Tieto ja taito

  Géza Szilvayn nousu viulupedagogiikan kärkinimeksi tapahtui sattumalta, yrityksen ja erehdyksen kautta. Viisikymmentä vuotta sitten Suomeen muuttanut Szilvay jatkaa yhä etäopetuksia ympäri maailmaa.   Eletään 1970-lukua. Nuorella viulisti-isällä on energinen pieni tytär, joka on valtavan kiinnostunut isänsä soitosta. ”Aloin suunnitella, miten voin opettaa hänen nuorelle iälleen sopivasti, lapsikeskeisesti, ja värien käyttö osana opetusta oli yksi idea. Eli tein isänä omille lapsilleni opetusmateriaalia, enkä voinut ajatellakaan, että tämä tulisi olemaan jokin menetelmä, joka painettaisiin kirjoihin jonain […]

  Markku Heikkilä opettaa Pop & jazz konservatoriolla rumpaleita ja antaa teoria- ja bänditunteja. Seuraavassa hän kertoo, mitä kaikkea kuuluu rumpalien opetuksen arkeen.   Minulla on torstaisin yhdeksän oppilasta, jotka ovat 10-18 -vuotiaita. Koska ikäjakauma on aika laaja, täytyy materiaali kerätä ja tunnit suunnitella erikseen jokaisen oppilaan mukaan. Opetuspäiväni alkaa siis jo kotona. Etsin tarvittavan materiaalin omista hyllyistä. Olen vuosien varrella kerännyt noin 30 rumpukirjaa ja muutaman kansiollisen irtonuotteja. Jos niistä kuitenkaan ei löydy tarvitsemaani, […]

Kuinka periodisoittimilla soitettava musiikki avautuu nuorelle musiikkiopiston oppilaalle? Hyvin, jos se tarjoillaan oikealla tavalla.   Musiikkioppilaitosten opetus on uusien opetussuunnitelmien myötä entisestään monipuolistumassa, jolloin tilaa raivautuu uusille pedagogisille avauksille. Vanhaa musiikkia opetetaan useissa musiikkioppilaitoksissa, mutta oppiaineena se ei ole Suomessa kovin vanha. Useimmat vanhan musiikin opettajat ovat itse aloittaneet musiikkiopintonsa ”modernilla” instrumentilla. Vanhan musiikin kärpäsen puremaan on voinut johtaa sattuma; soitonopettaja on soittanut barokki-instrumenttia, tai musiikkileirillä on saanut soittaa vanhan musiikin yhtyeessä. Vanhan musiikin muusikoiden […]

  Nuukahtamisen merkkejä osoittava nuorten puhallinsoiton harrastus kaipaa uusia ideoita, erityisesti yhteissoiton kehittämisen osalta. Helsingin Poliisisoittokunnan ylikapellimestarin Sami Ruusuvuoren mukaan yksi keino voisi olla sen limittäminen koulujen yhteyteen.   Viime Rondossa uutisoitu Taideyliopiston Sibelius-Akatemian sisäänotto on herättänyt Suomen puhallinpiireissä paljon keskustelua. Mukana oli vain kolme suomalaista 21:stä sisään päässeestä. Helsingin Poliisisoittokunnan ylikapellimestari Sami Ruusuvuori jakaa huolen nuorten puhallinsoiton harrastuksen tilasta. ”Ehkä Sibelius-Akatemian sisäänottoon oli tänä vuonna myös käytännön syitä, kun pandemia-aikana koesoitto järjestettiin etänä, jolloin […]

  Mitä taiteen perusopetuksen yhdenvertaisuus edellyttää musiikkipedagogeilta ja musiikkipedagogiikalta? Entä minkälaisten haasteiden edessä musiikkioppilaitokset ovat moninaistuvassa maailmassa? Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä että, kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia riippumatta esimerkiksi sukupuolesta, iästä, kansalaisuudesta, kielestä, vakaumuksesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Käytännössä yhdenvertaisuuden toteuttaminen tarkoittaa oppimisen olosuhteiden muokkaamista sellaisiksi, että osallistuminen on mahdollista kaikille, riippumatta näistä henkilöön liittyvistä tekijöistä. Yhdenvertaisuus liitetään usein erilaisuuden tukemiseen ja demokratiaan. ArtsEqual -hankkeen loppuraportissa todetaan, että “demokraattinen sivistysyhteiskunta edistää moniäänisyyttä ja erilaisuutta”. Tutkimushankkeessa tunnistettiin […]

Taideyliopiston Sibelius-Akatemian esiintymis- ja oppimisvalmennuksen lehtori ja jousten ja kamarimusiikin aineryhmän johtaja, sellisti (FT) Päivi Arjas näkee esiintymistaidon kansalaistaitona, jota pitäisi jopa opettaa koulussa.   Esiintymistaito on taito – se voidaan purkaa osiin ja ottaa haltuun pala kerrallaan. Esiintymistaitojen ohella Päivi Arjas pitää kuitenkin lapsen kannalta tärkeänä merkityksen tunnetta esiintymisen suhteen. Musiikin merkitys ja funktio läpileikkaavatkin niin yksittäisen oppilaan kehitystä kuin laajemmin taidemusiikkikulttuurin tasoja. Arjaksella on kaksi pedagogista johtoajatusta. Ensinnäkin esiintymistaitojen kehitys on progressiivista, asteittaista, […]

