maanantai kesäkuu 5. 2023

kolumnit

uusimmat kolumnit

Rikkaat ja köyhät

  Pandemian jälkeisissä tunnelmissa oikeastaan vain kaksi isoa teemaa saa taidealan ammattilaiset kiihtymään. Mitä digitaalinen siirtymä lopulta tarkoittaa ja mitkä ovat sen vaikutukset eläviin esityksiin? Entä miten lähes kaikissa maissa tapahtuvaan poliittiseen myllerrykseen pitäisi suhtautua? Digimaailman ristiriitaisuus on tullut selväksi kaikissa kokouksissa kansainvälisten kollegoiden kanssa. Karkeasti jaotellen on kaksi koulukuntaa suhteessa ”digiin” ja ”liveen”: rikkaat ja köyhät. Yltäkylläisestä lännestä (ja osin...

Hyväosaisten lasten kivat opintopolut

  Suomen ensimmäinen musiikkiluokka perustettiin Lahteen vuonna 1966. Luokkamuotoisen painotetun opetuksen taustalla vaikutti sosiaalisen oikeudenmukaisuuden eetos. Pyrkimyksenä oli tarjota lahjakkaille yksilöille tasavertainen, ilmainen ja matalan kynnyksen mahdollisuus kehittää kykyjään vanhempien varallisuudesta tai sosiaalisesta taustasta riippumatta. Painotettu opetus vastasi näihin toiveisiin. Musiikkiluokkien määrä kasvoi nopeasti. Yhdistettynä maanlaajuiseen musiikkiopistoverkostoon musiikkiluokat osoittautuivat tehokkaaksi työkaluksi pienen kansakunnan musiikillisten lahjakkuuksien seulomiseen ja heidän osaamisensa kehittämiseen....

Paronista perunamuusiin

  Niin kauan kuin muistan, musiikki on herättänyt minussa mielikuvia. Kuvat voivat olla hahmoja, olemuksia, paikkoja, tilanteita ja värejä. Esimerkiksi huilun huokoinen ääni on minulle harmaa, mutta sävy vaihtelee riippuen soinnin yksityiskohdista. Musiikin kuunteleminen ja säveltäminen ilmentävät minulle siis myös musiikin ulkopuolisia asioita, kokemus harvoin viittaa yksinomaan musiikkiin itseensä. Aloitan uuden sävellyksen kuvasta, joka saa usein impulssinsa jostain kohtaamastani arkielämän havainnosta,...

Kulttuurialan kiusaamisen on loputtava

  En ajatellut palata enää tällä palstalla kulttuurialan rahoitusta koskeviin uhkiin – varoitin tulevasta tilanteesta jo viime vuonna – mutta kerran vielä.  Valtiovarainministeriö iski julkisten menojen tasapainottamiseksi rankat luvut muutama viikko sitten. On selvää, että nykyhallituksen hulppean velanoton jälkeen tulee alijäämä saada taittumaan, tämä tarkoittaa noin kahdeksan vuoden ajan yhdeksän miljardin euron vuosittaisia säästöjä. Suomen maksama velan korko on vielä kohtuullinen,...

Kuvitelmaa vain

  1. En pystynyt vastustamaan kiusausta: oli pakko kaivaa esiin vanhoja kirjoituksiani siitä, mitä oletin pandemian jälkeen tapahtuvan. Yleensä on mukavaa olla oikeassa, mutta tässä tapauksessa en ole ihan varma. Olisi näet hienoa olla väärässä. Pandemian aikana keskusteltiin innolla, kuinka nyt kaikki ymmärtävät ilmastotoimien välttämättömyyden ja sen, että emme voi enää huoletta matkustella ja kuluttaa mielin määrin. Itse en tähän uskonut. No...

