Page 11 - Rondo_07

© MINNA HATINEN
Inmo Yang sai Etelä-Koreassa solistisesti ja teknisesti painottuneen koulutuksen, mutta opinnot Amerikassa ja
Euroopassa ovat tuoneet siihen ilmaisun vapautta. Voittajan kumarrus Sibelius-viulukilpailun palkintojenjaossa.

Etelä-Koreassa oli hyvin solistisesti ja teknisesti painot- Sen ainakin voin sanoa, että olen kiinnostuneempi hil-
tunutta, joten oli valtava muutos huomata, että meillä- jaisen soinnin vivahteista kuin suuresta klangista. Mi-
hän on kokonainen maailma käsiteltävänämme.” nusta hiljaisella puolella on enemmän mahdollisuuksia.
”Fried vaati, että aina on löydettävä syy ja selitys sil- Sointi kehittyy ajan myötä, kun kuulen erilaisia asioita.
le, mitä tekee. Se oli rankka mutta hyvä koulu. Oli tur- Yritänkin olla sen suhteen vastaanottavainen ja avara-
ha mennäkään tunnille ilman, että olin valmistautunut mielinen enkä lukita itseäni tiettyyn estetiikkaan.”
perustelemaan ratkaisujani. Tämä pakotti minut pohti- Soinnin rikas vaihtelevuus on Inmolle tärkeää, ja sen
maan ja artikuloimaan tekemisiäni muusikkona.” kuulee myös hänen tavastaan käyttää vibratoa. Toisin
Inmo Yang ei halua nyt rajoittaa muusikon uraansa kuin monet muut Sibelius-kilpailijat, hän ei käytä sitä
mihinkään, vaan toiveena on tehdä kaikkea niin solis- yhtenään.
tina kuin kamarimuusikkona sekä kohdata uudenlaisia ”Minusta työkaluja täytyy olla niin paljon kuin mah-
kollegoita ja oppia heiltä. dollista, ja vibrato on yksi niistä. Vaihtelevuus on oleel-
”Myöskin ohjelmistossa haluan pitää kaikki ovet au- lista. Olen ottanut oppia myös barokkiviulisteilta. Tapa,
ki. Vasta kokemus kertoo, millainen oma makuni on. jolla he erilaisilla jousituksen, fraseerauksen ja koriste-
En ole vielä siinä tilanteessa, että voisin päättää, että pi- lun keinoilla saavat paljaaseenkin sointiin elämää, on
dän tästä ja tästä ja keskityn siihen. Tunnen pikemmin, kiehtovaa. Olen yrittänyt itse tehdä samaa Bachissa
että olen musiikin parissa kuin lapsi lelukaupassa, kah- modernin jousen keinoin.”
mien kaikkea.” Kun Inmolta kysyy hänen suosikkiviulistiaan, hän
luettelee nimet Nathan Milstein, Gidon Kremer,
Hiljaisten nyanssien rikkaus Isabelle Faust ja Christian Tetzlaff.
Millainen on Inmo Yangin sointi-ihanne? Vastaus ker- ”Oikeastaan ihailen useimmissa viulisteissa joita-
too hänen pohdiskelevasta luonteestaan. kin asioita – vaikkapa Kremerin mielikuvitusta ja Faus-
”Ajattelen asiaa paljon, sillä siinähän on kyse siitä, tin kontrollia – ja yritän koota ne yhteen ja tehdä niistä
miten kuulen koko soittoni. Tässä astutaan maailmaan, jotain omaani. Miten erityisen soinnista saa? Siinä on
jossa sanoin kuvaileminen on vaikeaa. Kauneuden kon- työmaata loputtomiin, ja siksi viulunsoittoon ei koskaan
septi on minulle tärkeä, mutta miten sen määrittelisi? kyllästy.” ■

RONDO CLASSIC 7|2022 11