Suomen Musiikkioppilaitosten liitto (SML) on saanut uuden toiminnanjohtajan Minja Koskelasta. Musiikki kiinnostaa häntä sosiaalisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä ja käytännössä, hyvinvoinnin kannalta. ”Taideaineiden osuutta kouluissa tulisi lisätä ja antaa niille riittävät resurssit”, hän vaatii.   Musiikki on kulkenut Minja Koskelan matkassa aina siitä asti, kun hänen vanhempansa veivät kolmevuotiaan pikkutytön Päijät-Hämeen konservatorion musiikkileikkikouluun. Viulunsoiton opinnotkin hän aloitti jo varhain, ja koulutaival taittui musiikkiluokalla. Soittoläksyt eivät enää teini-iässä oikein maistuneet ja viulu oli jäädä koteloon. Kun äiti […]

  Kuinka moni Suomessa tietää, että Ristiinan Sattilaan on perustettu 1984 tähän päivään asti yhtäjaksoisesti toiminut freelance-lauluopetusstudio?   Studion perustaja, laulupedagogi Lauri Leinonen (s. 1936) on kotosin Kestilästä, Leiviskänrannan kylän 12-lapsisesta perheestä. Onnenkantamoinen vei Leinosen lapsuuden niukoista oloista maailmalle, kun hän pääsi esiintymään valtionvieraille Saksasta. Nämä kysyivät, kuinka poika ei opiskele musiikkia ja järjestivät koelaulun saksalaisprofessorille.  60-luvulla ulkomaille lähtö Pohjanmaalta oli tavatonta! Kotikylillä irvailtiin, että ei poika sinne asti kyllä pääse, mutta koelaulu onnistui. Säästääkseen […]

Kirjoitin Rondon viime vuoden viimeisessä numerossa pianonsoiton etäopettamisesta. Tämänkaltaista aihetta on vaikea käsitellä ilman soivia esimerkkejä. Nyt siihen on tilaisuus: Rondon digiversiossa on nähtävänä nauhoitus tunnista, jonka pidin Sibelius-Akatemiassa johdollani opiskelevalle Ossi Tannerille. Ossi (s.1997) on, kuten tunnettua, jo konsertoiva taitelija itsekin. Hän voitti Tampereen Pianokilpailun vuonna 2017, ja on soittanut maamme huippuorkestereiden solistina monien maestrojemme johdolla. Tunnin ohjelmistona on tällä kertaa Chopinin f-molli-fantasia, tiivis ja komplisoitu mestariteos. Se on sävelletty vuonna 1841, jolloin säveltäjä […]

Korona on karsinut yhdessä laulamista ja esiintymisiä, mutta musiikkiluokkien syntysijoilla uskotaan silti tulevaisuuteen   Musiikkiluokkia on uhattu milloin kaupunkien säästösyillä, milloin oppilaiden ja asuinalueiden yhdenvertaisuudella perustellen. Ne ovat kuitenkin osoittaneet elinkelpoisuutensa erityisesti ruuhka-Suomessa sekä maakuntiensa ykköskaupungeissa. Lahdessa musiikkiluokilla on ollut vahva asema jo vuosikymmenien ajan. Tuhansien harrastajien lisäksi kaupungin ”musiikkiputki” on koulinut joukon omalla sarallaan pitkälle yltäneitä muusikoita Lilli Paasikivestä Santtu-Matias Rouvaliin, Jorma Kääriäiseen ja Jimi Tenoriin. Oikeastaan koko musiikkiluokkatoiminta levisi Suomeen Lahdesta, jossa ensimmäiset […]

Soittamisen ergonomian kysymykset ovat tärkeä osa musiikkiopintoja. Oikea suhde ruumiiseen estää rasitusvammoja ja tekee koko harjoittelusta tehokkaampaa.   Kun oppilasta pyytää tarkkailemaan soittoasentoaan, se ei saa vaikuttaa niin, että tämä hakeutuu yliryhtiin ja kokee epämukavuutta soiton aikana. Lisäksi soitossa saattaa ilmetä liiallista voimankäyttöä ja jäykkyyttä. Soittoasento-sanaa kannattaa siis tarkentaa ja todeta, että nyt ei haeta jäykkää ja paikallaan pysyvää yhtä tiettyä asentoa, jossa pitää pysyä. Tarkoitus olisi löytää keholle tasapainoinen tila, jossa liike mihin tahansa […]

Varhaisiän musiikkikasvatuksessa painottuvat leikillisyys, toiminnallisuus ja leikin kautta oppiminen.   Istumme lattialla piirissä 2-vuotiaiden muskariryhmän kanssa. Pidämme käsillämme kiinni rytmirinkulasta ja olemme virittäytymässä Karhulassa-laululeikkiin. Ennen kuin ehdin aloittaa virityslaskennan, vierestäni kuuluu Eemelin kirkas ääni: ”Yksi, kuusi, iiti”. Musiikkileikkikoulussa kaikki on mahdollista: marakasseja käytetään etanan sarvina, kehärummun takaa kurkistellaan ja malleteilla imuroidaan ja tampataan mattoja. Joulusiivousleikissä 3-vuotias tuleva muusikko motivoituu tamppaamaan malletilla muskarin lattialle levitettyä mattoa musiikin sykkeessä. Musiikin muuttuessa mattopiiskana toiminut malletti toimiikin imurina, ja […]