Tieto ja taito

Kuinka periodisoittimilla soitettava musiikki avautuu nuorelle musiikkiopiston oppilaalle? Hyvin, jos se tarjoillaan oikealla tavalla.   Musiikkioppilaitosten opetus on uusien opetussuunnitelmien myötä entisestään monipuolistumassa, jolloin tilaa raivautuu uusille pedagogisille avauksille. Vanhaa musiikkia opetetaan useissa musiikkioppilaitoksissa, mutta oppiaineena se ei ole Suomessa kovin vanha. Useimmat vanhan musiikin opettajat ovat itse aloittaneet musiikkiopintonsa ”modernilla” instrumentilla. Vanhan musiikin kärpäsen puremaan on voinut johtaa sattuma; soitonopettaja on soittanut barokki-instrumenttia, tai musiikkileirillä on saanut soittaa vanhan musiikin yhtyeessä. Vanhan musiikin muusikoiden […]

Taideyliopiston Sibelius-Akatemian esiintymis- ja oppimisvalmennuksen lehtori ja jousten ja kamarimusiikin aineryhmän johtaja, sellisti (FT) Päivi Arjas näkee esiintymistaidon kansalaistaitona, jota pitäisi jopa opettaa koulussa.   Esiintymistaito on taito – se voidaan purkaa osiin ja ottaa haltuun pala kerrallaan. Esiintymistaitojen ohella Päivi Arjas pitää kuitenkin lapsen kannalta tärkeänä merkityksen tunnetta esiintymisen suhteen. Musiikin merkitys ja funktio läpileikkaavatkin niin yksittäisen oppilaan kehitystä kuin laajemmin taidemusiikkikulttuurin tasoja. Arjaksella on kaksi pedagogista johtoajatusta. Ensinnäkin esiintymistaitojen kehitys on progressiivista, asteittaista, […]

Korona on karsinut yhdessä laulamista ja esiintymisiä, mutta musiikkiluokkien syntysijoilla uskotaan silti tulevaisuuteen   Musiikkiluokkia on uhattu milloin kaupunkien säästösyillä, milloin oppilaiden ja asuinalueiden yhdenvertaisuudella perustellen. Ne ovat kuitenkin osoittaneet elinkelpoisuutensa erityisesti ruuhka-Suomessa sekä maakuntiensa ykköskaupungeissa. Lahdessa musiikkiluokilla on ollut vahva asema jo vuosikymmenien ajan. Tuhansien harrastajien lisäksi kaupungin ”musiikkiputki” on koulinut joukon omalla sarallaan pitkälle yltäneitä muusikoita Lilli Paasikivestä Santtu-Matias Rouvaliin, Jorma Kääriäiseen ja Jimi Tenoriin. Oikeastaan koko musiikkiluokkatoiminta levisi Suomeen Lahdesta, jossa ensimmäiset […]

Soittamisen ergonomian kysymykset ovat tärkeä osa musiikkiopintoja. Oikea suhde ruumiiseen estää rasitusvammoja ja tekee koko harjoittelusta tehokkaampaa.   Kun oppilasta pyytää tarkkailemaan soittoasentoaan, se ei saa vaikuttaa niin, että tämä hakeutuu yliryhtiin ja kokee epämukavuutta soiton aikana. Lisäksi soitossa saattaa ilmetä liiallista voimankäyttöä ja jäykkyyttä. Soittoasento-sanaa kannattaa siis tarkentaa ja todeta, että nyt ei haeta jäykkää ja paikallaan pysyvää yhtä tiettyä asentoa, jossa pitää pysyä. Tarkoitus olisi löytää keholle tasapainoinen tila, jossa liike mihin tahansa […]

Kirjoitin Rondon viime vuoden viimeisessä numerossa pianonsoiton etäopettamisesta. Tämänkaltaista aihetta on vaikea käsitellä ilman soivia esimerkkejä. Nyt siihen on tilaisuus: Rondon digiversiossa on nähtävänä nauhoitus tunnista, jonka pidin Sibelius-Akatemiassa johdollani opiskelevalle Ossi Tannerille. Ossi (s.1997) on, kuten tunnettua, jo konsertoiva taitelija itsekin. Hän voitti Tampereen Pianokilpailun vuonna 2017, ja on soittanut maamme huippuorkestereiden solistina monien maestrojemme johdolla. Tunnin ohjelmistona on tällä kertaa Chopinin f-molli-fantasia, tiivis ja komplisoitu mestariteos. Se on sävelletty vuonna 1841, jolloin säveltäjä […]

  Ilona Auvinen, 13, piteli ensimmäistä kertaa viulua käsissään viisivuotiaana. Se oli rakkautta ensi jousenvedosta lähtien. “Kokeilin äidin ystävän lainaviulua, ja siitä kuului hieno ääni”, Ilona muistelee. Viulutunnit Ilona aloitti ekaluokkalaisena: “Siitä lähtien olen haaveillut omasta viulusta ja säästänyt siihen rahaa”.   Kun omat säästöt ovat vain puro Omat säästöt olivat kuitenkin vain pieni osa soittimen budjetista. Kun kokoviuluun siirtyminen lähestyi, Ilonan perhe kartoitti yhdessä opettajan kanssa erilaisia mahdollisuuksia hakea apurahaa soittimen hankintaan. Apurahahakemuksia varten […]

