Orkesterimaailman valitettaviin ominaisuuksiin kuuluu se, että orkesterin soittimiston ei ole reiluun sataan vuoteen sallittu uudistua orgaanisesti peilaamaan muuttuneen maailman muuttuneita ilmaisutarpeita. Orkesteri musiikintuottamisyksikkönä on jäädytetty vastaamaan 1900-luvun alun yhteiskunnallista ja musiikillista todellisuutta. Monet niistä orkesterisoinneista, joilla säveltäjät pyrkivät heijastelemaan omaa aikaamme, tuotetaan romantiikan musiikin ääni-ideaalin mukaisten soittimien tietoisella väärinkäytöllä, etsimällä alun perin ei-toivottuja hälyn ja ambivalenssin värejä soittimista, jotka...

Elämme totisesti erikoisia aikoja. Kirjoitan tätä tekstiä 10. huhtikuuta, joten kaikki saattaa Rondon ilmestyessä jo olla toisin. Mutta kuitenkin: Kukaan ei enää muista koronapandemiaa, mutta yhtäkkiä enemmistö kansalaisista kannattaa Natoon liittymistä, ja iso joukko Twitter-kansaa haukkuu poliitikkoja siitä, että puolustusliittoon ei ole jo aiemmin liitytty. En tiedä onko jotenkin suomalainen erityispiirre se, että syyllisiä aletaan heti etsiä ja menneisyyden...

En olisi vielä alkuvuodesta uskonut, että löydän itseni maaliskuussa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kalliosuojakurssilta. Roolini oman asuinalueeni väestönsuojelutoiminnassa velvoittaa minua päivittämään tietoni ja taitoni. Suomi varautuu. Me kaikki rakastamme rauhaa. Olemme Suomessa saaneet maailman kuohujen keskellä elää rauhallisia vuosikymmeniä. Olemme ymmärtäneet maatieteellisen asemamme. Yhteiselo itäisen naapurin kanssa on ollut menestyksekästä, kiitos poliittisten vastuunkantajien viisauden, diplomatian ja naapuriystävyyssuhteiden hyvän hoidon. Rauha on elämän suurin...

Taiteen psykologinen perusta on ihmisen tarve jakaa kokemuksia, päätteli jo suuri kulttuuripersoona Yrjö Hirn (1870–1962). Toisen henkilön läsnäolo terävöittää aisteja ja syventää kokemusta, vaikka sen jakaminen tapahtuisi itselle tuntemattomien ihmisten kanssa. Jaettujen musiikkielämysten kalenterivuosi alkaa tänä vuonna keväästä, kun kahden vuoden ajalta siirtyneitä teoksia kuullaan vihdoin elävinä. Oman erityisyytensä näille jaetuille kokemuksille tuovat mielestäni konserteissa kuultavat nykymusiikkiteokset, jotka kiinnittävät kuulijan...

  No niin, nyt niitä alkaa tulla: tutkimuksia korona-ajan vaikutuksista taide-elämässä ja koko kulttuurin kokonaisuudessa. Tämä on hyvä uutinen, sillä toistaiseksi olemme vain arvailleet, valittaneet, ahdistuneet, uupuneet, kyllästyneet, kyynistyneet ja heitelleet sarkastisia kommentteja. Ehkä vähitellen on myös analyyttisen tiedon aika. Ensimmäinen huomio: kaikissa maissa kulttuuritapahtumat suljettiin ensimmäisenä, ja kaikkialla vauriot ovat samansuuntaisia. Väite siitä, että Suomi olisi kohdellut taide-elämäänsä jotenkin muita...

Kun kulttuurin alan freelancereiden työkalenterit tyhjentyivät koronapandemian rajoitustoimien myötä, jäi monelle vuorokauteen aiempaa enemmän vapaita tunteja. Oma ajankäytöllinen ratkaisuni ei ollut leimallisen luova. Käytin satoja tunteja pikkutarkkaa järjestelmällisyyttä ja säntillisyyttä vaativaan sekalaisen informaation kokoamiseen ja järjestämiseen yhtenäistettyyn ja ennalta määriteltyjen kriteerien mukaiseen muotoon: kävin läpi koko säveltuotantoni ja selvitin mahdollisimman kattavasti mitä, missä ja milloin olen tähänastisen elämäni aikana...

  Viime vuoden lopussa Yleisradio julkaisi kahdeksanosaisen dokumenttisarjan Kylmän sodan Suomi. Sarjassa käydään kriittisesti läpi suomettumisen historiaa; aikaa, jossa tiesimme, miten mustasta tuli valkoista ja valkoisesta mustaa. Suomi oppi valehtelemaan itselleen. Julkisuudessa sarjaa kehuttiin, juontaja-toimittaja Jari Tervoa kiitettiin jälleen hyvästä työstä historian vaativien vuosien esittelijänä. Koko sarjan käsikirjoittaja, Marjo Vilkko, ei ole näkynyt julkisuudessa sarjan yhteydessä. Sarja ei siis ole Tervon käsialaa, kuten mediassa on harhaanjohtavasti...

    Viime marraskuussa valtakunnallisilla musiikkikasvatuspäivillä eräs musiikinopettaja kysyi minulta, kuinka sävellystä voi opettaa. Tämän usein toistuvan kysymyksen näkökulma on voinut kysyjästä riippuen vaihtua kysymykseksi, kuinka sävellystä voi opiskella. Keskustelun edetessä taustalla on voinut olla näkemys, että säveltämiseen liittyy jotakin transsendentaalia, käsityskyvyn ylittävää yliaistillisuutta. Minulle alan mystifiointi aiheutti aikoinaan sosiaalisen haasteen. Eräs sukulaiseni oli silminnähden huojentunut, kun sain parikymppisenä ensimmäisen työpaikkani opettajana....

  Vuosia sitten ystävälläni oli ongelma. Hän, vakavarainen mutta kiireinen musiikin rakastaja halusi ajoittain nauttia kotikaupunkinsa orkesterin konserttitarjonnasta kaupungin musiikkipyhäkössä. Halun täyttymykselle oli, traagillista kyllä, ylitsepääsemätön este. Pääosin loppuunmyytyihin konsertteihin ei yksinkertaisesti ollut lippuja saatavilla, ja jos oli, niin niukka tarjonta kohdentui näkyvyydeltään ja kuunteluolosuhteiltaan kehnoon osaan salia, jonka parhaat paikat kuuluivat kausikorttilaisille. He – perusprofiililtaan naisvaltainen joukko akateemisesti koulutettuja eläkeläisiä...

  Miksi konserttielämä esittää jotakin musiikkia ja toista taas ei - laatuko ratkaisee? Listasin viimeksi tällä palstalla seikkoja, jotka usein häämöttävät niin sanotun laadun taustatekijöinä. Sitä nimittäin määrittävät monet varsin käytännölliset asiat kuten vaikkapa säveltäjän tunnettuus. Tai se, että ennen 1940-lukua sävelletyn (tietyn ja valikoituneen) perusohjelmiston asema on klassisessa musiikkielämässä varsin ohittamaton. Toivoin tekstissäni myös ohjelmiston raikasta monipuolistamista. Ohjelmistosuunnittelua ohjaavat...