ARTIKKELIT

        Ranskasta löytyi elämä, joka on vienyt bandoneon- ja harmonikkataiteilija Kristina Kuusistoa ympäri maailman. Hän löysi bandoneonista intohimon ja on laajentanut sen ohjelmistoa tango nuevosta keski- ja renessanssiajan musiikkiin, impressionismiin ja omiin uusiin sävellyksiin.        Kristina Kuusisto sai syksyllä 2024 yllättävän puhelun. ”Musiikkikomitean johtaja soitti ja kysyi, olenko vapaa 24. marraskuuta. Hän ei kertonut miksi, sanoi vain, että se on salaisuus”, Kuusisto kertoo. Tilaisuudessa Kuusistolle ja viidelle muulle myönnettin Gus […]

    Lappeenrannan laulukilpailut onnistuivat tammikuussa tuomaan jälleen esiin suuria lahjakkuuksia. Molemmat voittajat, sopraano Emma Kajander ja basso Janne Sihvo, ovat persoonallisia kykyjä, joilla on omaa sanottavaa ja tie auki kansainvälisille lavoille.   Helsinkiläissyntyinen Emma Kajander vakuutti Lappeenrannan laulukilpailuissa avoimen sydämellisillä tulkinnoillaan ja luonnollisesti säteilevällä sopraanollaan niin tuomariston kuin myös yleisön, joka äänesti hänet suosikikseen. Hänelle kilpailu ei edes tuntunut kilpailulta. ”Mukana oli paljon ystäviä ja kollegoita, joten tunnelma oli kuin laulufestivaalilla. Laulaessa minusta tuntui, […]

  Musiikkityylien raja-aidat on aikoja sitten kumottu kuvitteellisiksi käsitteiksi. Silti sinfonista viihdettä pidetään klassista musiikkia vähäpätöisempänä, eikä viihteessä ansaittuja meriittejä juurikaan arvosteta kapellimestaripörssissä.   Taistelu taiteen ja viihteen jakolinjoista on laantunut 1990-luvun huippuvuosista. Vuonna 2025 ei ole enää uutta, että perinteinen sinfoniaorkesteri soittaa yhdellä viikolla Beethovenia ja seuraavalla Abbaa. Orkesterit ovat joutuneet myöntämään, että yleisöpohjaa on laajennettava ja nuorennettava, jotta klassisen musiikin instituutiot lunastavat yhä paikkansa kansaa kiinnostavina laitoksina. Asiassa on yksi mutta: viihdekonsertteja esittävät pääasiassa klassisesti koulutetut muusikot, jotka mieluiten työskentelisivät ennen kaikkea klassisen musiikin parissa. […]

  Kansallisoopperan taiteellinen johtaja Thomas de Mallet Burgess lupaa nykyoopperan painotusta seuraavien kausien ohjelmissa. Suomalaisten säveltäjien uutuuksia ovat mm. Sebastian Fagerlundin Morgonstjärnan ja Outi Tarkiaisen saamelaisaiheinen teos.   Jos Kansallisoopperan panos uuden suomalaisen oopperan ja muunkin nykyoopperan eteen onkin hieman lopahtanut, seuraaviksi kausiksi luvataan muutosta. ”Uusien teosten tilaaminen ja esittäminen ovat uuden strategiamme keskiössä”, sanoo taiteellinen johtaja Thomas de Mallet Burgess Rondolle. Hänen suunnittelemansa ohjelmat alkavat ensi kaudella. Tarkat tiedot tulevat myöhemmin, mutta suunnasta hän […]

  Laulaja ja multi-instrumentalisti Petra Poutanen on elektroakustisen Pelkkä Poutanen -sooloprojektinsa ohella muun muassa omintakeinen kuoronjohtaja sekä tuottelias teatterisäveltäjä.   Jouduin kerran selittämään miksaajalle, että vaikka lavalla on kolme mikrofonia ja paljon kaikennäköistä elektroniikkaa, niin siellä ei ole muita kuin pelkkä Poutanen”, kertoo laulaja-muusikko, säveltäjä ja kuoronjohtaja Petra Poutanen sooloprojektinsa nimen synnystä. Pelkän Poutasen albumi Pyhä veri vuotaa valittiin vuoden 2023 Teosto- ja Emma-palkintoehdokkaaksi ja poiki paikan kansainvälisten WOMEX-musiikkimessujen himotusta showcasesta Manchesterissa. Laulun, kielisoitinten ja […]

    Kärsivällisyys on palkittu ja Timo Riihonen on nyt suurien bassoroolien äärellä. Parhaillaan hän laulaa Kansallisoopperassa yhtä unelmarooliaan, Don Carlosin kuningas Filipiä. Verdin ja Wagnerin ohella myös koomiset roolit kiinnostavat näyttelemisestä nauttivaa laulajaa: ”Hauskat roolit pitävät äänen aktiivisena ja joustavana.”   Laulajalla kolmenkympin kriisi voi joskus olla isommanpuoleinen. Basso Timo Riihoselle nuo vuodet olivat hankalaa aikaa. Alanvaihtokin kävi mielessä; nuorena hänestä piti tulla insinööri. Kriisikaudet kuuluvat laulajan elämään, ja Riihonen onnistui selättämään omansa. ”Bassolle […]

