Tieto ja taito

Musiikin ammattiopiskelijat joutuvat miettimään tulevaisuuttaan tarkasti. Kilpailu orkesteripaikoista on kiristynyt kansainvälistymisen myötä, ja myös epävakaa maailmantilanne sekä mahdolliset tulevat kulttuurialan leikkaukset huolestuttavat. Kysyimme kolmelta Sibelius-Akatemian opiskelijalta heidän ajatuksistaan, opinnoistaan ja tulevaisuuden näkymistään. Kaikista epävarmuustekijöistä huolimatta he ovat toiveikkaita.   Kuka käy klassisen musiikin konserteissa sitten, kun olen 50-vuotias?” pohtii kolmatta vuotta viulun soittoa opiskeleva Eevi Hannonen. Pohdinta on aiheellinen, kun ottaa huomioon, että Teoston ja Musiikkituottajat – IFPI ry:n Musiikinkuuntelu Suomessa 2022 -selvityksen mukaan tapahtumapaikoista […]

Matti Raekallio on Suomen tunnetuimpia pianopedagogeja, joka opetti New Yorkin Juilliardissa 2007–2021. Esseessään hän tarkastelee tästä perspektiivistä musiikkikoulutuksen tilaa ja tarpeita. Mitä huipulle pääseminen vaatii? Mistä aasialaisten rynnäkkö alalla kertoo?   Nostetaan heti kissa pöydälle. Olennaista on tämä: ammattimuusikoita tarvitaan kaikissa länsimaissa, mutta heitä olisi koulutettava vähemmän ja parempia. Tämä taas vaatii arvostavaa mutta tinkimätöntä ohjausta sille pienelle joukolle, joka sitä palavimmin haluaa, alkaen niin nuoressa iässä kuin mahdollista. Suuren enemmistön kohdalla asennoituminen voi olla […]

  Suomalainen musiikkikoulutus on muuttunut tasa-arvoisemmaksi, mutta lahjakkaimpien ja solistiuralle suuntaavien osalta tasapäisyyden ihanne ei ole hyväksi. Mistä saadaan tulevaisuuden tähtiä, joista koko Suomi voisi olla ylpeä? Asiassa auttavat nuorten piano-, viulu- ja selloakatemiat, joissa nuoret huiput saavat intoa ja kiriä vertaisiltaan. Los Angelesin filharmonikkojen konsertti Hollywood Bowlissa 10. elokuuta 2023: kapellimestarina Tarmo Peltokoski, pianosolistina Anton Meijas. Grieg: pianokonsertto, Saariaho: Ciel d’hiver, Sibelius: sinfonia nro 2. Miltä tuntui lukea konserttiohjelmaa, sekä Peltokosken että Meijaksen opettajana […]

Musiikinopetuksen tärkein keino on huomioida jokaisen oppilaan yksilölliset tarpeet ja halu ymmärtää häntä tämän elämäntilanteissa, kirjoittaa pianonsoiton lehtori ja kirjailija Johanna Hasu. Hän on väitellyt oppimisen vaikeuksista pianonsoiton opiskelussa ja kirjoittanut aiheesta käytännönläheisen kirjan.   Olen aloittanut pianonsoiton opiskeluni elokuussa 1978 Pohjois-Kymen musiikkiopistossa. Aloitin Suzuki-menetelmällä, ja pääsykokeiden kautta pääsin opiston varsinaiseksi oppilaaksi. Olen tehnyt tutkintoja, sellaisia oikeita vanhoja kunnon kurssitutkintoja, joita välillä haikaillaan. Soittanut 3/3-tutkinnossa kaikki duurit ja mollit, ja I-kurssissa, ”tolppaykkösessä”, asteikot hajautettuina. Olen […]

Ruotsalainen mutta englanninkielinen pianomusiikin ja -taiteen verkkopalvelu Piano Street suhtautuu musiikin digitalisaation hyötyihin vakavasti.   Pianisti, pedagogi ja toimittaja Patrick Jovell on ollut jo vuosien ajan Cremonan Mondomusica-tapahtuman vakiokävijä. Hän tekee haastatteluja ja uutisia, seuraa sinnikkäästi konsertteja ja ottaa kantaa Media Loungen paneeleissa. Piano Streetin jälkiartikkeli tarjoaa Mondomusicasta hyvän läpileikkauksen. Syyskuussa 2022 Jovell avasi musiikin digitalisaatiota pohtineen Mondomusican seminaarin todeten, että Ruotsissa murroksen ensiaskelia otettiin jo 30 vuotta sitten. Hankitun osaamisen hyödyt korostuivat pandemian aikana. […]

Musiikinteorian opetus on jo muuttunut käytännönläheisemmäksi, mutta miten siitä saataisiin vielä motivoivampaa ja yhteisöllisempää? Olisiko tableteista ja muusta teknologiasta hyötyä? Katariina Virtanen tutki asiaa Jyväskylän yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa.   Musiikinteoria on perinteisesti mielletty irralliseksi osaksi itse musiikista, eikä tilannetta ole auttanut, että musiikkioppilaitoksissa opetustilat ovat usein koulumaiset. Ei ihme, että teoriaopetus on tuntunut lähinnä vain opintoihin pakollisena osana kuuluvalta suoritukselta. Viime aikoina teoria ja käytäntö ovat kuitenkin jo lähentyneet toisiaan. Oppiaineen nimi on vaihtunut musiikin […]

