keskiviikko helmikuu 1. 2023

kolumnit

uusimmat kolumnit

Mitä kriisien jälkeen?

  Keskellä pandemiaa monet taideinstituutioiden taiteellisessa vastuussa olevat ovat vaihtuneet, ja johtajat ja hallitukset työstävät numeroita, jotka eivät ole verrattavissa edellisiin. Viime vuodet olemme tavallaan eläneet kritiikin ulkopuolella: tapahtuman toteutuminen sinänsä on ollut voitto. Jokainen voi muistella Seppo Kimasen Kuhmoa tai Veijo Varpion ja Risto Niemisen Juhlaviikkoja omalla tavallaan, mutta se, että kaikki tiesivät, mitä festivaalit edustivat taiteellisesti, tarkoittaa saavutettua muistijälkeä...

Muutos löytyy eri kerroksista

Olin marraskuussa Lasten ja nuorten Uuno Klami -sävellyskilpailun tuomaristossa ja ilokseni huomasin, että nuorten mielikuvat säveltäjästä ovat muuttuneet niistä ajoista, kun itse olin nuori. Moni finalisteista kutsui itseään säveltäjäksi. Muistan olleeni viittä vaille ammattiin valmistunut sävellysopiskelija, kun ammattiani kysyttäessä rohkenin kertoa olevani säveltäjä. Kynnys säveltäjä-nimikkeen käyttöön oli suuri, esikuvat leijuivat utopistisen korkealla. Toisenlainen kokemus minulla oli erään vastikään valmistuneen...

Pois alta, täältä tulen minä

  Elämässä pitää päästä eteenpäin, ja se, joka on edessä, tiellä, pitää sivuuttaa. Näin ilmeisesti evoluutio meitä ohjaa, koska selviytyäksemme ohi pitää päästä kaikilla elämän alueilla ”hinnalla millä hyvänsä”. ”Nopeat syövät hitaat; aikainen lintu madon nappaa.”  Kadulla kulkiessamme meillä jokaisella on oma erilainen tapa ja nopeus kävellä. Pujottelu ihmisten lomitse on monille luontaista, mutta toisille se on mahdollisuus osoittaa myös ärtymystä....

Muistin varassa

  Partituurimusiikin säveltäjällä iso osa työaikaa kuluu nuottikirjoituksen ongelmien kanssa painimiseen. Kuinka muuttaa soivat ideat nuottikirjoitukseksi? Kuinka muotoilla kirjoitetut ohjeistukset äänen väristä, affekteista, tempon hienosäädöstä, soittimellisista erityistekniikoista? Valtavasti tarkkaa informaatiota sisältävää orkesteripartituuria kirjoittaessa tulee toisinaan ikävä sellaisia musiikin muotoja, joissa musiikin omaksuminen perustuu matkimiseen, toistamiseen, ulkoa oppimiseen. Populaarimusiikissa ja kansanmusiikissa hyödynnetään edelleen pitkälti tällaisia oppimismenetelmiä, toki tarpeen vaatiessa hyödynnetään kappaleen...

Irtokarkkeja vuoden alkuun

  1Pitkästä aikaa Japanissa pandemian jälkeen. Hämmennys: vaikka koronatilanne ei täällä ole Eurooppaa pahempi, kaikissa sisätiloissa on maskipakko, ja lisäksi kuuliaiset kansalaiset kulkevat maskit naamalla myös ulkona. On kuin olisi jossain koneiden hallitsemassa dystopiassa: ihmismassat kulkevat siisteissä riveissä pitkin katuja kasvottomina ja kuin ohjelmoituina matkalla jonnekin. Olen kansainvälisessä esittävän taiteen tapaamisessa, ja Jokohaman siistissä chinatownissa on paikalla kirjava joukko pandemiasta selvinneitä...

