Tieto ja taito

  Géza Szilvayn nousu viulupedagogiikan kärkinimeksi tapahtui sattumalta, yrityksen ja erehdyksen kautta. Viisikymmentä vuotta sitten Suomeen muuttanut Szilvay jatkaa yhä etäopetuksia ympäri maailmaa.   Eletään 1970-lukua. Nuorella viulisti-isällä on energinen pieni tytär, joka on valtavan kiinnostunut isänsä soitosta. ”Aloin suunnitella, miten voin opettaa hänen nuorelle iälleen sopivasti, lapsikeskeisesti, ja värien käyttö osana opetusta oli yksi idea. Eli tein isänä omille lapsilleni opetusmateriaalia, enkä voinut ajatellakaan, että tämä tulisi olemaan jokin menetelmä, joka painettaisiin kirjoihin jonain […]

  Hyvässä palautteessa on oikeassa suhteessa ruusuja ja risuja, rohkaisua ja kritiikkiä.   Oppilas hapuilee arasti läksykappalettaan. “Ei noin! Juurihan minä neuvoin. Sinähän soitat kuin rukkaset kädessä”, opettaja parkaisee. Oppilas jatkaa soittoaan entistä arempana ja virheitä varoen. Viereisestä luokasta kaikuu iloista musisointia. “Soittakaa rohkeasti, meni sitten syteen tai saveen”, opettaja kannustaa orkesteria. Onko palautteen antaminen taidepedagogiikassa mustavalkoista kuin pianonkoskettimet? Vai onko se prosessi, jossa sekä opettajalla että oppilaalla on tilaa kasvaa? “Hyvässä palautteessa saa ruusujen ohella […]

Matti Raekallio on Suomen tunnetuimpia pianopedagogeja, joka opetti New Yorkin Juilliardissa 2007–2021. Esseessään hän tarkastelee tästä perspektiivistä musiikkikoulutuksen tilaa ja tarpeita. Mitä huipulle pääseminen vaatii? Mistä aasialaisten rynnäkkö alalla kertoo?   Nostetaan heti kissa pöydälle. Olennaista on tämä: ammattimuusikoita tarvitaan kaikissa länsimaissa, mutta heitä olisi koulutettava vähemmän ja parempia. Tämä taas vaatii arvostavaa mutta tinkimätöntä ohjausta sille pienelle joukolle, joka sitä palavimmin haluaa, alkaen niin nuoressa iässä kuin mahdollista. Suuren enemmistön kohdalla asennoituminen voi olla […]

  Markku Heikkilä opettaa Pop & jazz konservatoriolla rumpaleita ja antaa teoria- ja bänditunteja. Seuraavassa hän kertoo, mitä kaikkea kuuluu rumpalien opetuksen arkeen.   Minulla on torstaisin yhdeksän oppilasta, jotka ovat 10-18 -vuotiaita. Koska ikäjakauma on aika laaja, täytyy materiaali kerätä ja tunnit suunnitella erikseen jokaisen oppilaan mukaan. Opetuspäiväni alkaa siis jo kotona. Etsin tarvittavan materiaalin omista hyllyistä. Olen vuosien varrella kerännyt noin 30 rumpukirjaa ja muutaman kansiollisen irtonuotteja. Jos niistä kuitenkaan ei löydy tarvitsemaani, […]

Varhaisiän musiikkikasvatuksessa painottuvat leikillisyys, toiminnallisuus ja leikin kautta oppiminen.   Istumme lattialla piirissä 2-vuotiaiden muskariryhmän kanssa. Pidämme käsillämme kiinni rytmirinkulasta ja olemme virittäytymässä Karhulassa-laululeikkiin. Ennen kuin ehdin aloittaa virityslaskennan, vierestäni kuuluu Eemelin kirkas ääni: ”Yksi, kuusi, iiti”. Musiikkileikkikoulussa kaikki on mahdollista: marakasseja käytetään etanan sarvina, kehärummun takaa kurkistellaan ja malleteilla imuroidaan ja tampataan mattoja. Joulusiivousleikissä 3-vuotias tuleva muusikko motivoituu tamppaamaan malletilla muskarin lattialle levitettyä mattoa musiikin sykkeessä. Musiikin muuttuessa mattopiiskana toiminut malletti toimiikin imurina, ja […]

Musiikin ammattiopiskelijat joutuvat miettimään tulevaisuuttaan tarkasti. Kilpailu orkesteripaikoista on kiristynyt kansainvälistymisen myötä, ja myös epävakaa maailmantilanne sekä mahdolliset tulevat kulttuurialan leikkaukset huolestuttavat. Kysyimme kolmelta Sibelius-Akatemian opiskelijalta heidän ajatuksistaan, opinnoistaan ja tulevaisuuden näkymistään. Kaikista epävarmuustekijöistä huolimatta he ovat toiveikkaita.   Kuka käy klassisen musiikin konserteissa sitten, kun olen 50-vuotias?” pohtii kolmatta vuotta viulun soittoa opiskeleva Eevi Hannonen. Pohdinta on aiheellinen, kun ottaa huomioon, että Teoston ja Musiikkituottajat – IFPI ry:n Musiikinkuuntelu Suomessa 2022 -selvityksen mukaan tapahtumapaikoista […]

