ARTIKKELIT

  Paljon muutakin kuin pelkkää kaihoa, surumieltä ja pateettisuutta   Kuulaat laulut, kirpeät kaiut on Annika Ollinkarin poluttama konserttiseikkailu sataan vuoteen suomalaista laulua, joka ei suinkaan ole vain pateettista, suruun ja kaihomielisyyteen kallistuvaa.   Sibelius-Akatemian laulutaiteen lehtori, musiikin tohtori ja mezzosopraano Annika Ollinkari kertoo olleensa aina herpaantumattoman kiinnostunut ainutkertaisista ihmisäänistä ja niiden omistajista. Ollinkari on inspiroitunut nuorista nousevista laulajalahjakkuuksista Sibelius-Akatemiassa sekä opettaessaan muun muassa Lontoon Royal College of Musicissa ja Rooman Accademia di Santa Ceciliassa. […]

      Kristian Sallinen tietää, mitä haluaa, mutta ei hötkyile. Teinivuodet Seele-kvartetin alttoviulistina antoivat vahvan kamarimusiikkipohjan, josta nuori kapellimestari ammentaa. Johtaja on mahdollistaja, ei orkesterin hallitsija. Oleellista on kyky lukea ihmisiä ja kommunikoida sanattomasti.     Kaikki olisi voinut mennä toisinkin. ”Olen sellainen pessimisti-realisti. Joihinkin asioihin voi vaikuttaa, mutta paljon on tuurista kiinni”, toteaa Kristian Sallinen rauhallisesti. Oli esimerkiksi hiuskarvan varassa, ettei hän olisi päässyt Sibelius-Akatemian nuorisokoulutukseen ensiyrittämällä. Sattumalta hänelle oli unohdettu ilmoittaa esikarsinnan […]

  Porilaissyntyinen säveltäjä-opettaja Edith Sohlström on tullut jälkipolville tunnetuksi erityisesti suositusta Elegiastaan. Hänen pedagogiikan, kirjallisuuden, musiikin ja liikunnan alueille ulottunut elämäntyönsä oli huomattava ja monimuotoinen.   Edith Sohlström syntyi Porissa vuonna 1870 kauppaneuvos Gustaf Adolf Sohlströmin perheeseen ja vaikutti kaupungissa koko elämänsä ajan. Opettajaksi kouluttauduttuaan Sohlström toimi lähes 30 vuotta voimistelun lehtorin virassa sekä Porin suomalaisessa että ruotsalaisessa tyttökoulussa. Voimistelunopettajantutkinnon Sohlström suoritti aikakautensa näkökulmasta poikkeuksellisesti yliopistossa 1890-luvun alussa, ja hänen oli muiden kanssasisartensa tapaan anottava […]

50-vuotias Lapin kamariorkesteri tunnetaan nykymusiikin äänenkannattajana, jonka ohjelmisto pursuaa Suomen-ensiesityksiä, mutta se poikkeaa muista maakuntaorkestereista myös kiertämisellään ympäri laajaa maakuntaa.   Kalotilta kajahtaa: EU:n pohjoisin ammattiorkesteri, vuonna 1972 perustettu Lapin kamariorkesteri, on 50 toimintavuotensa aikana kasvattanut itselleen kokoaan suuremman maineen. Orkesterin läheisen yhteistyökumppanin Kalevi Ahon theremin- ja käyrätorvikonserttojen levytys sai vuonna 2015 saksalaisen ECHO Klassik –palkinnon, ja 1900-luvun tanskalaissäveltäjä Vagn Holmboen kamarisinfonioiden levytys oli brittiläisen Gramophone-palkinnon ehdokkaana 2013. Lapin kamariorkesteri on profiloitunut aikamme musiikin ja […]

Viimeisessä toimittajahaastattelussa tarinansa kertoo Rondon pitkäaikainen kirjoittaja, musiikin historiaan erikoistunut Antti Häyrynen. ”Musiikin ympärillä olevista asioista kirjoitetaan nykyisin paljon, mutta itse musiikkiin uppoudutaan vähemmän”, Häyrynen miettii.   Kuka olet? Antti Häyrynen, musiikkitoimittaja ja tietokirjailija. Lapsuus Helsingissä, nuoruus Joensuussa ja keski-iässä paluu synnyinseudulle. Perheeseeni kuuluu vaimo, poika ja kissa, harrastuksina luottamustehtävät, kansallispuistot ja sienestys. Mitä olet opiskellut? Olen valmistunut filosofian maisteriksi Joensuun yliopistosta pääaineenani yleinen historia. Lisäksi opiskelin mm. Suomen historiaa, kirjallisuutta, kulttuuriantropologiaa, yhteiskuntatieteitä ja musiikkitiedettä. […]

Taidemusiikin kentälle syntyvillä uusilla toimijoilla on halu sekä uudenlaiseen ilmaisuun että kantamaan nuorempien sukupolvien ääniä ja tulkintoja. Rondo esittelee kolme uteliasta ja kokeilunhaluista kotimaista ryhmää.   Earth Ears Ensemble on syvän kuuntelun äärellä Vuonna 2021 perustettu Earth Ears Ensemble on saanut nimensä säveltäjä, muusikko ja musiikkifilosofi Pauline Oliverosin (1932–2016) kappaleesta. ”Meitä yhdistää innostus Oliverosin musiikkiin sekä hänen deep listeningin [suom. syväkuuntelu] ja äänitietoisuuden konsepteihinsa. Oliveros ajatteli John Cagen tyyppisesti, että kaikki soiva on musiikkia, mutta […]

