Tieto ja taito

Miten musiikinopetuksen saavutettavuutta tulisi parantaa ja alan verkostoitumista kehittää? Viidennet valtakunnalliset musiikkikasvatuspäivät Tampereella pureutuivat ajankohtaisiin peruskysymyksiin. Puhujista kuuluisin, presidentti Tarja Halonen nosti esiin aikuisten mahdollisuudet musiikin harrastamiseen.   Rohkeasti, yhdessä ja ilon kautta. Sopisiko iskulause tästä lähtien musiikkikasvatuksen motoksi? Sitä kysyi Keski-Helsingin musiikkiopiston rehtori Petri Aarnio presidentti Tarja Haloselta ja muusikko Iiro Rantalalta Mukaan! -musiikkikasvatuspäivillä Tampereella marraskuussa. Molemmat nyökyttelivät, että kyllä vain. Suomen musiikkikasvatusseura FISME ry:n järjestämän tapahtuman ohjelma oli todella mittava ja monipuolinen, ja […]

    Klarinetinsoiton opettajan ja puhallinorkesterien johtajan Okko Kivikatajan mielestä suomalaisten nuorten puhaltajien taso ei ole laskenut, mutta opetus vaatisi lisää joustavuutta niin, että soittotunnit, musiikinteoria ja säveltapailu sekä orkesteri saataisiin orgaanisemmaksi osaksi toisiaan. Oppia arkeen sopisi ottaa musiikkileireillä vallitsevasta innosta.   Okko Kivikataja on Helsingin konservatorion klarinetinsoiton opettaja, ohjaa Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa klarinetistien opetusharjoittelua ja on kouluttautunut myös puhallinorkesterien johtajaksi. Hän johtaa oman talonsa puhallinorkesterin lisäksi aikuisten harrastajien kokoonpanoja Töölö Brass ja Puhallinorkesteri Louhi. Hänelle […]

    Musiikkipedagogiikassa improvisaatiolla on ollut viime vuosikymmeninä vain vähän jalansijaa – vaikka se kuuluikin olennaisesti esimerkiksi barokin ajan muusikon ilmaisupalettiin. Opetussuunnitelman perusteiden muutos on asettanut taidemusiikkia opettavat oppilaitokset uusien haasteiden eteen: improvisaation rooli opetuksessa lisääntyi sen myötä merkittävästi. Kolmelle pitkän linjan viulupedagogille, Heidi Marjaana Mantereelle, Arja Yurtsevenille ja Jaakko Ilvekselle improvisaatio edustaa muun muassa oppilaan oman äänen löytymistä ja ilmaisun vapautumista.   Diplomiviulisti ja musiikkipedagogi Heidi Marjaana Mantere on opiskellut ja opettanut sekä taidemusiikin […]

Musaleirit 2021

  Suomalainen musiikkikoulutus on muuttunut tasa-arvoisemmaksi, mutta lahjakkaimpien ja solistiuralle suuntaavien osalta tasapäisyyden ihanne ei ole hyväksi. Mistä saadaan tulevaisuuden tähtiä, joista koko Suomi voisi olla ylpeä? Asiassa auttavat nuorten piano-, viulu- ja selloakatemiat, joissa nuoret huiput saavat intoa ja kiriä vertaisiltaan. Los Angelesin filharmonikkojen konsertti Hollywood Bowlissa 10. elokuuta 2023: kapellimestarina Tarmo Peltokoski, pianosolistina Anton Meijas. Grieg: pianokonsertto, Saariaho: Ciel d’hiver, Sibelius: sinfonia nro 2. Miltä tuntui lukea konserttiohjelmaa, sekä Peltokosken että Meijaksen opettajana […]

  Lauluvalmentaja purkaa äänentuottamisen mysteerejä ja virittää esiintyjän musikaalin vaatimaan sävellajiin.   Hyvällä luonnonäänellä, vaistonvaraisesti ja tuurilla ei nykyisillä musikaalinäyttämöillä pitkälle pötkitä. Sävelpuhtaudesta sointiväriin ja hengityksestä artikulointiin kaiken on oltava hallittua – mikrofoni ei korjaa mitään, vain vahvistaa sen mitä esiintyjä tuottaa. Syysauringon kirkkautta hohtavassa Helsingin Kaupunginteatterin marmorilämpiössä Emilia Nyman kertoo HKT:n pitkästä perinteestä musikaalien lauluvalmennuksessa. Vuosikausia talossa säännöllisesti vierailleet brittiläiset Estill-valmentajat käyvät nykyään valmentamassa ensembleä jo produktiokohtaisestikin. Nymanin mukaan lauluvalmennukseen on alettu suhtautua vielä […]