    Alussa Jumala loi taivaan ja maan ja sitä rataa sitten. Vedet erotettiin toisistaan kaartuvalla kannella, johon saatiin kolmantena päivänä valotkin, ja taivaankannen alapuolella olevat vedet koottiin kätevästi yhteen paikkaan. Viikon loppua kohden homma oli suunnilleen kondiksessa, sillä kaikki maailmassa oli nyt binaarista eli kahdella jaollista, joko-tai: kuu merkitsi yötä, aurinko päivää, ja tätä kahtiajakoa pystyttiin tähtien avulla vielä loputtomiin täsmentämään viipaloimalla aikaa määrämittaan, hetkiksi ja vuosiksi. Näin siis Mooseksen ensimmäisessä kirjassa, joka ilmestyi […]

Libero Mureddun teokset sekoittavat algoritimisia sattumanvaraisuuksia ja kollektiivista improvisaatiota. Pyrkiessään tarkkailemaan improvisoijien vaistonvaraista toimintaa ne toimivat sekä taiteena että tutkimuksena.   Etsin musiikillisia tilanteita, jotka vääntävät esittäjien ennakko-odotukset kieroon, asettaen heidät tietämyksensä rajoille”, kertoo säveltäjä, pianisti ja musiikkiteknologi Libero Mureddu. ”Esittäjän aikaansaama ääni ei ole ainoastaan rationaalisen ajattelun tuotos, vaan sisältää myös sen kehon, joka äänen tuottaa, sekä monenlaista hiljaista ja epäsuoraa tietoa”, Mureddu selventää. Hän muistuttaa kaikella kehoon liittyvällä – koolla, voimalla, jopa vireystilalla […]

Sinfoniaorkesteri on haavoittuvainen, jos kulttuurista leikataan, koska niin suuri osa sen menoista on kiinteitä, eikä tulonmuodostus ole yksinkertaista. Millaisilla talouden, markkinoinnin ja taiteen keinoilla kunnianarvoisa instituutio luovii tulevaisuuteen? Kolme asiantuntujaa vastaa.   Huoli sinfoniaorkestereiden tulevaisuudesta on jälleen kerran herännyt viimeaikaisten tapahtumien valossa. Suomi on astunut kulttuurileikkausten tielle. USA:ssa San Franciscon sinfonikkojen johto katsoi koko Esa-Pekka Salosen taiteellisen vision uhraamisen arvoiseksi säästöjä hakiessaan. Berliini löi kulttuurisektorille 130 miljoonan euron leikkaukset, ja huolestuttavia uutisia kuuluu muualtakin Saksasta, […]

  Saksofonisti Heli Hartikaisen musiikissa kohtaavat ajantajun hälventäminen, improvisaatio, elektroakustiikka, tilataide ja spektraalisuus.   Levyjä, jousia ja muita metalliesineitä roikkuu telineistä ympäri Temppeliaukion kirkkoa. Hiljalleen ne alkavat toistaa säriseviä muistoja keskellä salia seisovan Heli Hartikaisen saksofonista: ensin läppien ja kielityksen ääntä, sittemmin pitkiä säveliä, jokainen esine resonoiden niitä omilla tavoillaan. Chronovariations, Hartikaisen tähänastinen pääprojekti, sai kantaesityksensä vuonna 2022 Hartikaisen Taideyliopiston maisterikonserttina, ja valittiin jo saman vuoden Flow Festivalin ohjelmistoon. Äänitteenä teos julkaistiin syyskuussa 2024, ja […]

Seppo Murto tunnetaan suurten säveltäjien suurten kuoro-orkesteriteosten tulkkina. Tänä vuonna juhlitaan sekä Seppo Murtoa, 70, että hänen johtamaansa Dominantea, 50. Murto haluaa lisää resursseja ammattimaiselle kuorotoiminnalle ja myös maahanmuuttajat harrastukseen mukaan.   Istahdamme keittiönpöydän ääreen Espoon Laaksolahdessa, laitan nauhurin päälle, ja sitten soi puhelin. ”Tasavallan presidentti on tänään myöntänyt sinulle musiikkineuvoksen arvonimen.” Jatkan siis musiikkineuvoksen kanssa; vielä äsken hän oli dir.mus., ja muutama vuosi sitten Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan pitkäaikainen urkuri, kuoronjohdon ja liturgisen soiton opettaja Sibelius-Akatemiassa […]

Tuuli Lindeberg on tunnettu vanhaan ja uuteen musiikkiin erikoistuneena laulutaiteilijana. Hän toimii toista kertaa myös Musica nova Helsinki -festivaalin taiteellisena johtajana. Helmikuun tapahtumassa hän haluaa tuoda esiin uuden musiikin verkostoja ja täyttää myös sen tehtävää yhteiskunnallisten ilmiöiden ajankohtaisena heijastajana.   Kun jokin ensemble kiinnittää tuotantoonsa sopraano Tuuli Lindebergin, se tietää jo etukäteen, mitä saa. Hän selvittää jo prima vistana kaiken, mitä eteen tulee, omaksuu tehtävät nopeasti, ja absoluuttinen korva takaa puhtauden. Lisäksi hän on hurahtanut […]