Muodoista keskusteleminen tuntuu olevan sekä musiikki- että teatterialalla vanhaa kauraa, joka kuuluu 1900-luvun formalismin dieettiin. Hyvistäkin syistä taiteilijoilta odotetaan nykyään muutakin kuin eteviä muodollisia ratkaisuja. Uudesta teoksesta kysytään ensimmäiseksi, millainen elämys on luvassa ja mitä se viestii – kaksi tavoitetta, jotka vahvan muodollisen ratkaisun puutteessa saattavat tosiaan jäädä pinnallisiksi ja toisistaan irrallisiksi. Esityksen kuuluisi olla ”kiehtova”, ”viehättävä” ja ehkä...

  Kun puolikuntoinen Iivo Niskanen taannoin keskeytti Torinon talviolympialaisissa miesten 50 km:n perinteisen tyylin kilpailun ja joutui tuoreeltaan tunnekuohuissaan toimittajan eteen rupattelemaan kuulumisistaan, läpäisi monen suomalaisen hiihtosydämen myötätunnon ja tuskan myötäelämisen aalto. Keskeyttämisen hinta oli neljän vuoden harjoittelu ja sen myötä 4 500 hukkaan valunutta työtuntia. Luku on karu. Se oli itse asiassa niin karu, että sen kuultuani herpaantui keskittymiseni...

  Monet ikoniset oopperat kytkeytyvät imperialismin aikakauteen, jossa tarinan keskiössä on usein oikukas ruhtinas, keisari tai valloittaja. Kun siirrytään demokratian, presidenttien ja tasavaltalaisten instituutioiden aikaan, oopperatalojen katsomot alkavat oudon usein ammottaa tyhjempinä. Kansalliset presidenttioopperat ovat harvoin teoksia, joihin säveltäjällä olisi palava intohimo. Usein aloitteentekijänä on taiteellinen johtaja, joka toivoo ajankohtaisen suurmiehen täyttävän katsomot. Tämän jälkeen etsitään säveltäjä, joka suostuu viettämään pari...

  Sanotaan, että kun teatterit alkavat ottaa ohjelmistoon antiikin tragedioita, on se merkki demokratian kriisistä. Jos aiemmat yhteiskuntasopimukset eivät enää päde tai niitä toistuvasti järkytetään, on vastauksia nykyhetken kysymyksiin ryhdyttävä etsimään demokratian syntyhetkistä. Teattereiden ohjelmistovalintoja katsoessa voisi ajatella, että siinä missä muu Eurooppa on käsitellyt olemassaolonsa järkkymisen uhkaa vuosikymmenten ajan, on Suomessa oltu impivaaralaisessa unessa. Ihan näin ei tietenkään ole: erilaisia...

  Mikä tekee ihmisestä ekstreemin: se, että hän tavoittelee äärimmäisissä oloissa ja henkensä uhalla tekoja, jotka jättävät hänet historian kirjoihin hänen omasta mielestään poikkeuksellisena yksilönä – sankarina? Palomies Jari Saario on saanut paljon huomiota soutamalla vaikeissa olosuhteissa kahdesti. Ensimmäisen valtamerisoudun paluumatka jäi hieman vajaaksi suhteessa alkuperäiseen ideaan, mutta Saario otti mediahuomion avosylin vastaan ja ilmoitti hetimiten uudesta, vielä entistä haastavammasta soutumatkasta...

  Joitakin vuosia sitten kävin lapseni kanssa tutustumassa esikouluun. Jokainen oppilas sai pulpetille kirjan selailtavakseen. Yksi lapsista laittoi etusormensa kirjan kannelle ja pyyhkäisi sitä. Kun sivu ei kääntynyt, hän alkoi vilkuilla ympärilleen selvittääkseen, kuinka kyseinen käyttöliittymä toimii.  Ajassamme elää diginatiivien sukupolvi. On todistettavasti mahdollista elää kuusivuotiaaksi ilman, että on saanut käsiinsä paperisen kirjan. Nykyteinit ovat eläneet kutakuinkin koko elämänsä suoratoistopalveluiden aikakaudella....

  Otan aina skeptisesti vastaan ilmoitukset oopperoiden esittämisestä ”konserttiversioina”, eli ilman ohjausta. Pahat kielet epäilevät varmaan tämän juontuvan siitä, että olen itse ohjaaja ja siten oletettavasti motivoitunut puolustamaan omaa tonttiani. Ehkä vaakalaudalla on kuitenkin laajempi kysymys siitä, miksi ohjauksia ylipäätään tehdään. Päällimmäinen syy konserttiversioihin on tietenkin se, että oopperan tuottaminen on kallista. Jos teosten esittäminen jäisi harvojen näyttämötuotantojen varaan, monia teoksia...

Tekoälyn hyödyntäminen taidemusiikin luovassa työssä ja ansaintalogiikassa on vielä niin lapsenkengissään, ettei se tällä hetkellä oikeastaan näyttäydy uhkana eikä mahdollisuutenakaan. On kuitenkin kaikki syy olettaa, että tulevaisuudessa se tulee olemaan näitä molempia. Populaarimusiikin ja laajemmin populaarikulttuurin piirissä tekoälyn taloudellisen hyödyntämisen pelisäännöistä käydään jo kovaa vääntöä. Tämän taistelun lopputuloksen olisi syytä kiinnostaa myös jokaista taidemusiikin kentällä toimivaa. Kun tekoäly tuottaa sisältöä...

  IHMINEN ON KAIKISSA elämänvaiheissaan murroksessa. Taiteen yksi tehtävä on auttaa sen synnyttämässä järkytyksessä. Se voi helpottaa kuoleman läheisyyden aiheuttamaa kauhua, toimia katsojaa tai kokijaa rauhoittavana voimana. Pohjimmiltaan taiteen äärellä juhlitaan olemassaoloa sen kaikissa ilmenemismuodoissaan. Maailma koetaan eri tavalla eri aikoina, siksi sitä on kuvattava mahdollisimman monesta eri näkökulmasta. Itseään kunnioittavan teatterin onkin oltava lakkaamattoman kiinnostunut uusien tekijöiden maailmankuvista ja...

  VUOSIA SITTEN VEIN teini-ikäiset oppilaani Finlandia-taloon kuulemaan Tapio Tuomelan toista sinfoniaa. Konsertin jälkeen nuoret keskustelivat kuulemastaan. Yksi heistä sanoi: ”Ei ole olennaista, onko musiikki rumaa vai kaunista. Tärkeintä on, että se tuntuu jossain.” Nykyajan huomiotaloudessa tunteiden kokeminen voi köyhtyä reagoinniksi, joka voi tapahtua jo ennen kuin edes ehdimme tunnistaa, miltä jokin asia tuntuu tai miksi se tuntuu siltä kuin tuntuu....