TAPIO TUOMELAN säveltäjäkuvasta avautuu intiimimpi puoli hänen 60-vuotiskonsertissaan. Naisten laulujen aiheet voivat silti olla myös rankkoja ja kertoa raiskausyrityksestä.
Nämähän ovat naisten runoja.” Näin toteaa painokkaasti Tapio Tuomela (s. 1958) kertoessaan uudesta lauluteoksestaan Three Ballads. Se kuullaan kantaesityksenä 16. lokakuuta Helsingin Musiikkitalon Camerata-salissa Tuomelan sävellyskonsertissa, joka on samalla hänen 60-vuotisjuhlakonserttinsa.
Tuomela on ollut viime aikoina esillä suurimuotoisten teosten tekijänä. Viime vuonna kuultiin kantaesityksinä Oulun kaupunginteatterissa kaikki esityksensä loppuunmyynyt ooppera Neljäntienristeys sekä Sinfonia Lahden kanssa osittain oopperan materiaaliin perustuva sinfonia nro 3 Crossroads. Sävellyskonsertti avaa Tuomelan tuotantoon intiimimmän näkökulman, sillä ohjelmassa on Three Balladsin lisäksi muita uudempia vokaaliteoksia ja kamarimusiikkia: Friarjojk och scen, kaksi teosta kokonaisuudesta Lauluparit, Suite française puhallinkvintetille sekä jousikvartetto.
Three Ballads syntyi mezzosopraano Virpi Räisästä varten Helsingin Juhlaviikoille alun perin jo 2015 mutta jäi tuolloin esittämättä. Tuomela on tänä vuonna muokannut teosta jättämällä yhden osan pois ja laajentamalla viimeistä osaa. Sävellyskonsertissa Räisänen esittää teoksen yhdessä Zagros-jousikvartetin kanssa.
Ja naisten runoista todella on kyse. Kahden ensimmäisen laulun sanat ovat Suomen Kansan Wanhoista Runoista, kolmannen Kantelettaresta, ja näkökulma on naisen.
Tuomelalla on jo pitkään ollut läheinen suhde suomalaisiin perinneteksteihin.
”Minun on vaikea sävelittää arjessa kulunutta tekstisanastoa. Jo siitä lähtien, kun sain ensimmäisen vokaaliteostilauksen joskus 1980-luvulla, kansantekstit ovat tarjonneet hyvän ulospääsytien. Sen jälkeen on tullut tietenkin muitakin tapoja käsitellä tekstiä ja sen suhdetta tilaan, erityisesti kuoromusiikissa.”
Tuomelaan vetoavat myös perinnetekstien ajattomat, ihmisyyden peruskysymyksiä pohtivat aiheet.
”Ne voivat olla yhä täysin ajankohtaisia. Tajusin vasta Three Balladsin valmistuttua, että kyseessä on aivan hurja #metoo-tarina. Viimeisessä laulussa Anteruksen surma päähenkilönä on Kaisa, joka yritetään raiskata, ja laulu on hänen itsepuolustautumiskohtauksensa.”
Laaja ja dramaattinen Anteruksen surma muodostaa teoksen ydinkohtauksen, jota edeltää kaksi lyhyempää ja dramaturgialtaan tiivimpää laulua Voiteen sanat ja Lapsivaimon sanat. Tuomela ajatteli alusta lähtien lauluja yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, ja ne sidotaan tauoitta yhteen. Mitenkään itsestäänselvästi laulujen tekstit eivät kuitenkaan valikoituneet.
”Usein tekstien etsiminen on se aikaa vievin vaihe. Pitää yrittää löytää tekstit, joista saa dramaturgisesti järkevän kokonaisuuden.”
Perinnetekstin käyttö on saanut Tuomelan tyylittelemään suomalaisen kansanlaulun piirteillä.
”Kyseessä ei kuitenkaan ole suora jäljittely”, Tuomela painottaa ja jatkaa: ”Olen aika paljon tehnyt niin – ensimmäisen kerran jo Äidit ja tyttäret -oopperassa [1999] – että jos on musiikillinen sitaatti, yritän integroida sen mukaan niin, että muu motiivikieli on niin lähellä sitä, ettei sitaatti paista esiin.”
Itse asiassa sävellyskonsertissa kuultavassa jousikvartetossa vuodelta 2009 on myös kaustislaista kansanmusiikkia, pari suoraa sitaattia JPP:n levyltä.
Miten jousikvartetti päätyi yhtyeeksi Three Balladsiin?
”Kun Räisänen aikanaan teki tilauksen, oli tiedossa, että konsertissa olisi käytössä jousikvartetti. Mutta on minulla muitakin lauluteoksia, joissa on kvartetti mukana. Valtavan muuntautumiskykyiselle Piia Komsille ja kvartetille olen tehnyt kaksi teosta, joista lappilainen, ruotsinsaamelaista joikua siteeraava Friarjojk och scen kuullaan sävellyskonsertissa ja keskiaikaisiin kirkkomelodioihin perustuva Gloria Piian omalla CD:llä.”
Vaikka tällä hetkellä päähuomio on sävellyskonsertissa, Tuomela tähyilee jo sen jälkeiseen aikaan. Suunnitteilla on näyttämöllinen teos, joka liittyy Lapin jälleenrakentamiseen ja elämänmuodon muutokseen viime vuosisadalla. Musiikkidraamallinen musiikki kiinnostaakin Tuomelaa erityisesti.
”Jos on olemassa valmis libretto tai voi työskennellä läheisessä yhteistyössä libretistin kanssa, se ratkaisee monia musiikin suuntaan liittyviä ongelmia ja on siksi mukavaa”, Tuomela pohtii.
”Minulle on aina ollut tärkeätä kommunikoida yleisön kanssa. Aiemmin korostin, että haluan kommunikoida muusikoiden kanssa, ja olen tietysti yhä samaa mieltä, muusikkohan sen viesti vie, mutta kun voisi vielä tiivistää ja yksinkertaistaa ilmaisua. Ja siihen tällainen vähän isomman yleisön konteksti kuten näyttämömusiikki antaa syyn.”
Kimmo Korhonen
