Page 10 - Rondo_07

Toiseksi finaalin konsertoksi Inmo valitsi harvem- Inmo tuntee, että Etelä-Korealla ja Suomella on joi-
min soitetun Nielsenin konserton. Siihenkin hänellä tain yhtäläisyyksiä. ”Olin täällä ensimmäistä kertaa, ja
on pitkä suhde, sillä hän kuuli sen seitsemänvuotiaana, tunne vain vahvistui siitä, että kulttuurimme eivät ole
ja se on soinut hänen korvissaan siitä lähtien. Orkeste- kaukana toisistaan. Ihmisten käytöstapa muistuttaa ko-
rin kanssa hän ei vielä ollut sen pariin aiemmin uskal- realaista: se on ystävällinen mutta varautunut, jollain
tautunut. tavalla ujo. Suomalaiset ovat tutkimusten mukaan on-
”Kilpailussa Nielsen jännitti minua eniten, kos- nellista kansaa, ja sama pätee korealaisiin.”
ka ihmiset eivät tunne sitä, ja vastaanotto oli siksi ky- Inmo sanoo haluavansa paneutua suomalaiseen kult-
symysmerkki. Tykkään konserton virtuoosisuudesta ja tuuriin paremmin. ”Haluan mennä saunaan ja hypä-
juhlivista elementeistä, mutta niitä ei saa tehdä liian il- tä järveen!” Aivan seuraavalla vierailukerralla se tosin
meisellä tavalla. On tiedettävä, mitä haluan kommuni- voi olla vähän epämukavaa, sillä hän tulee soittamaan
koida.” Sibeliuksen konserton Helsingin kaupunginorkesterin
konserttiin 8. joulukuuta.
Korealaista päättäväisyyttä
Inmo ei ole laisinkaan harvinaisuus musiikkikilpailujen Muusikko on osa maailmaa
korealaisten voittajien joukossa. Päinvastoin korealaisten Sibelius-kilpailun rakkaimmaksi teokseksi Inmo mainit-
rynnäkkö kaikkialla – niin kilpailuissa kuin orkesterien see välieräohjelmassa olleen Schumannin Fantasian C, sillä
koesoitoissa ja oopperoiden koelauluissa – on ollut vii- Schumann on hänen lempisäveltäjiään. ”Hänen musiik-
meisten vuosikymmenten suuri ilmiö. Mistä se johtuu? kinsa puhuttelee minua suoraan, ja halusin näyttää tä-
”Me korealaiset olemme hyvin kurinalaisia ihmisiä. män romanttisen puolen itsestäni”, hän sanoo.
Kun päätämme tehdä jotain, satsaamme siihen todella Tämä oli helppo huomata soitosta, jossa oli nautin-
paljon ja puskemme itsemme äärirajoille. Se on kulttuu- nollisesti venyttelevää rubatoa ja herkkää muodontaa.
rinen ja mentaalinen asia. Haluamme testata rajojam- Jälleen kerran: kaukana teknisistä kilpailusuorituksista.
me, eikä kova työnteko ole vastenmielistä.” Miten hän on löytänyt tiensä tällaiseen persoonalliseen
”Jo pikkupoikana viulunsoiton opettajani teki minul- ilmaisuun?
le rankan harjoitteluohjelman, ja soittotunteja oli kol- ”Kyllä suuri ansio siitä lankeaa Miriam Friedille,
me viikossa. Myönnän, että joskus tämä saattaa mennä jonka johdolla opiskelin kuusi vuotta Bostonissa. Opin
stressin puolelle, mutta ilman sitä emme olisi nousseet häneltä musiikillisesti paljon, mutta oleellista oli myös
musiikkimaana näin nopeasti. Täytyy muistaa, että vie- se, mitä opin musiikin ulkopuolelta, ihmisenä. Hän oli
lä 50 vuotta sitten emme olleet klassisen musiikin saral- kiinnostunut siitä, mikä on muusikon rooli yhteiskun-
la juuri mitään.” nassa ja pani ajattelemaan isoja asioita. Koulutukseni

”Me korealaiset

olemme hyvin
kurinalaisia
ihmisiä. Kun
päätämme

tehdä jotain,
satsaamme siihen
todella paljon
ja puskemme

itsemme
äärirajoille.”

10 RONDO CLASSIC 7|2022