Nautinnollista nykymusiikkia etsimässä

  Haluaisin, että konsertti olisi yleisölleni nautinnollinen ja erityinen kokemus. En ajattele tässä vain muusikkoystäviäni vaan myös niitä, jotka eivät välttämättä ole kovinkaan perehtyneitä nykymusiikkiin, mutta jotka ovat tulleet konserttiin sattumalta. Haluaisin vain luoda musiikkia, joka on mielenkiintoista – ehkä siksi, että monimutkainen ajattelu ei sovi minulle. Ihmisillä on selvästi puutteellisia käsityksiä nykymusiikin säveltäjän ammatista. Kun esittelen itseni säveltäjänä Japanissa, minulta...

Missä menevät aktivismin rajat?

Aktivismi on poliittista toimintaa, jonka päämäärä on muuttaa yhteiskuntaa – laillisesti tai laittomasti. Mielipiteisiin voi vaikuttaa osoittamalla luvallisesti mieltä julkisilla paikoilla, kirjoittamalla mediaan ja miksi ei vaikkapa huutamalla ilman virallista lupaa kadunkulmassa. Sivistysyhteiskunta antaa kansalaisille mahdollisuuden vaikuttaa asioiden parlamentaariseen käsittelyyn myös keräämällä nimiä. Riittävä määrä allekirjoituksia adressissa avaa tien epäkohtien käsittelyyn yhteiskunnan virallisten reittien kautta.   Aktivismissa astetta tehokkaampi tapa...

Määrällisistä mittareista taiteen voimaan

Minulta tiedusteltiin eräässä haastattelussa, mikä on läpimurtoteokseni. Kysyin, kuinka se määritellään. Mitataanko se esitys- tai kävijämäärillä, palkinnoilla, taloudellisella menestyksellä vai kriitikkojen ylistyssanojen lukumäärällä? Onko taidealalla määrällisiä mittareita? Korona-ajan täyssulut ovat väistämättä vaikuttaneet siihen, kuinka pitkällisiä suunnitelmia konserttikävijät uskaltavat tehdä. Konserttiliput ostetaan viime hetkellä, eivätkä kausikortitkaan myy entiseen tapaan, minkä ei pitäisi yllättää ketään. Luottamus jatkuvuuteen rakennetaan vähitellen. Markkinatilastot kertovat...

Syksyn oppeja

  1. Menen sitten kauppaan tai kahvilaan, aina sama juttu: minulle puhutaan automaattisesti venäjää, koska niinhän ulkomaalaisen kanssa on tavattu toimia. Syyskuumassa Jerevanissa on siihen hyvä syy. Kaupunkiin on saapunut yli 50 000 venäläistä Putinin aloitettua sodan Ukrainaa vastaan. Suurin osa tulijoista – näin minulle kerrotaan – on tullut siksi, että tänne on helppo siirtää pieni tai suurempikin yritys ja siirron jälkeen...

Mielen ja kehon hallintaa

  Bachin kuuden soolosellosarjan kokonaisesitys yhdessä konsertissa on kenelle tahansa sellistille pysyvästi varteenotettava haaste. Tanskalainen Toke Møldrup päätti kuluneen kesän konserttiperformanssissaan Ultimate Bach Movement Marathon lisätä haasteen vaikeuskerrointa yhdistämällä soittoon kestävyysjuoksun. Maratonkonserteissaan Bergenissä, Bornholmissa ja Belgradissa Møldrup juoksi ennalta suunniteltua reittiä pysähtyen kilometrin välein soittamaan osan Bachia. Kolmenkymmenenkuuden pysähdyksen päätteeksi Møldrup sai kuuden kuusiosaisen sellosarjan kokonaisuuden esitettyä ja tuli samalla juosseeksi...

KOLUMNISTIT

12 VIESTIT0 KOMMENTIT
12 VIESTIT0 KOMMENTIT
39 VIESTIT0 KOMMENTIT
28 VIESTIT0 KOMMENTIT
16 VIESTIT0 KOMMENTIT
10 VIESTIT0 KOMMENTIT
1 VIESTIT0 KOMMENTIT
40 VIESTIT0 KOMMENTIT
21 VIESTIT0 KOMMENTIT