  Instrumenttipedagogiikassa tasapainoillaan yksilöllisyyden ja yhteismitallisen sekä uusien tuulien ja perinteiden välillä – ja kurkotetaan jo kohti tulevaisuuden muusikkoutta.   Musiikkiopistoissa soittamista harrastaa aiempaa harvempi lapsi tai nuori, ja myös alalle hakeutuvien ammattiopiskelijoiden määrä vaikuttaa olevan vähenemään päin. Digitaalisuus, some ja lähes loputtomat harrastusmahdollisuudet ovat nykylasten ja -nuorten maailmaa. Miten päivittää pedagogiikkaa, jotta yhä useammat löytäisivät soittamisen ilon – ja samalla pitää yllä soiton laatua myös tulevaisuudessa ammattilaisuuttakin ajatellen? Vaatimukset ammattilaisiksi haluaville ovat koventuneet ja […]

  Hyvässä palautteessa on oikeassa suhteessa ruusuja ja risuja, rohkaisua ja kritiikkiä.   Oppilas hapuilee arasti läksykappalettaan. “Ei noin! Juurihan minä neuvoin. Sinähän soitat kuin rukkaset kädessä”, opettaja parkaisee. Oppilas jatkaa soittoaan entistä arempana ja virheitä varoen. Viereisestä luokasta kaikuu iloista musisointia. “Soittakaa rohkeasti, meni sitten syteen tai saveen”, opettaja kannustaa orkesteria. Onko palautteen antaminen taidepedagogiikassa mustavalkoista kuin pianonkoskettimet? Vai onko se prosessi, jossa sekä opettajalla että oppilaalla on tilaa kasvaa? “Hyvässä palautteessa saa ruusujen ohella […]

  Musiikin peilaaminen toisen taiteenlajin ilmaisun kautta saattaa rikastuttaa ilmaisua, täydentää käsitystä taiteen taustoista, auttaa hahmotuksessa ja laittaa mielikuvituksen liikkeelle.   Eri taiteenlajien yhteinen alkuperä on ihmisen tarve ilmaisulle. Antiikin Kreikassa musiikki-käsite tarkoitti laulun, soiton, runon ja tanssin kokonaisuutta. Käsite rajattiin vasta myöhemmin tarkoittamaan vain säveltaidetta. Ikiaikaisuutensa lisäksi taiteidenvälisyys on myös ajankohtainen ilmiö, joka on noussut myös Suomessa musiikkiopistojen toiminnan tärkeäksi osa-alueeksi. Termillä tarkoitetaan yleensä työskentelyä, jossa saadaan vaikutteita toisen taiteenalan ilmaisusta tai käännetään jonkun […]

  Millaista on seurata musiikillisia unelmiaan vieraalle paikkakunnalle, kun suurin osa ikäkavereista asuu vielä kotipesän suojissa? Musiikkilukioita on eri puolilla Suomea, ja niissä opiskelee yllättävän paljon ulkopaikkakuntalaisia. Muutto heti peruskoulun jälkeen itsenäiseen elämään tarjoaa haasteiden ohella nuorelle mahdollisuuden etsiä identiteettiään ja paikkaansa musiikkiyhteisössä.   Elsa-Vilja Heikkilä, 16, tiesi jo alakoulussa haluavansa Sibelius-lukioon. ”Vitosluokalla hän pyysi, että menisimme katsomaan, missä se lukio on”, muistelee äiti, Satu Haanpää-Heikkilä. Elsa-Vilja kävi tuolloin Mikkelistä käsin sellotunneilla Helsingissä. ”Lukiohaaveet lähtivät […]

  Géza Szilvayn nousu viulupedagogiikan kärkinimeksi tapahtui sattumalta, yrityksen ja erehdyksen kautta. Viisikymmentä vuotta sitten Suomeen muuttanut Szilvay jatkaa yhä etäopetuksia ympäri maailmaa.   Eletään 1970-lukua. Nuorella viulisti-isällä on energinen pieni tytär, joka on valtavan kiinnostunut isänsä soitosta. ”Aloin suunnitella, miten voin opettaa hänen nuorelle iälleen sopivasti, lapsikeskeisesti, ja värien käyttö osana opetusta oli yksi idea. Eli tein isänä omille lapsilleni opetusmateriaalia, enkä voinut ajatellakaan, että tämä tulisi olemaan jokin menetelmä, joka painettaisiin kirjoihin jonain […]

  Mitä taiteen perusopetuksen yhdenvertaisuus edellyttää musiikkipedagogeilta ja musiikkipedagogiikalta? Entä minkälaisten haasteiden edessä musiikkioppilaitokset ovat moninaistuvassa maailmassa? Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä että, kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia riippumatta esimerkiksi sukupuolesta, iästä, kansalaisuudesta, kielestä, vakaumuksesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Käytännössä yhdenvertaisuuden toteuttaminen tarkoittaa oppimisen olosuhteiden muokkaamista sellaisiksi, että osallistuminen on mahdollista kaikille, riippumatta näistä henkilöön liittyvistä tekijöistä. Yhdenvertaisuus liitetään usein erilaisuuden tukemiseen ja demokratiaan. ArtsEqual -hankkeen loppuraportissa todetaan, että “demokraattinen sivistysyhteiskunta edistää moniäänisyyttä ja erilaisuutta”. Tutkimushankkeessa tunnistettiin […]