Page 48 - RONDO_05
P. 48
”Minua kiinnostavat Mefistossa
henkilökohtaisen vastuun
paradoksit. Näyttämöllä pitää
olla kiinni totuudellisessa
kokemuksessa – jossain, joka
näyttelijänä koskettaa.”
”Minusta kiinnostavia ovat henkilökohtaisen vastuun
paradoksit, joita siellä näytelmässä on. Jokaisessa hetkes-
sä näyttämöllä pitää olla kiinni jossain totuudellisessa ko-
kemuksessa. Jossain, joka sinua näyttelijänä koskettaa. Ne
voivat olla kysymyksiä jostain teosta, mitä teet taiteilijana.
Sinä kamppailet niiden kanssa. Et paasaa totuutta näyttä-
möllä, vaan kamppailet näyttämöllä. Jokainen taiteilija tais-
telee omassa elämässään näiden kysymysten kanssa, koska
on niin luonnotonta mennä esittämään joka ilta jotain roo-
lia, vaikka elämässä tai yhteiskunnassa tapahtuisi mitä.”
Rakastaa ja kyseenalaistaa
Juhan Ulfsak on tekijänä uuden edessä jatkuvasti. Mefistossa
laitosteatterin ensemblessä, von Krahlissa tuoreena taiteel-
lisena pomona. Mikä on hänen mielestään teatterin mah-
dollisuus tässä maailmassa?
”Tämä kysymys, jonka teit, voi olla se syy, joka on pitä-
nyt minut kiinni teatterin tekemisessä. Teatteri on minulle
tavallaan asia, jota pitää rakastaa, ei siitä muuten mitään
tule, ja toisaalta sitä pitää koko ajan kyseenalaistaa. Miet-
tiä, mikä on tämä vähän anakronistinen taidemuoto tänä
päivänä. Mikä se Draamateaterin näyttämö on? Mitä sii-
Teatteri on Juhan Ulfsakille asia, nä esityksessä välitetään? Mikä on se tilanne, että yhdet is-
jota pitää rakastaa – ei siitä tuu siellä hiljaa pimeässä ja toiset siellä jotain tekee. Tai että
muuten mitään tule. joku tyyppi tulee ja sanoo muille, että sä tuut sieltä vasem-
malta ja itket nyt ja naurat, koska minä haluan sanoa jo-
tain yleisölle.”
”Kaikkea tätä pitää kyseenalaistaa voimakkaastikin, ja
Palataan Mefistoon. Kiinnostaa tietää, mitkä ovat sen eri- toisaalta sinulla pitää olla joku romanttinen piste sun si-
tyiset virolaiset kipupisteet. sällä, että sä vähän rakastat sitä punaista hiton esirippua
”Metaforana Mefisto toimii nykyään kaikkialla Euroopas- jostain syystä,” nauraa Ulfsak ja jatkaa: ”Välillä sä vajoat
sa, ja Amerikassakin se toimisi tosi hyvin. Diktatuurimaisen epätoivoon ja ajattelet, että katsokaa vaan Netflixiä tai
yhteiskunnan nousu ja taiteilijan rooli on siinä pähkinän- menkää luontoon. Ja välillä taas huomaat, että teatterissa
kuoressa. Kun me teimme Mefistoa, EKRE eli meidän oi- on jotain ihmeellistä voimaa; että itse tarvitset sitä ja voi ol-
keistokonservatiivinen populistipuolueemme pääsi valtaan la, että ihmisetkin sitä tarvitsevat. Tässä kysymyksessä on se
ja hallitukseen, eli sama juttu, mikä kaikkialla Euroopassa ydin, miksi mä teen teatteria.”
on tapahtunut tai tapahtuu. Se oli ajankohtaista meillä Me- Ulfsak jatkaa: ”Ja sitten tähän liittyy vielä se, että aika
fiston ensi-illan aikaan.” muuttuu, ihmiset meidän ympärillämme sekä sukupolvet
Mutta Draamateatterin esityksen fokus ei Ulfsakin mu- ja arvot muuttuvat. Nuorten käsitykset hierarkioista ja tai-
kaan ole puoluepoliittinen. Hän ei kaipaa oikeassa olevien teesta ovat uusia. Ja vaikka sä jossain omassa nuoruudessasi
samanmielistä kuoroa, häntä kiinnostavat ristiriidat ja hah- löysit vastauksen siihen, mitä teatteri on tai mitä sen pitäisi
mot, jotka joutuvat kamppailemaan itsensä kanssa. olla, ei se enää kymmenen vuoden päästä ole sama. Meil-
”Meidän Mefistomme fokus on kysymyksessä taiteilijan lä von Krahlissa on uusi sukupolvi, ja niiden kautta yritän
vastuusta. Ja se kysymys on paradoksaalinen, koska siihen ymmärtää, mitä teatteri nyt voisi olla. Se on se sen mah-
ei ole oikeaa vastausta, siihen, että mitä kaikkea se tarkoit- dollisuus. ■
taa. Minusta se kysymys on olemassa aina. Sen pohtimi-
seen ei tarvita jotain oikeistopuoluetta.” Tallinnan Draamateaterin vierailu
Mefistossa onkin monenlaisia kysymyksiä vastuusta. Esi- Suomen Kansallisteatterissa 15.–16.8.2025.
merkkinä päähenkilön suhde tummaihoiseen naiseen, nat- Mefisto – Klaus Mannin romaanin pohjalta
sisympatioista huolimatta. Tai vaimosta. käsikirjoittanut ja ohjannut Kertu Moppel.
48 RONDO 5|2025

