ARTIKKELIT

Minkälaista teatteria Suomessa tehdään kesällä 2025 ja miten kesäteatteri eroaa muusta teatterista? Neljän kesäteatteritoimijan tekijät kertovat tuotannoistaan.   Kesäteatteri mielletään helposti kevyempänä ja viihteellisempänä teatterimuotona. Mielleyhtymät vievät nopeasti ajatukset grillimakkaraan ja ulkoilmaan, järvimaisemaan ja kerrospukeutumiseen. Suomalainen kesäteatteriperinne on vahva ja kansainvälisestikin katsottuna erityinen. ”Suomi on ihana kesäteatterimaa, josta löytyy paljon erilaisia kesäteattereita”, sanoo Suomenlinnan kesäteatteria luotsaavan Ryhmäteatterin johtaja Juha Kukkonen, joka vastaa tämän vuoden kesäesityksen Pinokkion sovituksesta ja ohjauksesta. ”Paljon on kylämeininkiä, jossa paikalliset osallistuvat […]

  Kriitikko Maria Säkö ja kirjallisuudentutkija Maaria Ylikangas vaikuttuivat erityisesti kahdesta tämän kevään uutuusnäytelmästä: Kansallisteatterin Jumalista ja Viirus-teatterin Diptykistä. Mikä niissä tuntui uudelta? He pukivat keskustelunsa jutuksi.   MARIA Maaria, otit minuun yhteyttä sen jälkeen, kun olit nähnyt Juhana von Baghin ohjaaman ja Jussi Moilan kirjoittaman Jumalat-esityksen. Sanoit, että se on sinusta ehkä vaikuttavinta, mitä olet Kansallisteatterin isolla näyttämöllä nähnyt, jopa parempi kuin Kristian Smedsin Tuntematon. Lisäksi sinua mietitytti teoksen saama vastaanotto. Minustakin siinä oli […]

”Tulee vastustaa pyrkimyksiä tehdä teatterista ja kulttuurista identiteettipoliittisia pelinappuloita”, sanoo vuoden teatteriksi nimetyn & Espoon teatterin taiteellinen johtaja Jussi Sorjanen. Hänen mukaansa teatteri on yhteiskunnallinen toimija, mutta se ei voi sitoutua puoluepolitiikkaan. &:in ohjelmiston keväässä puhuttaa kolonialismia käsittelevä Dark Noon.   & Espoon teatteri eroaa monella tapaa tyypillisestä suomalaisesta laitosteatterista. Se tuo vuosittain strategisesti kansainvälisiä esityksiä osaksi ohjelmistoaan, eikä sillä ole omaa näyttelijäensembleä. & on lähempänä ranskalaisen tai belgialaisen kuin suomalaisen teatterin rakenteita. Jane ja […]

Sanna Salmenkallio on yksi Suomen menestyksekkäimmistä elokuvamusiikin tekijöistä, mutta hän on tiiviisti kiinni myös teatterimusiikissa ja äänisuunnittelussa. Häntä kiehtoo erityisesti realismin vaatimuksen hylkääminen ja kokonaisuuden ehdoilla toimiminen: jokainen äänitapahtuma on monitasoisessa suhteessa tekstiin, näyttelemiseen, pukuihin ja valoihin.   Sanna Salmenkallio on taustaltaan viulisti ja säveltäjä, joka sai varhain poikkitaiteellisen kipinän. Hän kouluttautui Sibelius-Akatemiassa ja teki samalla musiikkia teattereihin, elokuviin ja tanssiteoksiin sekä soitti viulua rockbändeissä. Välissä hän opiskeli vuoden Kuvataideakatemiassa, kunnes päätyi Teatterikorkeakoulun äänisuunnittelun laitokselle, […]

Näyttelijä Joonas Heikkinen on toistuva vierailija Akse Petterssonin esityksissä. Parhaimmillaan yhteistyö on saumatonta, mutta tuttuudessa on myös töyssynsä.   Joskus kokemuksen jakamattomuus iskee vasten kasvoja. Vuosi on 2013. Eldorado-esityksen ensi-ilta Teatteri Takomossa on päättynyt ja tunnelma katossa. Ilmassa on suuren lunastuksen tuntua. ”Tähti on syttynyt. Halleluja! Tätä varten me olemme opiskelleet. Nyt se lopultakin tapahtuu”, kuvailee esityksen ohjannut Akse Pettersson yli kymmenen vuoden takaisen ensi-illan tunnelmia. ”Yleisöhän rakastaa teosta.” Eldoradossa esiintyy myös Helsinkiin vastikään palannut […]