Soittamisen ergonomian kysymykset ovat tärkeä osa musiikkiopintoja. Oikea suhde ruumiiseen estää rasitusvammoja ja tekee koko harjoittelusta tehokkaampaa.   Kun oppilasta pyytää tarkkailemaan soittoasentoaan, se ei saa vaikuttaa niin, että tämä hakeutuu yliryhtiin ja kokee epämukavuutta soiton aikana. Lisäksi soitossa saattaa ilmetä liiallista voimankäyttöä ja jäykkyyttä. Soittoasento-sanaa kannattaa siis tarkentaa ja todeta, että nyt ei haeta jäykkää ja paikallaan pysyvää yhtä tiettyä asentoa, jossa pitää pysyä. Tarkoitus olisi löytää keholle tasapainoinen tila, jossa liike mihin tahansa […]

  Mitä taiteen perusopetuksen yhdenvertaisuus edellyttää musiikkipedagogeilta ja musiikkipedagogiikalta? Entä minkälaisten haasteiden edessä musiikkioppilaitokset ovat moninaistuvassa maailmassa? Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä että, kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia riippumatta esimerkiksi sukupuolesta, iästä, kansalaisuudesta, kielestä, vakaumuksesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Käytännössä yhdenvertaisuuden toteuttaminen tarkoittaa oppimisen olosuhteiden muokkaamista sellaisiksi, että osallistuminen on mahdollista kaikille, riippumatta näistä henkilöön liittyvistä tekijöistä. Yhdenvertaisuus liitetään usein erilaisuuden tukemiseen ja demokratiaan. ArtsEqual -hankkeen loppuraportissa todetaan, että “demokraattinen sivistysyhteiskunta edistää moniäänisyyttä ja erilaisuutta”. Tutkimushankkeessa tunnistettiin […]

Korona on karsinut yhdessä laulamista ja esiintymisiä, mutta musiikkiluokkien syntysijoilla uskotaan silti tulevaisuuteen   Musiikkiluokkia on uhattu milloin kaupunkien säästösyillä, milloin oppilaiden ja asuinalueiden yhdenvertaisuudella perustellen. Ne ovat kuitenkin osoittaneet elinkelpoisuutensa erityisesti ruuhka-Suomessa sekä maakuntiensa ykköskaupungeissa. Lahdessa musiikkiluokilla on ollut vahva asema jo vuosikymmenien ajan. Tuhansien harrastajien lisäksi kaupungin ”musiikkiputki” on koulinut joukon omalla sarallaan pitkälle yltäneitä muusikoita Lilli Paasikivestä Santtu-Matias Rouvaliin, Jorma Kääriäiseen ja Jimi Tenoriin. Oikeastaan koko musiikkiluokkatoiminta levisi Suomeen Lahdesta, jossa ensimmäiset […]

  Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kynnyksellä varhaisiän musiikinopettajat jäivät miettimään, miten perheen pienimmätkin pääsisivät osallisiksi juhlahumusta ja miten musiikkileikkikoulussakin voitaisiin laulaa itsenäisestä Suomesta ja sen juhlasta. Koska suurin osa jo olemassa olevasta materiaalista on pienille lapsille kovin vaikeaa, lähes mahdotonta, laulaa, Varhaisiän musiikinopettajat ry päätyi tilaamaan lastenmusiikin luottoparivaljakolta, Soili Perkiöltä ja Hannele Huovilta, uuden Suomi 100 –laulun. Kaksikko tarttui haasteeseen ja uunituore Suomi 100 -laulu julkistettiin 26.3. Vamo ry:n kevätseminaarissa/inspiraatiopäivän yhteydessä. Laulu on tarkoitettu käytettäväksi erityisesti […]

Kirjoitin Rondon viime vuoden viimeisessä numerossa pianonsoiton etäopettamisesta. Tämänkaltaista aihetta on vaikea käsitellä ilman soivia esimerkkejä. Nyt siihen on tilaisuus: Rondon digiversiossa on nähtävänä nauhoitus tunnista, jonka pidin Sibelius-Akatemiassa johdollani opiskelevalle Ossi Tannerille. Ossi (s.1997) on, kuten tunnettua, jo konsertoiva taitelija itsekin. Hän voitti Tampereen Pianokilpailun vuonna 2017, ja on soittanut maamme huippuorkestereiden solistina monien maestrojemme johdolla. Tunnin ohjelmistona on tällä kertaa Chopinin f-molli-fantasia, tiivis ja komplisoitu mestariteos. Se on sävelletty vuonna 1841, jolloin säveltäjä […]

    Puhallinorkesterien johtajat ovat yleensä olleet muusikkoja tai pedagogeja, mutta nykyisin heillä on mahdollisuudet hankkia myös kapellimestarin taitoja. Petri Komulainen vastaa alan koulutuksesta Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa.   Kaukana ovat ne ajat, kun joka kylässä oli soittokunta, ja sitä johti se amatööreistä innokkain. Nykyisin puhallinsoiton harrastus on kytkeytynyt yhä enemmän musiikkiopistoihin, ja myös niiden johtajilta vaaditaan ammattimaisuutta. Heitä koulutetaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa omalla linjallaan. Puhallinorkesterinjohdon lehtorina on Petri Komulainen, Sinfonia Lahden käyrätorven varaäänenjohtaja ja Sibelius-Akatemian kapellimestariluokan kasvatti. Mikä tekee alasta niin erityisen, että sille tarvitaan oma koulutus?  […]