Page 48 - RONDO_05
P. 48

”Minua kiinnostavat Mefistossa
                                                                  henkilökohtaisen vastuun
                                                                  paradoksit. Näyttämöllä pitää

                                                                  olla kiinni totuudellisessa
                                                                  kokemuksessa – jossain, joka
                                                                  näyttelijänä koskettaa.”






                                                                           ”Minusta kiinnostavia  ovat henkilökohtaisen vastuun
                                                                        paradoksit,  joita  siellä  näytelmässä  on.  Jokaisessa  hetkes-
                                                                        sä näyttämöllä pitää olla kiinni jossain totuudellisessa ko-
                                                                        kemuksessa. Jossain, joka sinua näyttelijänä koskettaa. Ne
                                                                        voivat olla kysymyksiä jostain teosta, mitä teet taiteilijana.
                                                                        Sinä kamppailet niiden kanssa. Et paasaa totuutta näyttä-
                                                                        möllä, vaan kamppailet näyttämöllä. Jokainen taiteilija tais-
                                                                        telee omassa elämässään näiden kysymysten kanssa, koska
                                                                        on niin luonnotonta mennä esittämään joka ilta jotain roo-
                                                                        lia, vaikka elämässä tai yhteiskunnassa tapahtuisi mitä.”

                                                                                   Rakastaa ja kyseenalaistaa
                                                                        Juhan Ulfsak on tekijänä uuden edessä jatkuvasti. Mefistossa
                                                                        laitosteatterin ensemblessä, von Krahlissa tuoreena taiteel-
                                                                        lisena pomona. Mikä on hänen mielestään teatterin mah-
                                                                        dollisuus tässä maailmassa?
                                                                           ”Tämä kysymys, jonka teit, voi olla se syy, joka on pitä-
                                                                        nyt minut kiinni teatterin tekemisessä. Teatteri on minulle
                                                                        tavallaan asia, jota pitää rakastaa, ei siitä muuten mitään
                                                                        tule, ja toisaalta sitä pitää koko ajan kyseenalaistaa. Miet-
                                                                        tiä, mikä on tämä vähän anakronistinen taidemuoto tänä
                                                                        päivänä. Mikä se Draamateaterin näyttämö on? Mitä sii-
                                             Teatteri on Juhan Ulfsakille asia,   nä esityksessä välitetään? Mikä on se tilanne, että yhdet is-
                                             jota pitää rakastaa – ei siitä   tuu siellä hiljaa pimeässä ja toiset siellä jotain tekee. Tai että
                                             muuten mitään tule.        joku tyyppi tulee ja sanoo muille, että sä tuut sieltä vasem-
                                                                        malta ja itket nyt ja naurat, koska minä haluan sanoa jo-
                                                                        tain yleisölle.”
                                                                           ”Kaikkea tätä pitää kyseenalaistaa voimakkaastikin, ja
                      Palataan Mefistoon. Kiinnostaa tietää, mitkä ovat sen eri-  toisaalta sinulla pitää  olla joku romanttinen piste sun si-
                   tyiset virolaiset kipupisteet.                       sällä, että sä vähän rakastat sitä punaista hiton esirippua
                      ”Metaforana Mefisto toimii nykyään kaikkialla Euroopas-  jostain syystä,” nauraa Ulfsak ja jatkaa: ”Välillä sä vajoat
                   sa, ja Amerikassakin se toimisi tosi hyvin. Diktatuurimaisen   epätoivoon  ja  ajattelet,  että  katsokaa  vaan  Netflixiä  tai
                   yhteiskunnan nousu ja taiteilijan rooli on siinä pähkinän-  menkää luontoon. Ja välillä taas huomaat, että teatterissa
                   kuoressa. Kun me teimme Mefistoa, EKRE eli meidän oi-  on jotain ihmeellistä voimaa; että itse tarvitset sitä ja voi ol-
                   keistokonservatiivinen populistipuolueemme pääsi valtaan   la, että ihmisetkin sitä tarvitsevat. Tässä kysymyksessä on se
                   ja hallitukseen, eli sama juttu, mikä kaikkialla Euroopassa   ydin, miksi mä teen teatteria.”
                   on tapahtunut tai tapahtuu. Se oli ajankohtaista meillä Me-  Ulfsak jatkaa: ”Ja sitten tähän liittyy vielä se, että aika
                   fiston ensi-illan aikaan.”                           muuttuu, ihmiset meidän ympärillämme sekä sukupolvet
                      Mutta Draamateatterin esityksen fokus ei Ulfsakin mu-  ja arvot muuttuvat. Nuorten käsitykset hierarkioista ja tai-
                   kaan ole puoluepoliittinen. Hän ei kaipaa oikeassa olevien   teesta ovat uusia. Ja vaikka sä jossain omassa nuoruudessasi
                   samanmielistä kuoroa, häntä kiinnostavat ristiriidat ja hah-  löysit vastauksen siihen, mitä teatteri on tai mitä sen pitäisi
                   mot, jotka joutuvat kamppailemaan itsensä kanssa.    olla, ei se enää kymmenen vuoden päästä ole sama. Meil-
                      ”Meidän  Mefistomme fokus  on  kysymyksessä  taiteilijan   lä von Krahlissa on uusi sukupolvi, ja niiden kautta yritän
                   vastuusta. Ja se kysymys on paradoksaalinen, koska siihen   ymmärtää, mitä teatteri nyt voisi olla. Se on se sen mah-
                   ei ole oikeaa vastausta, siihen, että mitä kaikkea se tarkoit-  dollisuus. ■
                   taa. Minusta se kysymys on olemassa aina. Sen pohtimi-
                   seen ei tarvita jotain oikeistopuoluetta.”           Tallinnan Draamateaterin vierailu
                      Mefistossa onkin monenlaisia kysymyksiä vastuusta. Esi-  Suomen Kansallisteatterissa 15.–16.8.2025.
                   merkkinä päähenkilön suhde tummaihoiseen naiseen, nat-  Mefisto – Klaus Mannin romaanin pohjalta
                   sisympatioista huolimatta. Tai vaimosta.             käsikirjoittanut ja ohjannut Kertu Moppel.



          48     RONDO   5|2025
   43   44   45   46   47   48   49   50   51   52   53