  Säveltäjä Ville Aslak Raasakka on ottanut musiikillaan kantaa mm. metsähakkuita vastaan, mutta nyt hän on siirtynyt alleviivaavasta ympäristöaktivismista bioakustisen musiikin suuntaan.   Viime syksynä julkaistiin SibaRecords-merkillä albumillinen Ville Aslak Raasakan ekologista suuntausta edustavaa musiikkia. Coal, Wood, Oil -levyllä kivihiilivoimaloiden, öljynporauslauttojen ja metsähakkuiden äänimaisemat muuttuivat musiikiksi. Levyllä kuultavat sävellykset pohjautuvat kenttätallenteisiin, joita Raasakka keräsi suomalaisesta kivihiilivoimalasta, brittiläiseltä porauslautalta, petrokemian sivutuotteisiin perustuvista kosmetiikkatuotteista ja metsähakkuista. Äänet vaihtelevat hiljaisista, lähes kuulumattomista, voimakkaisiin koneiden tuottamiin ääniin. Raasakka huomauttaa, […]

Berliinin Maxim Gorki -teatterissa on jo reilun 10 vuoden ajan tehty teatteria pääosin maahanmuuttajataustaisten näyttelijöiden voimin. Shermin Langhoffin johtamassa teatterissa eri maista ja kulttuureista tulevat näyttelijät eivät ole eksotiikkaa, vaan osoitus Berliinin monikulttuurisesta todellisuudesta.   Berliinissä asuvista noin joka neljännellä on maahanmuuttajatausta, ja tilastojen mukaan kaupungissa elää ihmisiä noin 170 eri kansallisuudesta. Kaupungin suurilla näyttämöillä kaupunkikuvassa näkyvää kulttuurien värikkyyttä ei silti ole juurikaan nähtävissä, vaikka esimerkiksi saksalaisista teatterikouluista valmistuu joka vuosi lukuisia maahanmuuttajataustaisia näyttelijöitä. Maxim […]

Konserttiharmonikalla menee lujempaa kuin koskaan! Sen soittajat voittavat merkittäviä kansainvälisiä klassisen musiikin kilpailuja, jotka ovat avoimia kaikille instrumenteille, ja yhä useammat säveltäjät eri puolilla maailmaa ottavat sen omakseen. Miksi?   Konserttiharmonikan näppäinjärjestelmä on yksi nerokkaimmista koskaan kehitetyistä: sen isomorfinen näppäinasettelu mahdollistaa vaikkapa sointujen transponoinnin säilyttäen niiden intervallirakenteen pelkästään kättä siirtämällä pitäen sormien asemat samoina. Jopa pienikätiset soittajat pystyvät helposti ulottumaan kahden oktaavin laajuiseen intervalliin ja soittimen ketteryys on vertaansa vailla. Ääntä voi hallita palkeen avulla […]

  Erkki Melartinin 150-vuotisjuhla on nostanut esiin hänen sävellyksiään, joista monia on ylistetty löytöinä. Hänen työnsä musiikinopetuksen kehittäjänä oli vertaansa vailla, ja kapellimestarina hän pääsi jopa Berliinin filharmonikkojen eteen. Mutta miksi Melartin jäi silti syrjään suurmiesten kaanonissa? Oliko hän liian kiltti, vai johtuiko sivuun jääminen homoseksuaalisuudesta – ominaisuudesta, joka ei sopinut musiikkielämän korostamaan maskuliiniseen arvomaailmaan?   Unohdetusta uudelleen löydetyksi   Tänä vuonna juhlitaan 150-vuotiasta Erkki Melartinia hengästyttävällä tahdilla, yli neljänkymmenen eri tilaisuuden myötä. Kun hänet […]

Tanssi ja musiikki ovat yrittäneet kiilata teatterin rinnalle yhteiskunnallisina keskustelijoina, mutta usein ne tarvitsevat rinnalleen tekstiä ja monitaiteisia keinoja. Kolme kauden tanssiesitystä valottavat ilmastonkriisin tematiikkaa. Millä keinoin sanoma niissä välittyy?   Tanssilla ja musiikilla on otettu kantaa jo kauan, mutta viime vuosina etenkin ekokriisiä käsittelevät aiheet ovat nousseet entistä enemmän pintaan. Tulokset eivät ole saaneet yksimielistä hyväksyntää. Sanattomat taiteet eivät voi jäädä ulkopuoliseksi maailman menosta ja ihmiskunnan suurista kysymyksistä, mutta kriittistä keskustelua on käyty siitä, meneekö […]