Musiikki Marjatta viettää 30-vuotisjuhliaan vuonna 2016. Suosittujen kulttuurimatkojen pääteemana on yhä ooppera, johon Marjatta Silvennoinen ihastui 1970-luvulla Savonlinnassa. Musiikki Marjatan perustajan Marjatta Silvennoisen elämän käännekohta oli Aulis Sallisen Ratsumies-oopperan näkeminen Savonlinnan Oopperajuhlilla 1975. ”Ratsumies oli Olavinlinnan 400-vuotisjuhlaooppera, joka vaikutti minuun kerta kaikkiaan pökerryttävästi. Tajusin miten hieno taidelaji ooppera on, ja halusin perehtyä siihen syvemmin. Ennen Ratsumiestä olin nähnyt vain yhden oopperan, Carmenin”, Silvennoinen kertoo. Hän ryhtyi opiskelemaan oopperan historiaa ja käymään maittain läpi kansainvälistä suurta […]

Suomen Musiikkioppilaitosten liitto (SML) on saanut uuden toiminnanjohtajan Minja Koskelasta. Musiikki kiinnostaa häntä sosiaalisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä ja käytännössä, hyvinvoinnin kannalta. ”Taideaineiden osuutta kouluissa tulisi lisätä ja antaa niille riittävät resurssit”, hän vaatii.   Musiikki on kulkenut Minja Koskelan matkassa aina siitä asti, kun hänen vanhempansa veivät kolmevuotiaan pikkutytön Päijät-Hämeen konservatorion musiikkileikkikouluun. Viulunsoiton opinnotkin hän aloitti jo varhain, ja koulutaival taittui musiikkiluokalla. Soittoläksyt eivät enää teini-iässä oikein maistuneet ja viulu oli jäädä koteloon. Kun äiti […]

  Musiikilla on aivoja kehittävä ja suojaava vaikutus. Musikaalisuusgeenitutkimuksen valossa voi musiikkiharrastusta suositella aivan jokaiselle.     Keväinen linnunlaulu on monen ihmisen lempimusiikkia. Perinteisen käsityksen mukaan eläinten musiikki, vaikka se sattumoisin muistuttaisikin omaa musiikkiamme, on vain ääntä, joka palvelee tiettyä biologista tehtävää. Uusimmat tutkimukset todistavat kuitenkin päinvastaista. Useilla eläinlajeilla on rikas musiikkielämä. Shigeru Watanaben tutkimat riisipeipot pystyvät erottamaan Bachin musiikin bluesista, ja sen lisäksi jopa soveltamaan oppimiaan musiikin piirteitä lauluissaan. Peipot tuntuvat tykkäävät harmonisista melodioista. […]

  Markku Heikkilä opettaa Pop & jazz konservatoriolla rumpaleita ja antaa teoria- ja bänditunteja. Seuraavassa hän kertoo, mitä kaikkea kuuluu rumpalien opetuksen arkeen.   Minulla on torstaisin yhdeksän oppilasta, jotka ovat 10-18 -vuotiaita. Koska ikäjakauma on aika laaja, täytyy materiaali kerätä ja tunnit suunnitella erikseen jokaisen oppilaan mukaan. Opetuspäiväni alkaa siis jo kotona. Etsin tarvittavan materiaalin omista hyllyistä. Olen vuosien varrella kerännyt noin 30 rumpukirjaa ja muutaman kansiollisen irtonuotteja. Jos niistä kuitenkaan ei löydy tarvitsemaani, […]

Tutkimus painottaa suunnitelmallisuuden ja psyykkisen valmennuksen tärkeyttä soiton kehittymisessä.   Sinun pitää vain harjoitella enemmän!” Tämä on klassinen vastaus tuskailuun siitä, kuinka toiset vaikuttavat kohoavan taitavien muusikoiden kastiin vaivattomasti, vaikka oma soittaminen matelee vuodesta toiseen. Lauseessa on puolet totuutta: psykologi Anders Ericsson loi 1990-luvun tutkimuksillaan pohjan kuuluisalle ”10 000 tunnin säännölle”. Sen mukaan asiantuntijuus kyvyssä kuin kyvyssä vaatii noin kymmenen vuotta omistautunutta harjoittelua. Samoin on tutkimalla todettu synnynnäisellä lahjakkuudella olevan hyvin vähän vaikutusta sen rinnalla. […]

Musiikinteorian opetus on jo muuttunut käytännönläheisemmäksi, mutta miten siitä saataisiin vielä motivoivampaa ja yhteisöllisempää? Olisiko tableteista ja muusta teknologiasta hyötyä? Katariina Virtanen tutki asiaa Jyväskylän yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa.   Musiikinteoria on perinteisesti mielletty irralliseksi osaksi itse musiikista, eikä tilannetta ole auttanut, että musiikkioppilaitoksissa opetustilat ovat usein koulumaiset. Ei ihme, että teoriaopetus on tuntunut lähinnä vain opintoihin pakollisena osana kuuluvalta suoritukselta. Viime aikoina teoria ja käytäntö ovat kuitenkin jo lähentyneet toisiaan. Oppiaineen nimi on vaihtunut musiikin […]