Taiteen itseisarvon illuusio

  Olen aina ollut suuri taiteen itseisarvon puolestapuhuja. Jaksamista ammattitaiteilijana piristää kummasti, kun voi uskoa siihen, että omalla taiteellisella työllä on sen välitöntä markkina-arvoa suurempi merkitys osana ihmiskunnan henkistä perintöä, ja että taiteella on muita tehtäviä kuin välittömän taloudellisen lisäarvon luominen. Mutta tarkoitetaanko taiteen itseisarvolla tätä? En tiedä, eikä tiedä moni muukaan. Taiteen itseisarvon käsite on epämääräinen ja tulkinnanvarainen, eri...

Mitä kriisien jälkeen?

  Keskellä pandemiaa monet taideinstituutioiden taiteellisessa vastuussa olevat ovat vaihtuneet, ja johtajat ja hallitukset työstävät numeroita, jotka eivät ole verrattavissa edellisiin. Viime vuodet olemme tavallaan eläneet kritiikin ulkopuolella: tapahtuman toteutuminen sinänsä on ollut voitto. Jokainen voi muistella Seppo Kimasen Kuhmoa tai Veijo Varpion ja Risto Niemisen Juhlaviikkoja omalla tavallaan, mutta se, että kaikki tiesivät, mitä festivaalit edustivat taiteellisesti, tarkoittaa saavutettua muistijälkeä...

Muutos löytyy eri kerroksista

Olin marraskuussa Lasten ja nuorten Uuno Klami -sävellyskilpailun tuomaristossa ja ilokseni huomasin, että nuorten mielikuvat säveltäjästä ovat muuttuneet niistä ajoista, kun itse olin nuori. Moni finalisteista kutsui itseään säveltäjäksi. Muistan olleeni viittä vaille ammattiin valmistunut sävellysopiskelija, kun ammattiani kysyttäessä rohkenin kertoa olevani säveltäjä. Kynnys säveltäjä-nimikkeen käyttöön oli suuri, esikuvat leijuivat utopistisen korkealla. Toisenlainen kokemus minulla oli erään vastikään valmistuneen...

Pois alta, täältä tulen minä

  Elämässä pitää päästä eteenpäin, ja se, joka on edessä, tiellä, pitää sivuuttaa. Näin ilmeisesti evoluutio meitä ohjaa, koska selviytyäksemme ohi pitää päästä kaikilla elämän alueilla ”hinnalla millä hyvänsä”. ”Nopeat syövät hitaat; aikainen lintu madon nappaa.”  Kadulla kulkiessamme meillä jokaisella on oma erilainen tapa ja nopeus kävellä. Pujottelu ihmisten lomitse on monille luontaista, mutta toisille se on mahdollisuus osoittaa myös ärtymystä....

Muistin varassa

  Partituurimusiikin säveltäjällä iso osa työaikaa kuluu nuottikirjoituksen ongelmien kanssa painimiseen. Kuinka muuttaa soivat ideat nuottikirjoitukseksi? Kuinka muotoilla kirjoitetut ohjeistukset äänen väristä, affekteista, tempon hienosäädöstä, soittimellisista erityistekniikoista? Valtavasti tarkkaa informaatiota sisältävää orkesteripartituuria kirjoittaessa tulee toisinaan ikävä sellaisia musiikin muotoja, joissa musiikin omaksuminen perustuu matkimiseen, toistamiseen, ulkoa oppimiseen. Populaarimusiikissa ja kansanmusiikissa hyödynnetään edelleen pitkälti tällaisia oppimismenetelmiä, toki tarpeen vaatiessa hyödynnetään kappaleen...

KOLUMNISTIT

12 VIESTIT0 KOMMENTIT
12 VIESTIT0 KOMMENTIT
41 VIESTIT0 KOMMENTIT
29 VIESTIT0 KOMMENTIT
16 VIESTIT0 KOMMENTIT
11 VIESTIT0 KOMMENTIT
1 VIESTIT0 KOMMENTIT
42 VIESTIT0 KOMMENTIT
21 VIESTIT0 KOMMENTIT