Eri kulttuureissa on monia tapoja toivottaa onnea ja menestystä uudelle vuodelle: Espanjassa syödään 12 viinirypälettä keskiyöllä kirkonkellojen soidessa, yksi rypäle jokaisella lyönnillä. Tämän uskotaan tuovan onnea jokaiselle vuoden kuukaudelle. Venäläiset kirjoittavat toivomuksensa paperille, joka poltetaan, tuhka ripotellaan samppanjalasiin, joka sitten juodaan. Brasiliassa hypätään rannalla seitsemän aallon yli ja esitetään seitsemän toivetta tulevalle vuodelle.
Kiinalainen uusi vuosi, joka tunnetaan myös nimellä kevätjuhla (Chūnjié),...
Kyselin viidesluokkalaiselta tyttäreltäni historian kokeeseen, joka käsitteli esihistoriallista aikaa. Kirjassa kerrottiin, että kivikautisissa taide-esineissä on kuvattu ihmisiä, joilla on eläimen pää. Niiden ansiosta tiedämme, että jo 40 000 vuotta sitten ihmisillä on ollut mielikuvitus, kyky kuvitella jotain, mitä ei ole olemassa.
Varhaiskasvatuksen ammattilaiset nostivat viime syksynä mediassa esiin, että lapset eivät kykene hahmottamaan käsittelemäänsä asiaa visuaalisesti ilman kuvaa. Ihminen ohjautuu...
Hyvällä vaalilupauksella on kaksi tunnuspiirrettä. Sen tulee sekä olla toteutettavissa että palvella poliittisesti ja käytännön tasolla maksimaalisesti oman puolueen intressejä. Jälkikäteen voi todeta, että nykyisen valtionvarainministeri Riikka Purran (PS) ennen eduskuntavaaleja Ylen kolmen suuren puolueen puheenjohtajien tentissä esittämä väite kulttuurista "luksuspalveluna, johon meillä ei ole varaa" oli tällainen vaalilupaus. Lausunnon esittämishetkellä näytti jo todennäköiseltä, että kokoomus voittaa vaalit ja...
Oi Romeo, Romeo! Miksi olet Romeo, huokaa Julia Shakespearen näytelmässä, ja seuraavaksi puuskahtaa, kielitieteilijöiden tyrmistykseksi: Mit’ on se nimi? Mitä ruusuks kutsut / Yht’ ihanasti toisin nimin tuoksuu*. Pilkunviilaajana olen usein kuullut vastaavia argumentteja vähemmänkin romanttisissa tilanteissa: onko se nyt niin tarkkaa, mitä sanaa teoksesta tai esityksestä tässä tiedotteessa/apurahahakemuksessa käytetään? Eikö kaikkea voi viime kädessä paketoida ja markkinoida röyhkeästikin?...
Kun toimin 1980-luvulla nuorena säveltäjänä sanomalehti Uuden Suomen musiikkikriitikkona, tuli joitakin kertoja pöytäkeskusteluissa puheeksi kriitikon pätevyys. Eräs kollega lainasi Seppo Heikinheimoa, jonka mukaan ollakseen uskottava kriitikon tulee olla oppiarvoltaan tohtori.
Kaikista Helsingin Sanomien kriitikoista ja kulttuuritoimittajista ei tullut tohtoreita, meidän porukastamme joistakin, mutta ymmärrän, mitä Heikinheimo tokaisullaan tarkoitti: Taiteesta, esimerkiksi musiikista kirjoittavalla tulee olla muutakin lukutaitoa kuin tekstin ymmärtäminen. Mielipiteen,...
Säveltäjä John Cage on sanonut, ettei ymmärrä, miksi ihmiset pelkäävät uusia ideoita. Hän sanoi itse pelkäävänsä vanhoja. Uuden löytäminen voi kuitenkin olla nykyaikana haastavaa. Miksi näin on?
Löysin vastauksia opettaessani Viitasaarella. Kesäleirin toiminta pohjautui nuorten säveltäjien ja muusikoiden vuorovaikutukselle, ja soittajat olivat koko leirin ajan käytettävissä nuorten musiikillisten ideoiden kokeiluille. Säveltäjän työ mielletään yksinäiseksi, mutta leirin perusajatus oli yhdessä toimiminen ja säveltäjän...
Musiikin historia alkoi muistamisesta ja nuotinnuksesta, jota kautta ohjelmisto löysi erilaisia yhteisöjä. Soittimien ja tilojen kehitys mullistui teollisen vallankumouksen aikakaudella. Äänentoiston myötä konserttisalin akustiikka ei ollut enää ainut ratkaiseva asia. Julkinen tila musiikille tarkoitti, että kaikilla oli mahdollisuus päästä osalliseksi jotain, joka aiemmin oli suljettujen ovien takana. Tänään uudet yleisöt rakentuvat kännyköitten eri applikaatioiden varaan.
Ooppera saa usein kuulla olevansa...
Suomalaisen taide- ja kulttuuripolitiikan rakenteellisiin heikkouksiin kuuluu rahoituspohjan huteruus. Vaikka Suomessa on merkittäviä taidetta tukevia yksityisiä säätiöitä, lepää taiteiden rahoituspohjan kova ydin kuitenkin valtiollisen tuen varassa. Valtion tasolla kulttuurin tukipäätökset toteutetaan poliittisen prosessin kautta, joka on nimensä mukaisesti altis politikoinnille. Tämän mielessä pitäen valtion kulttuuripolitiikan rahoitukselliset peruspilarit on vuosikymmenten saatossa pyritty sementoimaan rakenteisiin, jotka ovat välittömien poliittisten keikausten ulottumattomissa.
Esimerkkeinä...
1 Piti matkustaa maapallon toiselle puolelle Australian Perthiin oppiakseni, että vielä on kiukkuisia taiteilijoita, jotka uskovat muutoksen mahdollisuuteen ja jotka jaksavat yrittää vaikuttaa politiikkaan – ja ehkä peräti tehdä vallankumouksen, tosin naurussa suin.
”Luova aktivismi” on käsite, johon en juuri ole Euroopassa törmännyt. Käsitteellä tarkoitetaan suurin piirtein samaa kuin vaikkapa Elokapinan vaikuttamisyrityksillä ympäristöpolitiikassa. Luova aktivisti voi olla esimerkiksi kiinnostunut siitä,...
Tein jokin aika sitten kuvataiteilija Heta Kuchkan kanssa teoksen, jossa defunensemblen muusikot veivät heidän lempipaikkoihinsa: aarniometsään, avomerelle, huvipuistoon, kalliolaiseen kuppilaan ja lapsuuden kukkulalle. Muusikoilla toistui maisemissaan yksi tunne: he kokivat olevansa siellä vapaita.
Vapauden tunne perustuu ihmisen kokemukseen onnellisuudesta ja hyvinvoinnista. Suomi on seitsemättä kertaa peräkkäin maailman onnellisin maa. Silti puoli miljoonaa suomalaista syö masennuslääkkeitä. WHO:n mukaan yksi nykypäivän...