 45-minuut-
tinen teos syntyi puolessa vuodessa, sisältäen editointivai- ja raadollisuus ilmenevät
heen, mikä on tämän kokoluokan teokselle lyhyt aika.”
Sitä mukaa kun musiikkia syntyi, Hilli jakoi materiaa- mikrointervallien sävyttämissä
lia, ideoita ja toiveita solisteille, ja kokonaisuus muotoutui karuissa harmonioissa.
vuorovaikutteisesti. Musiikki, sirkus ja valot ovat orgaani-
sesti sidoksissa toisiinsa ja rakentavat yhdessä teoksen ker-
rontaa.
”Halusin kuitenkin antaa Karitalle ja Jukalle luovan ”Sirkus- ja valotaide mahdollistavat sen, että musiikilli-
vapauden ammentaa ideoistani enkä lähteä määrittele- set hetket saavat lisää painoa ja merkitystä, monitasoisuut-
mään tarkasti heidän osuuksiaan. Työstimme teosta yh- ta ja rikkovat musiikille luonteenomaista abstraktiutta.
dessä muun muassa workshopeissa sekä etäkokouksissa, Teoksessa on myös huomioitu tilalliset ratkaisut, jotka
ja toisaalta erillämme toisistamme.” kutsuvat yleisön teoksen sisälle ja tekevät kokemuksesta
”Teoksen laajuus antoi otolliset lähtökohdat useiden kokonaisvaltaisen elämyksen.”
solistien käytölle. Annoin tietoisesti musiikissa tilaa sille, ”Olen säveltänyt teoksen niin, että Cupido toimii myös
että muut elementit voivat olla aktiivisia ja nousta esiin itsenäisenä musiikillisena teoksena. Tällöin teos muuttuu
vuoroillaan. Jokaisella solistilla on myös oma kadenssinsa monitaiteellisesta näyttämöllisestä teoksesta klarinettikon-
teoksen osien välissä.” sertoksi, jossa on yksi solisti. Koska sirkus- tai valo-osuuk-
Valot ja sirkus olivat vahvasti läsnä säveltäjän ajatus- sia ei ole partituurissa määritelty, niiden toteutus on avoin
prosessissa ja vaikuttivat myös musiikilliseen ilmaisuun. ja sallii monenlaisia taiteellisia ratkaisuja.”
”Mietin muun muassa, minkälainen musiikki voisi so- ”Rovaniemellä toteutettu Cupido on kuitenkin yhteis-
pia akrobaattiseen ilmaisuun ja tukea liikettä. Välillä työssä syntynyt ja monitaiteinen kokonaisuus, ja toivon,
säveltäessäni mielessäni oli jokin konkreettinen lavata- että teos saa tilaisuuksia tulla toteutetuksi juuri tässä muo-
pahtuma tietylle jaksolle. Näyttämöllisyys toi musiikkiin dossaan. Muiden elementtien poissaolo muuttaa väistä-
myös tietynlaista dramaattisuutta, kerronnallisuutta ja mättä teoksen luonnetta ja kokemista.”
oopperallisuutta, joka on toisaalta tärkeä osa säveltäjyyt-
täni luonnostaankin.” Herkkyyttä ja raadollisuutta
Cupidon musiikki on Hillin mukaan luonteeltaan dramaat-
Rakkauden onnea ja tuskaa tista ja emotionaalisesti latautunutta. Rakkauden kaksija-
Teoksen tematiikat – rakkaus, intohimo ja rakkauden kak- koisuus värittää koko teosta, ja tästä syntyy jännitteinen
sijakoisuus, sen onni ja tuska – muodostavat Cupidon selkä- tunnelma, joka heijastuu myös klarinettisolistin ja orkes-
rangan. Sirkus- ja valotaideosuudet asettuivat lopulliseen terin vuoropuhelussa.
muotoonsa vasta musiikin valmistuttua, kiinnittyen teok- ”Omakohtainen tunneside teoksen teemoihin sai ai-
sen tematiikkaan ja ammentaen sävellyksen dramaturgi- kaan jonkinnäköisen hurmostilan, jossa sävelet virtasivat
sista kaarroksista ja musiikillisista jännitteistä. jostain raa’an ja brutaalin sekä herkän ja hellän välillä
”Valot ja sirkustaide reagoivat musiikillisiin tapahtu- seilaavasta tilasta. Mielestäni se kuuluu teoksen materiaa-
miin, eleisiin ja tunnelmiin – esimerkiksi musiikin villiin- lissa. Riipivyys ja raadollisuus ilmenevät teoksen harmo-
tyminen heijastuu yhtä lailla akrobatian villiintymiseen nisessa kielessä, mikrointervallien sävyttämissä karuissa
tai värien rikastumiseen valotaiteessa”, Hilli kuvaa. harmonioissa.” |

RONDO 5|2025 33