ARTIKKELIT

Maria Morfin Venäläinen päätti lapsena, että hänen soittimensa on sello tai ei mitään. Meksikolaissuomalainen nuori lupaus pänttää espanjaa ylioppilaskirjoituksiin ja ihailee Arto Noraksen tyyliä soittaa.   Kuumana kesäpäivänä 19-vuotias Maria Morfin Venäläinen tekee täysin samaa kuin monet muutkin ikäisensä. Hän myy kesätyönä muikkuja torilla. Aivan tavallinen lukio-opiskelija Morfin Venäläinen ei silti ole. Hän opiskelee sellonsoittoa Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa ja on menestynyt jo kahdessa sellokilpailussa. Jaettu ensimmäinen sija tuli Salon kansallisesta sellokilpailusta ja ensimmäinen palkinto Porvoon sellokilpailusta. […]

  Maria Turusesta ei pitänyt tulla laulajaa. Armaan Madaria teatteri kiinnosti musiikkia enemmän. Kymmenen vuoden ikäerosta huolimatta Helsinki Lied -kilpailun voittajat löysivät nopeasti yhteisen sävelen.   Pianisti Armaan Madar ja sopraano Maria Turunen ovat tiivis parivaljakko. He harjoittelevat, konsertoivat ja jopa asuvat yhdessä Helsingissä. Siksi moni on luullut, että he ovat yhteisen musiikkiuran lisäksi pariskunta. Niin ei ole. ”Olemme kyllä aina oikaisseet asian”, Turunen kertoo nauraen. Vuoden 2021 Helsinki Lied -kilpailun A-sarjan voittajat ovat hyviä […]

Jaakko Rajala toimi Tampereella useita vuosikymmeniä Filharmonian jousisoittajien luottorakentajana ja –korjaajana sekä uuden sukupolven soitinseppien kouluttajana. Vireä 98-vuotias muisteli Rondolle toukokuussa uransa kohokohtia. ”Tämä on nelisenkymmentä vuotta sitten valmistunut viulu, kopio Matthias Albanin rakentamasta viulusta, jota sain aikoinani korjata. Sen pohja oli päärynäpuusta tehty, ja pyysin lupaa ottaa siitä mallia viiteen omaan viuluuni”, esittelee soitinta sen rakentaja Jaakko Rajala.  Vuonna 1924 syntyneellä Rajalalla juttu kulkee yhä terävästi lauttasaarelaisen kahvilan pöydässä, ja muisteltavaa onkin: hänen uransa […]

15-vuotiasta defunensembleä on erottanut muista nykymusiikkiyhtyeistä sen omistautuminen elektroakustisille teoksille. Kirjavat yhteistyöt ja ohjelmistovalinnat pitävät toiminnan muusikoille mielekkäänä.   Vuonna 2009 elektroakustisesta nykymusiikista ja siihen liittyvistä ilmiöistä kiinnostunut muusikkojoukko löysi toisensa keskellä ympyröitä, joissa nykymusiikkiyhtyeetkin olivat lähtökohtaisesti kokoonpanoltaan täysakustisia. Alkunsa sai defunensemble, jonka nimi kiinnittää huomion pienellä alkukirjaimellaan: se viittaa 1950-luvun LISP-ohjelmointikielen komentoon define function eli ”määrittele funktio”. ”Huomasimme tahoillamme elektroakustisen musiikin harjoitusperiodien toistuvan hankaluuden, kun treeni-infrastruktuuriin ei ollut yhtenäisiä ja rutinoituneita käytäntöjä”, muistelee yhtyeen […]

      Kristian Sallinen tietää, mitä haluaa, mutta ei hötkyile. Teinivuodet Seele-kvartetin alttoviulistina antoivat vahvan kamarimusiikkipohjan, josta nuori kapellimestari ammentaa. Johtaja on mahdollistaja, ei orkesterin hallitsija. Oleellista on kyky lukea ihmisiä ja kommunikoida sanattomasti.     Kaikki olisi voinut mennä toisinkin. ”Olen sellainen pessimisti-realisti. Joihinkin asioihin voi vaikuttaa, mutta paljon on tuurista kiinni”, toteaa Kristian Sallinen rauhallisesti. Oli esimerkiksi hiuskarvan varassa, ettei hän olisi päässyt Sibelius-Akatemian nuorisokoulutukseen ensiyrittämällä. Sattumalta hänelle oli unohdettu ilmoittaa esikarsinnan […]

