Page 44 - RONDO_05

Kellaribändien hengessä
Kun Fields 1970-luvulla astui vanhaan musiikkiin, ei orkes-
terien aika ollut vielä tullut, vaan vallalla olivat Consort of
Musicken kaltaiset pienehköt ensemblet.
”Ja kamariyhtyeiden maailma muistutti nuoruuteni bän-
dikulttuuria!” Fields huudahtaa. ”Siellä oli se sama vapaus,
jota olin rakastanut folkissa, rockissa ja jazzissa. Se oli hy-
vin seikkailullista – kukaan ei tiennyt, miten tätä oikeastaan
pitäisi tehdä, joten me eksperimentoimme. Se sopi minul-
le täydellisesti.”
Luova vapaus ja spontaanius on ollut Fieldsille aina omi-
naista, ja näitä ihanteita hän halusi toteuttaa Sastamalas-
sakin. Vuonna 2006 hän astui Kari Kaarnan seuraajana
festivaalin taiteelliseksi johtajaksi ja alkoi kunnianhimoises-
ti kansainvälistää tapahtumaa yhdistämällä hänen ja Tub-
bin kontaktiverkostot suomalaiseen kenttään.
Vokaalimusiikki oli alusta asti ollut Sastamala Gregoria-
nan ytimessä paikkakunnan ainutlaatuisen Pyhän Marian
kirkon takia: maalattiaisessa, kiviseinäisessä ja puukattoi-
sessa kirkossa lauluääni kuulosti ihmeelliseltä.
”Kun tulin tänne, ajattelin: tämä kirkko ja sen akustiikka
on kuin jokin Taj Mahal, tämä on jotain, mikä koko maa-
ilman pitäisi kokea!”
Fields toi systemaattisuutta ohjelmasuunnitteluun useal-
le vuodelle jakautuvilla syklisillä teemoilla, jotka usein liit-
tyivät matkantekoon: grand touriin, pyhiinvaelluksiin,
vesireitteihin. Tämä oli 2000-luvulla melko poikkeuksellis-
ta Suomessa, ja Sastamala Gregoriana palkittiinkin Vuo-
den festivaalina 2016.
Fieldsille kaikkein tärkeintä Sastamalassa oli mahdolli-
suus tehdä hienoja yhteistyöhankkeita.
”Sen sijaan että minun tarvitsisi perustaa uutta yhty-
että tai vierailla eri maissa, saatoin kutsua ystäväni kesäl-
lä Sastamalaan ja tehdä lempimusiikkiani lempi-ihmisteni
Sastamala Gregorianan ohjelmasuunnittelu on Fieldsin mukaan ollut kuin hidasta
matkaamista vanhan musiikin kansallisten koulukuntien kartalla. Tämän kesän teema kanssa”, hän nauraa. Näillä ad hoc -ensembleillä oli usein
”Lontoo, vesimusiikkia” päättää monivuotisen Kaupunkeja veden äärellä -teeman. ”Olen myös suuri merkitys suomalaiselle kentälle, kun toisiinsa tu-
aina elänyt meren rannalla, ja minua puhuttelee se, miten vesi yhdistää kaiken”, sanoo tustuivat mestarikurssilla varttuneet suomalaismuusikot ja
Fields. Sastamalan Pyhän Marian kirkko Rautaveden rannalla on vanhan vesireitin varrella.
vanhan musiikin tekijät eri maista. Tällaisia koottujen yh-
tyeiden hankkeita olivat esimerkiksi Händelin Acis ja Gala-
tea (2010) ja Monteverdin Maria-vesper (2017).
Yllättävämpää oli se, että ensimmäinen kohtaaminen ”Ihmisten tuominen yhteen on minulle sydämen asia.”
luutun kanssa tapahtui Australiassa, kun Fields 1970-luvul-
la opiskeli klassista kitaraa Melbournessa. Kun hän sitten Vapauden malli
1974 siirtyi Lontoon Guildhall-musiikkikorkeakouluun ki- Lähes 30 vuoden jälkeen Michael Fields päättää tänä kesä-
tara pääsoittimenaan, ei mennyt kuin puoli vuotta, kun hän nä kautensa Sastamala Gregorianan taiteellisena johtajana.
hankki oman luutun. ”On harvinainen kunnia, että olen saanut toteuttaa vi-
”Vanhan musiikin liike oli Englannissa täysillä menossa, sioitani upean tiimin kanssa näin kauan. En usko, että ku-
ja innostuin siitä totaalisesti. Siellä olivat kaikki sen ajan tär- kaan toinen enää saa tehdä tätä 30 vuotta, mutta soisin,
keät nimet, jännittäviä uusia asioita oli meneillään, ja aloin että uudella taiteellisella johtajalla olisi aikaa kehittää fes-
ystävystyä laulajien kanssa.” tivaalia pitkäjänteisesti. Nykyään suositaan lyhyitä johtaja-
Ensimmäisiä näistä oli Evelyn Tubb. Fields vei hänet kausia, eivätkä ne mielestäni aina toimi.”
mukanaan Guildhallin vanhan musiikin yhtyetunneille, Fieldsin perintö ulottuu festivaalin kehittämisestä ja uu-
joita piti Fieldsin luuttuopettaja Anthony Rooley. Pian sien kykyjen vaalimisesta laajalle Suomen vanhan musiikin
Tubb liittyi Rooleyn yhtyeeseen Consort of Musickeen, jos- kentälle.
sa lauloi yli 20 vuotta. Myös Michael Fields tuli säännölli- ”Palkitsevinta on, kun saa olla esikuvana ja muut voivat
sesti työskennelleeksi yhtyeen kanssa. kokea, että näinkin tätä voi tehdä. Se oli mestarikurssinkin
”Consort of Musickesta tuli minulle eräänlainen kotiyh- idea: rohkaista ihmisiä ilmaisemaan musiikkia, ei vain ää-
tye ja korkeakouluni”, Fields kuvailee. ”Seurasin heidän nellä ja nuoteilla, vaan omalla persoonallisuudellaan.”
mukanaan harjoituksissa, kiertueilla ja äänityksissä ja opin Fields tiivistääkin pedagogisen ydinviestinsä: ole oma it-
ammattini kuuntelemalla ilmaisurikkaita, taitavia laulajia. sesi, mene boksin ulkopuolelle.
Laulajien hengitys ja fraseeraus mullisti luutunsoittoni.” ”Traditio ja työelämä ovat täynnä laatikoita, joihin pi-

44 RONDO 5|2025