    Säveltäjyyteen pitkään liitetty kuva poikkeuksellisesta nerosta on alkanut sammua. Neljä nuorta suomalaista säveltäjää puhuvat dialogin, yhteisöllisyyden ja tasa-arvon puolesta sekä kertovat, että säveltäminen on parhaimmillaan leikkiä. Mutta vakaviakin äänensävyjä heiltä löytyy – varsinkin kun keskustelu kääntyy ilmastonmuutokseen.   Kun Anna Hakulalta, Ossi Hiltuselta, Leevi Räsäseltä ja Matilda Seppälältä kysyy, miten he ovat päätyneet säveltäjiksi, Räsänen toteaa: ”Päätyminen on osuva sanavalinta. Itselläni ei ollut ainakaan lapsena eikä nuorenakaan vielä sellaista ajatusta, että säveltäjäksi on […]

Pian 70-vuotissyntymäpäiväänsä viettävälle säveltäjä Kaija Saariaholle musiikki on suuri mysteeri ja samalla tie kohti totuudellisuutta. Nämä teemat ovat läsnä myös uudessa Reconnaissance-kuoroteoksessa sekä La Passion de Simone -oratoriossa, jotka kummatkin kuullaan Helsingissä vielä tänä vuonna.   Nuorempana päämääräni oli vain säveltää. Ura-ajattelu, mikä nykyään vaikuttaa olevan voimissaan, tuntui silloin toisarvoiselta. Sehän oli pelkästään ihanaa ja suuri henkilökohtainen voitto, että pystyin lähtemään säveltäjän tielle – ja sillä tiellä olen edelleen.” Näin sanoo lokakuussa 70-vuotissyntymäpäiväänsä viettävä säveltäjä […]

Media- ja musiikkialan konkari Matti Tuomisto toimii Rondon mainos- ja markkinointipuolella. Muistissa ovat yhä Sibelius-Akatemian opiskeluajat ja musiikkitoimittajuuden kultaiset päivät. Vapaa-ajallaan Tuomisto harrastaa harvinaista varsinaiskarjalan kieltä. Kuka olet? Isäni Paavo Tuomisto, 91, on vanhan ajan amatöörisoittaja, jonka instrumentteja ovat olleet piano, viulu, klarinetti, kitara ja nokkahuilut. Eläkkeelle jäätyään hän meni sellotunneille. Itse löysin oman alani Sibelius-Akatemian opintojen kautta. Muusikon töitä tein kuitenkin varsin vähän, sillä suuntauduin jo 1970-luvun lopulla lehden tekijäksi. Samoihin aikoihin löysin puolisoni, […]

Music Finland jakoi vuoden 2021 Valtakunnallisen musiikkivientipalkinnon Fennica Gehrmanille yhtiön pitkäjänteisestä ja uraauurtavasta musiikkikustannustyöstä sekä suomalaisen taidemusiikin ja säveltäjien kansainvälistämisestä. Millä keinoin nykymusiikin säveltäjä saadaan ‘breikkaamaan’ kansainvälisillä markkinoilla? Fennica Gehrmanin vientipäällikkö Henna Salmela on vienyt suomalaisten säveltäjien musiikkia maailmalle jo yli 30 vuoden ajan. Tammikuussa 2022 Salmelan työpöydällä on muun muassa Jean Sibeliuksen Konserttialkusoitto, jonka orkesteripartituurin Fennica Gehrman julkaisi loppuvuodesta 2021. Kapellimestari Tuomas Hannikaisen rekonstruoimaa teosta ei ole esitetty sitten 1900-luvun alun. Salmela on levittänyt […]

Kansallisbaletin tanssijat ovat syyttäneet balettijohtaja Kenneth Greveä erittäin epäasiallisesta käytöksestä työpaikalla. Talon pääjohtaja Gita Kadambi vastasi aiheesta Rondon kysymyksiin. Kiusaamista, manipulointia, koskettelua ja seksuaalista häirintää. Tällaista kohtelua jotkut Kansallisbaletin tanssijat kertoivat saaneensa balettijohtaja Kenneth Greveltä, kuten asiaa tutkinut Helsingin Sanomat artikkelissaan kertoi ja otsikoi. Erittäin vakavista asioista onkin kysymys, etenkin koska Greve on toiminut Kansallisbaletin taiteellisena johtajana jo kymmenen vuotta ja hänen epäasiallinen kielenkäyttönsä nousi lyhyesti esille jo vuonna 2010. Aihe on saanut osakseen laajaa uutisointia eilisestä lähtien, joten baletin […]

    Unkari lähentyi 1930-luvun lopulla Hitlerin Saksaa, mikä antoi lähtökäskyn Béla Bartókille (1881–1945). Hän lähetti USA:han ensin sävellystensä käsikirjoitukset ja seurasi itse vaimoineen lokakuussa 1940. Uudessa maailmassa emigranttisäveltäjä jäi vaille säännöllistä tuloa, ja yksi tulonlähde oli työskentely yliopistoissa. Columbia-yliopisto palkkasi Bartókit tutkimaan balkanilaisen kansanmusiikin kokoelmiaan, ja vuonna 1943 säveltäjä piti Harvardissa luentosarjan omasta musiikistaan. Luentosarjan seurauksena Bartókin terveys romahti, ja sairaalassa hänellä diagnosoitiin leukemia. Perheen taloudellinen ahdinko oli entistä tukalampi, mutta Bartók ei suostunut […]