Pelimannimuotokuvia, osa 12: Suomalaisissa kansanmusiikkikonserteissa ennemmin tai myöhemmin törmää muusikkoon, joka ei ainoastaan jää mieleen persoonallisesta hiustyylistään, vaan myös soittimistaan, joita ei heti osaa välttämättä edes ammattimuusikko tunnistaa. Petri Prauda yhtäältä pyrkii sekä luomaan uutta kulttuuria että kannattelemaan traditiota.   Petri Praudasta (s. 1972) tuli citternin ja mandoliinin kaltaisten parikielisoitinten asiantuntija hieman mutkikkaampaa polkua pitkin. Tulevalle kansanmuusikolle otollisesti hän kasvoi useamman soittimen parissa. ”Musiikkiopistossa opiskelin pianoa, mutta halusin päästä orkesteriin ja sitä kautta sain sivusoittimeksi […]

Pelimannimuotokuvia, osa 20:   Henkilökuvasarja päättyy Senni Valtoseen, jonka voi löytää niin kanteleen, kansanhuilujen kuin kirkkourkujenkin parista. Kansanmuusikon ja kanttorin harvinaisen yhdistelmän lisäksi viihtyy rönsyilevä multi-instrumentalisti myös teatterin lavalla.   Senni Valtoselta ei löydy helppoa vastausta siihen, miten hän määrittelisi itsensä muusikkona. ”Ajattelen, että on rikkautta tehdä monenlaista, mutta toki huonoina päivinä tämä voi olla paha kysymys itsetunnolle, kun saattaa tuntua, etten kuulu mihinkään ryhmään”, Valtonen tuumii kahvilassa kivenheiton päässä kanttorin työpaikastaan Munkkivuoren kirkossa. ”Kansanmuusikkona […]

Outi Tarkiaisen musiikki leviää maailmalla kiihtyvää tahtia, ja toukokuussa kantaesitetään Saksassa hänen uusi, naistaiteilijoiden kohtaloja käsittelevä oopperansa. Kotiseutu Lapissa kuuluu hänen musiikkinsa avarissa maisemissa, ja säveltäjä uskoo taiteilijan rooliin yhteiskunnassa näkijänä, joka tarjoaa mahdollisuuden pysähtyä, avata lukkoja ja tulla lähemmäksi toisia ja itseään.   Outi Tarkiainen saapuu haastatteluun helsinkiläisessä hotellissa. Hän on juuri tullut Saksasta Hagenista, jossa alkoivat hänen uuden oopperansa harjoitukset. Helsinki on välipysähdys matkalla Kuhmoon, jossa perhe – klarinetistipuoliso Lauri Sallinen ja kolme pientä […]

   Improvisaatio on hetkessä säveltämistä, jossa tärkeintä on ilmaisu, heittäytyminen hetken vietäväksi, musiikki ja tunne edellä. Se syventää kokonaisvaltaista muusikkoutta mutta myös valmistaa muusikoita toimimaan vuorovaikuttavina taiteilijoina yhteiskunnassa. Sellisti Pauliina Hausteinille improvisaatiosta ja sen tutkimisesta ja opettamisesta on tullut elämäntyö.   Improvisointi tuli Pauliina Hausteinille tutuksi jo nuoruuden seurakuntaleireillä, joissa bändiporukkaan kuuluakseen tuli osata soittaa sointumerkeistä. Sysäys eteenpäin tuli myöhemmin Los Angelesissa, jossa Haustein asui ja työskenteli opintojen välillä. Sikäläiset klassisen musiikin taitajat olivat monipuolisia: […]