Page 41 - RONDO_05
P. 41

Kosketuspintoja                                                             RONDO   kolumni



                                                                                                               MINNA LEINONEN


                                           KIRJOITTAJA ON SÄVELTÄJÄ






              oi nouse, suomi



               j     EAN SIBELIUKSEN ja V. A. Koskenniemen Fin-

                     landia-hymni soi viime keväänä monissa tilaisuuksissa.
                     Viimeksi kuulin sen huhtikuussa, kun Marjukka Rii-
                     himäki johti suurkuoroa Forum Artisin ja Mitta on
                     täysi -työryhmän organisoimassa Sakset seis! -mielen-
               ilmauksessa Senaatintorilla. ”Oi nouse, Suomi” sai hetkeksi
               osallistujat unelmoimaan paremmista, kulttuurimyönteisis-
               tä ajoista. Sitä ennen kuulin hymnin Sibeliustalolla maalis-
               kuussa, kun kymmenkunta mieskuoroa nosti teoksen Matti
               Hyökin johdolla ihmeelliseen fortissimoon kohdassa ”ja et-
               tet taipunut sa sorron alle”. Kehoni värisi pitkään esityk-
               sen jälkeen.                                                                                                   © VILLE HAUTAKANGAS
                 Finlandia-hymnin historiallinen rinnastus tähän päivään
               on vahva. Itänaapuri sotii, ja suomalainen kulttuuriväki
               nousee barrikadeille. Taideala kokee osallisuutta yhteiskun-
               taan ja haluaa uskoa siihen, että asioihin voi vaikuttaa. Se-
               naatintorilla päättäjille luovutettu, 103 000 nimeä kerännyt   Kulttuuri on kaikkialla,
               hallituksen kulttuurileikkauksia vastustava adressi on näky-
               vä kansanliike ja kuuluva ääni. Kulttuuriväki kapinoi taipu-  elämme sen osana,
               matta sorron alle.                                     sen ympäröimänä.

               MONET NYKYISISTÄ valtaapitävistä suosivat kulttuuria,
               joka myy. Tätä seikkaa osa kevään vaaliehdokkaistakaan ei   eteenpäin. Säveltäjä Pasi Lyytikäinen kommentoi Sakset
               epäröinyt sanoa ääneen. Onko välinearvosta vaarana tulla   seis! -kampanjassa, että ”kulttuurista leikkaaminen on kuin
               synonyymi sanalle ’arvo’? Helposti unohdetaan, että pien-  tekisi laihdutusleikkauksen poistamalla nenän: paino ei pu-
               tä Suomea arvostetaan maailmalla marginaalisen, ei-myy-  toa, mutta jälki on kamalaa”.
               vän, klassisen musiikin ilmiömäisen menestyksen ansiosta.   Hallituksen leikkaukset koskevat myös esittävää  alaa,
               Leikkaaminen kaupallisen menestyksen ulkopuolelle jäävän   kirjastoja, museoita, näyttelyitä, teatteria ja konsertteja,
               taiteen tekemisestä on taiteellisen vapauden rajoittamista.   festivaaleja ja kiertueita, sarjoja ja elokuvia, animaatio-
                 Monen luovan alan ammatillisen toimijan ja yhteisön   ta, kirjoja, tanssia ja laulua. Yleisradioon, Taiteen edistä-
               kohdalla leikkaukset eivät enää tarkoita toiminnan supis-  miskeskukseen ja Music Finlandiin kohdistuvat saksimiset
               tamista, vaan lakkauttamista. Tämä tarkoittaa sitä, etteivät   rampauttavat kulttuuria laajalti. Tuhansien peruskoulusta
               taiteilijat voi tehdä työtä, johon heidät on koulutettu ja jon-  valmistuneiden nuorten lukutaito ei riitä arjen vaatimuk-
               ka asiantuntijoita he ovat. Viimeistään nyt olisi hyvä pysäh-  siin, kun kirjat korvataan suoratoistopalveluilla, peleillä,
               tyä miettimään, kuinka lukuisten taiteilijoiden elinkeinon   tekoälyllä ja sosiaalisella medialla. Ensin poistetaan nenä,
               lakkauttaminen vaikuttaa Suomen kansalaisiin. Kulttuuri   sitten aivot. Sakset seis! -kampanja muistutti pamfletissaan,
               on kaikkialla, elämme sen osana, sen ympäröimänä.   että taiteilijat ovat muotoilleet myös talot, huonekalut,
                                                                   vaatteet, arjen esineet ja kulkuvälineet. Ihmettelen, mik-
               MITÄ OLISI SUOMALAISUUS ilman kulttuuria? Ensim-    sei sisustusohjelmissa näy hulppeiden luksustalojen seinille
               mäisenä Suomen kartalta katoaisi taide, jolla ei olisi arvoa   ripustettua suomalaista taidetta. Tapetit ja maalit kuluvat,
               sinänsä, vaan ainoastaan siihen liitettyjen taloudellisten hyö-  taide kestää.
               tyjen, ihmismassojen tai muiden vaikutusten ansiosta. Kui-  Sitran tuore raportti kertoo, että suomalaisten tulevai-
               tenkin taiteen eetokseen kuuluu kriittinen potentiaali, joka   suususko horjuu. Finlandia-hymnin narraatiossa nyt eletään
               tunnistaa ja tunnustaa moninaisuuden ja toisinajattelun. Tai-  syvimmän yön hetkeä, jossa aamunkoittoa saa vielä odot-
               teen tehtävä ei ole palvella ketään tai mitään, sillä sen perim-  taa. Suomi ei nouse kulttuurista leikkaamalla. Moniääni-
               mäinen merkitys ei ole olla väline. Yksinomaan välineenä   nen taideala tarvitsee tukea. ■
               pidetty taide riistää ihmisyydeltä mahdollisuuden kukoistaa
               ja kasvaa. Taide on myös selittämätöntä, moniulotteista, etsi-  Linkki Sitran raporttiin:
               vää ja kokeilevaa, sellaista, jota ei ole ennen nähty tai kuultu.   https://www.sitra.fi/uutiset/tulevaisuusbarometri-2025
               Valtion budjetissa kyse on lopulta pienistä summista, mutta   -suomalaisten-tulevaisuususko-notkahti-luottamus
               kulttuurileikkausten seurauksia paikataan isosti vielä vuosia   -kunta-ja-aluedemokratiaan-heikoissa-kantimissa/


                                                                                                         RONDO   5|2025  41
   36   37   38   39   40   41   42   43   44   45   46