ARTIKKELIT

Vuonna 1922 Teknillisen korkeakoulun yhteyteen perustettu Polyteknikkojen Orkesteri on vuosisadan mittaisella taipaleellaan saanut soittajikseen paljon muitakin kuin teekkareita. Monet jäävät soittamaan opintojensa jälkeenkin, ja orkesteri kannustaa myös vaihtamaan soitinta tarpeen mukaan. Polyteknikkojen Orkesteri (PO) viettää monipuolisesti satavuotisjuhliaan: Aalto-yliopiston yhteydessä toimiva orkesteri soitti huhtikuussa juhlakonsertin lähes loppuunmyydyssä Musiikkitalossa yli sadan soittajan voimin, heinäkuun lopussa vuorossa on kiertue Inariin sekä Luosto Soi! –festivaalille Sodankylään, ja syksyllä orkesteri esittää Jean Sibeliuksen Kullervon yhdessä Polyteknikkojen Kuoron kanssa. ”Pandemia haittasi […]

    Unkari lähentyi 1930-luvun lopulla Hitlerin Saksaa, mikä antoi lähtökäskyn Béla Bartókille (1881–1945). Hän lähetti USA:han ensin sävellystensä käsikirjoitukset ja seurasi itse vaimoineen lokakuussa 1940. Uudessa maailmassa emigranttisäveltäjä jäi vaille säännöllistä tuloa, ja yksi tulonlähde oli työskentely yliopistoissa. Columbia-yliopisto palkkasi Bartókit tutkimaan balkanilaisen kansanmusiikin kokoelmiaan, ja vuonna 1943 säveltäjä piti Harvardissa luentosarjan omasta musiikistaan. Luentosarjan seurauksena Bartókin terveys romahti, ja sairaalassa hänellä diagnosoitiin leukemia. Perheen taloudellinen ahdinko oli entistä tukalampi, mutta Bartók ei suostunut […]

John Storgårds antoi kesäkuussa onnistuneen debyyttinsä Berliinin filharmonikkojen edessä, ja sitä leimasi samanlainen uutta etsivä asenne kuin hänen 25-vuotista työtään Lapin kamariorkesterissa tai vakikumppanien kanssa ympäri maailmaa. Balanssi toimii: perhe on Rovaniemellä, ja ura tarjoaa juuri niin paljon haasteita kuin hän haluaakin.   Kun suomalainen kapellimestari pääsee niinkin merkittävälle näytön paikalle kuin Berliinin filharmonikkojen debytantiksi, yleensä matkalaukkuun pakkautuu Sibeliusta. Sitä on totuttu odottamaan niin orkesterien kuin yleisön parissa, ja ehkä se on myös turvallisinta maaperää […]

Suomalaisen jazzkentän tunnetuinta ei-muusikkoa veikkailtaessa on kärkisijoilla levytuottaja, festivaalikuraattori, DJ, kirjoittaja ja graafinen suunnittelija Matti Nives, jonka työssä yhdistyvät sekä laajempi visio että tee-se-itse -ote.   Matti Nives, 42, istutti tärkeät siemenet vuonna 2009 perustaessaan We Jazzin saksofonisti Timo Lassyn kanssa. Alun perin kyse oli klubi-illoista, joissa soitettiin jazzia levyiltä, mutta toiminta laajeni vuonna 2011 osakeyhtiöksi, 2013 elävän musiikin festivaaliksi ja lopulta levy-yhtiöksi, levykaupaksi ja aikakauslehdeksi. We Jazzin fokus on kansainvälinen: jo katalogin kahdeksas albumi […]

  Keskiaikainen jousisoitin fiideli oli aikanaan etenkin kiertävien laulajien suosiossa. Nyt se taipuu myös nykymusiikkiin.   Viulisti ja laulaja Eira Karlson on yksi Suomen harvoista fiidelisteistä. Karlson on elänyt keskiaikaisen musiikin parissa jo lapsuudessaan. ”Isäni Leif Karlson on soittanut keskiaikaista musiikkia siitä lähtien, kun olin ihan pieni. Sitten hän perusti muiden soittajien kanssa keskiaikaisen yhtyeen, Oliphantin. Koska siihen ei ollut fiidelistiä tarjolla, niin tulin noin 16-vuotiaana mukaan. Soitin aluksi yhtyeessä arabialaisviritteistä viulua noin vuoden, sitten […]

Säveltäjä Thomas Adès käyttää uudessa Dante-baletissaan vuosituhantisten rukousten ja laulujen nauhoituksia oman sukunsa synagogasta Jerusalemista. Hän on kehittynyt särmikkäästä modernistista yleisön ja muusikkojen rakastamaksi säveltäjäksi, jolle koko musiikin historia on käytössä teosten materiaalina.   Adès-suvun synagogasta Jerusalemin Nahalat Sionin kaupunginosasta aukeaa upea näköala yli kaupungin. Sen rakensivat serkukset Josef Yishak Adès ja Obadia Yoshiahu Adès vuonna 1905 jatkamaan Syyrian Aleppossa sijainneen Halabo-juutalaisten synagogan toimintaa. Se on tunnettu erityisesti rukouksista ja lauluista, jotka periytyvät yli tuhannen […]

