Page 21 - Rondo_07

Vapaalla tyylillä RONDO kolumni

OLLI VIRTAPERKO

KIRJOITTAJA ON SÄVELTÄJÄ JA MUUSIKKO

Teknologian aallonharjalla?

m USIIKKI, TIEDE JA teknologia ovat kul- segmentoitunut harvoihin erityisyksiköihin maailman joh-

tavissa musiikkikorkeakouluissa ja tutkimuskeskuksissa. Sen
keneet käsi kädessä aina antiikin ajoista
lähtien, jolloin Pythagoras loi pohjan ää-
hedelmät eivät tavoita laajaa yleisöä eivätkä ylitä uutiskyn-
nen rakenteellisten ominaisuuksien ymmär-
tämiselle tutkiessaan monokordilla puhtaiden intervallien nystä. Populaarimusiikkia palvelemaan luotujen ja kaikkialle
levinneiden keksintöjen listaus tuntuu sen sijaan lop-
kokonaislukujen jakosuhteisiin perustuvaa matematiikkaa. pumattomalta: uudet sähköisesti vahvistetut ja muokatut
Antiikin perintönä länsimaiseen maailmankuvaan siirtyi soittimet – etenkin sähkökitaraperhe sekä analogiset ja di-
ajatus musiikin, teologian, matematiikan ja tähtitieteen lii- gitaaliset syntetisaattorit, digitaalinen moniraitaäänittämi-
tosta, jossa musiikki matemaattisluonteisen järjestyksensä ja nen ja miksaaminen, midi-teknologia, kaikulaitteet, äänen
tasapainonsa myötä heijasteli taivaallista täydellisyyttä. Re- digitaaliset pakkausformaatit, auto-tune, PA-järjestelmä,
nessanssista alkanut uusi aika ja myöhempi tieteellinen vallan- musiikin esittämisen virtuaalitilat, äänen tallennuksen ja
kumous tarjosi äänen fysikaalisten lainalaisuuksien muokkauksen digitaaliset softat sekä musiikin suoratoisto-
tutkimiseen aiempaa tehokkaampia työkaluja. Äänen omi- ja pilvipalvelut, vain joitakin mainitakseni.
naisuuksien kartoittamisessa opittiin hyödyntämään mm.
säveljärjestelmien käyttäytymistä määrittävää epälineaaris- Keskittyminen menneisyyden
ta matematiikaa, ja tärkeitä teknologisia läpimurtoja olivat vaalimiseen katkaisi nykyhetkeen
niin värähtelytaajuuksien mittauslaitteiston keksiminen kuin
äänen tallentamiseen ja toistamiseen kehitetyt fono- sitoutuneen relevanssin tunnun
grafi ja gramofoni. Soitinrakennuksellinen kehi- kokonaiselta taidealalta.
tystyö hyödynsi ja haastoi kunkin ajan tuoreinta
materiaaliteknologiaa. Yhteistä niin Pythago-
raalle kuin fonografin kehittäneelle Thomas Klasareista löytyy toki edellä mainittujen keksintö-
Edisonille oli tieteellisen keksinnän tapah- jen käyttäjiä siinä missä poppareistakin, teknologia
tuminen vuorovaikutuksessa taidemusiikiksi ei katso genreä. Käyttäjä huomaa kuitenkin
miellettävän itseilmaisun kanssa. nopeasti, ettei taidemusiikin näkökulmia ja
1900-luvulla kehityksen suunta kään- tarpeita ole huomioitu uusissa tuotteissa ja
tyi. Orkesterikulttuuri jähmettyi säilö- niiden palvelumuotoilussa. Musiikin luomi-
mään kuolleiden säveltäjien musiikkia ja seen ja muokkaamiseen kehitetyt softat ja
sen esittämiseen tarvittavia instrument- niiden käyttöliittymät on räätälöity popu-
teja. Soittimien kehitystyö kuihtui pois, ja laarimusiikin tarpeisiin, kuten myös musiikin
taidemusiikkia uudistamaan pyrkineet jäi- pääasialliseksi jakelukanavaksi muotoutuneet
vät pimentoon. Ala marginalisoitui. Kes- striimausalustat. Itsensä tarpeettomaksi teh-
kittyminen menneisyyden vaalimiseen nyt taidemusiikki on pystynyt vaikuttamaan
katkaisi nykyhetkeen sitoutuneen relevans- teknologian kehityssuuntaan tuskin lainkaan.
sin tunnun kokonaiselta taidealalta. Sen
myötä myös taidemusiikin ja teknologian SYNKÄN NYKYTILANTEEN valoisa puoli
vuosituhantinen symbioottinen suhde katke- on se, että välttämättömyys ennakoi muutosta.
si – ensimmäinen jämähti paikoilleen, jälkim- Nykypäivän musiikin luomisen uusi teknologinen
mäinen kirmasi vauhdilla karkuun. ympäristö on pakottanut taidemusiikin toimijat
uudistamaan työskentelytapojaan ja omaksumaan
TAIDEMUSIIKIN PAIKAN kehityksen aal- tuoreita ideoita ja esikuvia sähköisesti vahvistetun
lonharjalla otti populaarimusiikki. Äänen vah- musiikin suunnasta. Orkesterimaailman katveessa
vistamisen ja muokkauksen ympärille syntyi on jo pitkään kuplinut uutta, kiinnostavaa ilmai-
alle puolessa vuosisadassa kukoistava musiik- sua, joka liikkuu luontevasti eri tasojen musiikilli-
kiteknologian teollisuudenhaara, jonka varaan sissa maailmoissa. Populaarimusiikin teknologinen
nykypäivän musiikin digitaalinen ekosysteemi kehikko on synnyttänyt uutta musiikillista ajattelua,
on rakentunut. Populaarimusiikin tarpeisiin täs- jonka uskon vielä kehittyvän merkittäväksi muutos-
mäkohdennettujen teknologioiden leimallinen voimaksi. Musiikin tulevaisuus toteutuu nykyisen
piirre on ollut niiden saattaminen matalalla kyn- kehityksen viitoittamalla tiellä, johon taidemusii-
nyksellä kenen tahansa musiikista kiinnostuneen © HEIKKI TUULI kin nuoren polven ammattilaiset ovat jo luonte-
käyttöön. Taidemusiikin lähtökohdista tapahtu- vasti sitoutuneet. On vain ajan kysymys, milloin
va musiikkiteknologinen tutkimus puolestaan on uudet tuulet alkavat heilutella myös klassisen mu-
siikin konservatiivisimpia rakenteita. ■

RONDO CLASSIC 7|2022 21