Page 51 - RONDO_05
P. 51

Klassista musiikkia
                                                                                                 Lapin upeissa

                                                                                             tunturimaisemissa
                       ”En pidä vaikeudesta vaikeuden
                       vuoksi, mutta minusta musiikki
                       on mielenkiintoisempaa, kun se
                                                                                          LUOSTO
                       on hieman epämukavaa.”


                                                                                                   SOI!


            Kobekinalle hän tekee sellokonserttoa.  Meditaatiota ja merellisyyttä
              Marraskuussa Dublinissa kantaesitet-  Pianokonserttonsa Dessner on omistanut      31.7.–3.8.2025
            tävää sellosinfoniaa edeltää Dessnerin   solistin lisäksi sisarelleen Jessica Reese
            tuotannossa neljän täysimittaisen kon-  Dessnerille, joka on sairastanut syöpää
            serton sarja, johon kuuluvat Kuusiston ja   viimeiset seitsemän vuotta.          Pääkonsertissa 2.8.
            Ottin konserttojen ohella Katia ja Ma-  ”Samalla  halusin säveltää  jollain lail-
            rielle Labèquelle sävelletty kahden pia-  la positiivisen teoksen. Minulla on ollut   Oulu Sinfonia
            non konsertto (2017) sekä Kuninkaallisen   tapana kirjoittaa varsin tuskaista musiik-
            Concertgebouw-orkesterin soolopasunisti   kia, mutta halusin tuoda tähän konsert-
            Jörgen van Rijenille kirjoitettu pasuu-  toon enemmän lämpöä ja anteliaisuutta.
            nakonsertto.                          Ensimmäinen osa on kuin tanssi ilman
              ”Nämä konsertot ovat olemassa, koska   tanssijaa. Toinen osa taas ilmentää ulos-
            niiden solistit ovat halunneet minun sävel-  ja sisäänhengityksen tunnetta. Sisareni
            tävän ne heille. Teokseni syntyvät enim-  on perehtynyt sairautensa myötä medi-
            mäkseen tilauksina – en juuri koskaan   taatioon, joten tämä ulottuvuus korostuu
            ryhdy vain kirjoittamaan tietynlaista mu-  osan musiikissa, joka on myös monella ta-
            siikkia. Muutaman  konsertontapaisen   paa  haastavinta koko teoksessa. Se pe-
            sähkökitarakappaleen olen toki tehnyt it-  rustuu  polyrytmiikkaan  ja  muuttuviin
            selleni, mutta  ne ovatkin sitten oma  lu-  horisontteihin.”
            kunsa.”                                 Monissa Dessnerin teoksissa musiikki
              Pekka Kuusiston Dessner kertoo tava-  kumpuaa merellisistä kuulokuvista, joista
            neensa ensimmäisen kerran joskus vuo-  sen muoto ja liike saavat alkunsa. Piano-
            den 2008 tienoilla, kun hän tuli käymään   konserton toisen osan esitysohje Dans un
                                                                                               Luosto
            backstagella heidän bändinsä keikan jäl-  rêve, gentle, sea-like on säveltäjälle varsin   Luosto
            keen. Hän pitää Kuusistoa yhtenä ai-  tyypillinen, kun taas viulukonsertossa yksi
                                                                                            Pyhätunturi
            kamme kiinnostavimmista muusikoista   säveltäjän keskeisistä innoittajista on ollut   Pyhätunturi
                                                                                             Sodankylä
            ennakkoluulottomuutensa vuoksi.       Anne Carsonin vuonna 1995 julkaistu        Sodankylä
              Soittimellinen virtuoosisuus onkin   essee The Anthropology of  Water.
            Dessnerin musiikin yksi ominaispiirteitä.   ”En ole kasvanut meren äärellä, vaan
            Pianokonserton  avausosassa  Alice  Sara   vartuin joen rannalla Ohiossa. Olen sy-
            Ott saa  aluksi taiteilla  245 tahtia  7/8-   västi tietoinen valtameren läsnäolosta  ja
            ja 6/8-tahtilajien välillä yhteen soittoon,   sen alisten mannerlaattojen fyysisestä voi-
            kunnes hänelle koittaa ensimmäinen    masta.  Kunnioitan  sitä,  mutta  se  ei  ole
            neljän tahdin mittainen tauko. Samas-  minulle synnynnäinen ympäristö, vaan
            sa hengessä saa  Pekka Kuusisto tarttua   jotakin, minkä olen hiljalleen löytänyt.”
            konserttonsa viulustemmaan, jonka en-   ”Samalla tapaa suhtauduin orkesteriin,
            simmäiset 113 tahtia täyttyvää  kuudes-  joka tuntui kuin vuorelta tai valtamereltä,
            toistaosanuottien loputon vuo, jota seuraa   jonka luo tieni kulki yhdelle nuottiviivas-  LUE LISÄÄ
            kahden tahdin tauko ennen solistin seu-  tolle kirjoitetuista huilustemmoista taktii-
            raavaa sukellusta musiikin herkeämättö-  listen soitinten, kuten kitaran ja  pianon   www.luostosoi.fi
            mään virtaan.                         kautta. Valtameren luontainen duaali-
              ”En pidä vaikeudesta vaikeuden      suus vuorovesineen ja aaltojen sykleineen
            vuoksi, mutta  minusta  musiikki on mie-  samoin kuin se, miten tuuli muovaa sen
            lenkiintoisempaa, kun se on hieman epä-  pintaa, tuntuvat minusta hyvin orkestraa-
            mukavaa.  Tiesin Pekan tekevän paljon   lisilta. Meillehän muodostuu kokonainen
            uusia konserttoja, joita hän oli tilannut   traditio kaikista näistä kuuluisista teoksis-
            monilta ihailemiltani säveltäjiltä. Silti mi-  ta,  jotka  ovat  saaneet  vaikutteita  meres-
            nusta tuntui, että Pekan ohjelmistossa oli   tä. Niistä [Debussyn] La Mer on minulle
            tilaa teokselle, joka todella veisi hänet ää-  rakkain, ja  tietenkin  tämä  koko perinne
            rirajoille.”                          on vaikuttanut minuun todella syvästi.” ■


                                                               RONDO    5|2025   51
   46   47   48   49   50   51   52   53   54   55   56