Page 84 - RONDO 04

ESITYKSET

muistaminen

© MITRO HÄRKÖNEN
on poikkeus

Ryhmäteatteri: Se saattaa olla Ellin luoma fiktio peilailee hä-
ihminen. Käsikirjoitus Marjo Niemi. nen elämänsä konflikteja. Ker-
Dramaturgit Heini Junkkaala sekä tomus Maria nimisestä naisesta
Elina Snicker ja Antti Hietala. (Annimaria Fabritius), joka
Ohjaus Anna Jaanisoo, pukusuun- löydetään meren rantaan huuh-
nittelu Hilla Ruuska, valosuunnittelu toutuneena ja kaiken unohtunee-
Ville Mäkelä. na, saa vastaparikseen Jauhosen,
joka pyrkii ottamaan selvää siitä,
r YHMÄTEATTERIN kuka nainen on. Robin Svarts-
strömin esittämä lääkäri Mauri
Se saattaa olla ihminen
Nastola pyrkii hoitamaan Ma-
käsittelee Suomen mit-
takaavassa harvinaisen
Maria on Ellille kuolleen ystävän
monikerroksisesti eurooppalais- riaa ja auttaa tätä muistamaan.
ta identiteettiä ja sen historiallista vaihtoehtoinen tapa olla olemas-
lastia yksilössä. Muistin tila sekä sa, mutta samalla fiktion hah-
muistin merkitys yksilölle ja kan- mojen repliikkeihin kätkeytyy
sakunnalle kulkevat näytelmän laajempi eksistentiaalinen poh-
teemoina jättäen katsojan pohti- dinta Euroopan kansalaisen vas-
maan historian perintöä. tuusta historian kauheuksiin.
Esitys alkaa siitä, kun päähen- Näyttämön etualalla koko en-
kilö Elli (Laura Rämä) odot- semble musisoi ja tuottaa näyt-
taa lääkärin (Minna Suuronen) tämölle äänimaisemaa, kuten
vastaanotolle pääsyä. Hän on sa- vastaanottoaulan ääniä. Äänen
tuttanut kätensä tippuessaan ys- tuottamisessa on jotain samaa
tävänsä Sonjan hautaan. Sonjan kuin brittiohjaaja Katie Mitc-
kuolema on järkyttänyt Ellin ja hellin teoksissa, joissa vaikutel-
Sonjan veljen Samin (Anssi Nie- ma elokuvan tarkasta realismis-
mi) elämää. Elli pyrkii käsittele- ta tuotetaan lavan ulkopuolella
mään ja järkeistämään ystävän tuotettavilla ääniefekteillä ja
menetystä kirjoittamansa romaa- repliikeillä. Ryhmäteatterin
nin fiktion kautta. esityksessä käytetään äänen tuot-
Marjo Niemen teksti on ti- tamiseen kuitenkin vain soittimia
heää, vaikka se on samalla hyvin eikä pyritä ”säestämään” kaikkea
pelkistettyä. Yksittäisiä lauseita te- näyttämön toimintaa. Annimaria Fabritius ja Robin Svartström Ryhmäteatterin
Se saattaa olla ihminen -esityksessä.
kisi mieli jäädä makustelemaan Päämäärä vaikuttaa joka ta-
ja seuraamaan niiden viitoittamia pauksessa samankaltaiselta kuin
ajatusketjuja. Virketasolla liiku- Mitchellin ohjauksissa – vahvis-
taan samanaikaisesti sekä päähen- taa näkökulmahenkilön sisäisen eri kerronnan tasoja järjestyksessä, sullottu koko materiaalinen hen-
kilön elämän että tämän luoman maailman välittymistä katsojal- tuntuu kokonaisuus jäävän hie- kilöhistoria, lopputulos muistut-
fiktion tasolla. Lisäksi sanoman le. Erona se, että Ryhmäteatterin man puolitiehen, kun elementtejä taa kaatopaikkaa. Ellille omat
monimerkityksellisyys luo suu- ensemble ei pyri äärimmäiseen on niin paljon. juuret saattavat suuressa mitta-
rempia yhteyksiä eurooppalaiseen realismiin. Välillä musisoinnin K Rasilan lavastus yhdessä kaavassa näyttää varsin harmitto-
historiaan ja ihmisten toimintaan viheltävät äänet viiltävät katso- Ville Mäkelän valosuunnittelun milta verrattuna ystävään, jonka
sekä menneessä että nykyajassa. jan korvissa, kun päähenkilön kanssa rakentavat erityisesti esi- suvun mittava varallisuus on syn-
Kerrontarakenteet synnyttävät sisäinen konflikti lähenee huip- tyksen toiselle puoliskolle maagisia tynyt historian hirmuteoista
kaikuja toisiinsa, ja tuntuu mah- puaan. Kohtaukseen liittyvä ääni näyttämökuvia, jotka kurottavat hyötymällä. Kuitenkin Ellin men-
dottomalta selvittää lauseiden fyysistyy uudella tavalla, kun se näyttämön halki ja ravistavat hah- neisyyteen liittyvä perheväkivalta
rihmastoa yhdellä katsomisker- tuotetaan lavan ulkopuolella. mojen psykologiaa. Etenkin Ellin on henkilökohtaisella tasolla mit-
ralla. ”Unohtaminen on pahan Esimerkiksi haitarista lähtevä äidin kodin roskasta tursuava ja tava tragedia. Mitä kaikkea ny-
moottori” tai ”miksi me ei saada huokaus kuulostaa hengityksel- hyökyvä huone saa aikaan katso- kyihminen yrittääkään unohtaa
mitään aikaan” ovat lausahduk- tä, mutta hengityksen akti tun- jassa kylmiä väreitä. selviytyäkseen – onko muistami-
sia, joiden mittakaavat vaihtelevat tuu korostetulta efektin ansiosta. Muistamiseen liittyy kysymys nen poikkeus? ■
näyttämön tajunnan tilassa. Vaikka Jaanisoo pitää hienosti luokasta. Vaikka huoneeseen on LEENA KÄRKKÄINEN

84 RONDO 4|2025