Varhaisiän musiikkikasvatuksessa painottuvat leikillisyys, toiminnallisuus ja leikin kautta oppiminen.   Istumme lattialla piirissä 2-vuotiaiden muskariryhmän kanssa. Pidämme käsillämme kiinni rytmirinkulasta ja olemme virittäytymässä Karhulassa-laululeikkiin. Ennen kuin ehdin aloittaa virityslaskennan, vierestäni kuuluu Eemelin kirkas ääni: ”Yksi, kuusi, iiti”. Musiikkileikkikoulussa kaikki on mahdollista: marakasseja käytetään etanan sarvina, kehärummun takaa kurkistellaan ja malleteilla imuroidaan ja tampataan mattoja. Joulusiivousleikissä 3-vuotias tuleva muusikko motivoituu tamppaamaan malletilla muskarin lattialle levitettyä mattoa musiikin sykkeessä. Musiikin muuttuessa mattopiiskana toiminut malletti toimiikin imurina, ja […]

Suomen Musiikkioppilaitosten liitto (SML) on saanut uuden toiminnanjohtajan Minja Koskelasta. Musiikki kiinnostaa häntä sosiaalisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä ja käytännössä, hyvinvoinnin kannalta. ”Taideaineiden osuutta kouluissa tulisi lisätä ja antaa niille riittävät resurssit”, hän vaatii.   Musiikki on kulkenut Minja Koskelan matkassa aina siitä asti, kun hänen vanhempansa veivät kolmevuotiaan pikkutytön Päijät-Hämeen konservatorion musiikkileikkikouluun. Viulunsoiton opinnotkin hän aloitti jo varhain, ja koulutaival taittui musiikkiluokalla. Soittoläksyt eivät enää teini-iässä oikein maistuneet ja viulu oli jäädä koteloon. Kun äiti […]

Taideyliopiston Sibelius-Akatemian esiintymis- ja oppimisvalmennuksen lehtori ja jousten ja kamarimusiikin aineryhmän johtaja, sellisti (FT) Päivi Arjas näkee esiintymistaidon kansalaistaitona, jota pitäisi jopa opettaa koulussa.   Esiintymistaito on taito – se voidaan purkaa osiin ja ottaa haltuun pala kerrallaan. Esiintymistaitojen ohella Päivi Arjas pitää kuitenkin lapsen kannalta tärkeänä merkityksen tunnetta esiintymisen suhteen. Musiikin merkitys ja funktio läpileikkaavatkin niin yksittäisen oppilaan kehitystä kuin laajemmin taidemusiikkikulttuurin tasoja. Arjaksella on kaksi pedagogista johtoajatusta. Ensinnäkin esiintymistaitojen kehitys on progressiivista, asteittaista, […]

Musiikin ajan yhteydessä järjestetty nuorten sävellyskurssi tarjosi mahdollisuuksia koeajaa omia teoksiaan kamaritriolla, perehtyä eloelektroniikkaan ja kuunnella kansainvälistä aikamme musiikkia.   ”Mietimme mikä karaktääri tässä voisi olla”, kertoo Hillevi Björkman, 14, kolmen ammattilaisen – huilisti Hanna Kinnusen, pianisti Johanna Tiluksen ja sellisti Iida-Vilhelmiina Sinivalon – muodostamalle triolle. ”Nuotteja kirjoittaessa minulla oli fiilis hitaasta osasta, mutta mietimme tunnilla, että se voisi olla leikkisämpi ja nopeampi.” ”Sillä tavoin se olisi yllätys edelliseen taitteeseen verrattuna”, jatkaa säveltäjä ja sävellysopettaja […]

  Instrumenttipedagogiikassa tasapainoillaan yksilöllisyyden ja yhteismitallisen sekä uusien tuulien ja perinteiden välillä – ja kurkotetaan jo kohti tulevaisuuden muusikkoutta.   Musiikkiopistoissa soittamista harrastaa aiempaa harvempi lapsi tai nuori, ja myös alalle hakeutuvien ammattiopiskelijoiden määrä vaikuttaa olevan vähenemään päin. Digitaalisuus, some ja lähes loputtomat harrastusmahdollisuudet ovat nykylasten ja -nuorten maailmaa. Miten päivittää pedagogiikkaa, jotta yhä useammat löytäisivät soittamisen ilon – ja samalla pitää yllä soiton laatua myös tulevaisuudessa ammattilaisuuttakin ajatellen? Vaatimukset ammattilaisiksi haluaville ovat koventuneet ja […]

  Ilona Auvinen, 13, piteli ensimmäistä kertaa viulua käsissään viisivuotiaana. Se oli rakkautta ensi jousenvedosta lähtien. “Kokeilin äidin ystävän lainaviulua, ja siitä kuului hieno ääni”, Ilona muistelee. Viulutunnit Ilona aloitti ekaluokkalaisena: “Siitä lähtien olen haaveillut omasta viulusta ja säästänyt siihen rahaa”.   Kun omat säästöt ovat vain puro Omat säästöt olivat kuitenkin vain pieni osa soittimen budjetista. Kun kokoviuluun siirtyminen lähestyi, Ilonan perhe kartoitti yhdessä opettajan kanssa erilaisia mahdollisuuksia hakea apurahaa soittimen hankintaan. Apurahahakemuksia varten […]