  Joulumusiikissa on kautta aikain yhdistynyt kristillistä ja pakanallista perinnettä. Vielä 1900-luvun alussa taidesäveltäjät kokivat joululaulujen säveltämisen vaivan arvoiseksi, mutta myöhemmin tehtävään ovat tarttuneet enemmän populaarimuusikot. Joulumusiikin historia piirtyy monipolvisena, ja sen nykyisyys on pitkälle perinteiden nostalgiaa.   Ensimmäiset tunnistetut joululaulut ovat peräisin roomalaisajalta. Varhaisimpana mainitaan Gloria in excelsis Deo (Kuului laulu enkelten), joka määrättiin laulettavaksi jouluyön messussa vuonna 129. Varhaisimmat maininnat Jeesuksen syntymäajasta joulun tienoilla tulevat tosin vasta myöhemmin. Milanon piispa Ambrosiukseen (n. 340–397) […]

Niin vanhempien kuin uudempien soitinten äärellä syntyy ideoita, miten niitä voisi vielä kehittää eteenpäin. Maqiano, omniwerk, knifonium ja sähköklavikordi ovat neljä kotimaisten keksijöiden ja rakentajien kosketinsoitinlaajennusta.   Soitinten maailmassa luonnonvalinta on karu: vuosisatoja toimineet ratkaisut pitävät pintansa ergonomisista ja äänenmuodostuksellisista vaikeuksistaan huolimatta, ja uusien soitinten läpilyönnin kynnys on todella korkea. Musiikin tekemisessä on kuitenkin läsnä myös halu ja mahdollisuus keksimiseen, eikä sitä haluta aina rajoittaa vain soitinten jo olemassa oleviin mahdollisuuksiin. Välillä ideoiden toteuttaminen ei […]

Kansallissoittimeksi mielletty kantele on muiden perinnesoitinten tavoin saanut viime vuosikymmeninä uutta särmää persoonallisten soittajien käsissä. Yksi heistä on Maija Pokela, joka jo alle kolmekymppisenä on ehtinyt kiertää esiintymislavoja yli puolet elämästään monenlaisissa kokoonpanoissa.   Nimestään ja instrumentistaan huolimatta Maija Pokela ei ole Martti ja Marjatta Pokelan lähisukua, vaikka useat näin ovatkin luulleet. Musiikkia Pokelan perheessä on kuitenkin harrastettu. Kanteletunnit alkoivat viisivuotiaana Espoon Juvenalia-musiikkiopistossa, josta myös löytyi ammattimuusikoksi heittävä voima: neljästä alakouluikäisestä kanteleoppilaasta vuonna 2000 perustettu […]

Isä Jyrki Lasonpalo ja poika Erkki Lasonpalo työskentelevät viulisteina ja kapellimestareina molemmat. Kysyimme, miten isän ja pojan yhteistyö muusikkoina sujuu. Milloin ja miten Erkki alkoi isänsä tavoin kiinnostua soittamisesta urana? Jyrki Lasonpalo: ”Se alkoi tosi aikaisessa vaiheessa. En muista minkä ikäinen Erkki oli, mutta hyvin varhaisessa vaiheessa alkoi tulla selväksi että hän haluaa ruveta soittamaan. Erkki rakensi pienenä jostain legopalikoista jonkun soittimen.” ”] ”Varmasti olin tyytyväinen, että hän rupesi viulua soittamaan, mutta tiesin, mikä työmäärä […]

  Kansalaissodan jälkeen moni suomalainen taiteilija meni mukaan ajan oikeistolaisvirtaan. Musiikin alalla yksi näkyvimmistä oli Heikki Klemetti, joka Valkoisen Suomen ritarina sortui myös natsi-Saksan varauksettomaan ihailuun ja antisemitismiin.   Tarmo Kunnaksen Fasismin lumo (2013) oli meikäläisittäin tärkeä avaus, sillä siinä näytettiin, kuinka laajalti eurooppalainen sivistyneistö hurahti äärioikeistolaisuuden eri muotoihin: fasismiin ja natsismiin – osa myös äärivasemmistolaisuuteen eli kommunismiin. Tarkasteltaessa suomalaisten kuvataiteilijoiden, kirjailijoiden ja muusikkokunnan sijoittumista politiikan tai kansalaistoiminnan kenttään viisainta lienee olettaa ryhmäsidonnaisuuden olleen ensisijaista. Harva […]

Marianna Henrikssonille cembalo on soitin siinä missä mikä tahansa muukin. Suomalaisen barokkiorkesterin uusi taiteellinen suunnittelija on erityisen kiinnostunut varhaisbarokin affektifilosofian soveltamisesta tämän päivän esitystaiteisiin.   Marianna Henriksson on soittanut niin eurooppalaisissa kamariorkestereissa kuin berliiniläisen breakdance-ryhmän kiertueproduktiossa. Hän on työstänyt nykytanssiteoksia, improvisoinut elektroniikan kanssa öljysäiliössä ja levyttänyt ohjelmistoa barokista nyky- ja kansanmusiikkiin. Vielä vuosikymmen tai pari sitten olisi tuntunut hämmästyttävältä, että tällaisia asioita tekee muusikko, jonka soitin on cembalo. Enää se ei kuitenkaan ihmetytä. Kasvava määrä […]