Tieto ja taito

    Puhallinorkesterien johtajat ovat yleensä olleet muusikkoja tai pedagogeja, mutta nykyisin heillä on mahdollisuudet hankkia myös kapellimestarin taitoja. Petri Komulainen vastaa alan koulutuksesta Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa.   Kaukana ovat ne ajat, kun joka kylässä oli soittokunta, ja sitä johti se amatööreistä innokkain. Nykyisin puhallinsoiton harrastus on kytkeytynyt yhä enemmän musiikkiopistoihin, ja myös niiden johtajilta vaaditaan ammattimaisuutta. Heitä koulutetaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa omalla linjallaan. Puhallinorkesterinjohdon lehtorina on Petri Komulainen, Sinfonia Lahden käyrätorven varaäänenjohtaja ja Sibelius-Akatemian kapellimestariluokan kasvatti. Mikä tekee alasta niin erityisen, että sille tarvitaan oma koulutus?  […]

Musiikin ammattiopiskelijat joutuvat miettimään tulevaisuuttaan tarkasti. Kilpailu orkesteripaikoista on kiristynyt kansainvälistymisen myötä, ja myös epävakaa maailmantilanne sekä mahdolliset tulevat kulttuurialan leikkaukset huolestuttavat. Kysyimme kolmelta Sibelius-Akatemian opiskelijalta heidän ajatuksistaan, opinnoistaan ja tulevaisuuden näkymistään. Kaikista epävarmuustekijöistä huolimatta he ovat toiveikkaita.   Kuka käy klassisen musiikin konserteissa sitten, kun olen 50-vuotias?” pohtii kolmatta vuotta viulun soittoa opiskeleva Eevi Hannonen. Pohdinta on aiheellinen, kun ottaa huomioon, että Teoston ja Musiikkituottajat – IFPI ry:n Musiikinkuuntelu Suomessa 2022 -selvityksen mukaan tapahtumapaikoista […]

  Musiikilla voi olla merkittävä rooli Suomeen saapuvien pakolaisten integroitumisessa, selviää Katja Thomsonin Taideyliopiston Sibelius-Akatemiaan tekemästä väitöskirjasta. Mutta miten kulttuurit saadaan kohtaamaan niin, että vuorovaikutus on dialogista ja erilaisille näkemyksille on tilaa?   Katja Thomson toimii Sibelius-Akatemiassa musiikkikasvatuksen lehtorina ja opettaa myös Global music -aineryhmässä. Kiinnostustaan erilaisiin musiikkikulttuureihin hän on toteuttanut myös alttoviulistina Helsinki Middle Eastern Orchestrassa. Vuoden 2015 pakolaistilanne sai hänet pohtimaan laajemmin musiikin roolia ihmisen auttamisessa. Thomson huomasi, että Suomeen tulleiden pakolaisten joukossa […]

  Maahanmuutto ja kulttuurisen diversiteetin kasvu ovat haaste myös musiikinopetukselle. Näyttää siltä, että aasialaisten saaminen musiikinharrastuksen pariin myös Suomessa ei ole mikään ongelma, päinvastoin, mutta vaikeampi tilanne on esimerkiksi somalialaisten kohdalla.   Itä-Helsinki on kaikilla mittareilla mitattuna Suomen monikulttuurisinta aluetta, ja se näkyy selvästi myös Itä-Helsingin musiikkiopiston toiminnassa. Oppilaat edustavat yli 20 kansallista alkuperää, ja yli puolet heidän perheistään on sellaisia, joissa vähintään toinen vanhempi on muita kuin kantasuomalaisia. Rehtori Minna-Maria Pesosen mukaan tämä on […]

Varhaisiän musiikkikasvatuksessa painottuvat leikillisyys, toiminnallisuus ja leikin kautta oppiminen.   Istumme lattialla piirissä 2-vuotiaiden muskariryhmän kanssa. Pidämme käsillämme kiinni rytmirinkulasta ja olemme virittäytymässä Karhulassa-laululeikkiin. Ennen kuin ehdin aloittaa virityslaskennan, vierestäni kuuluu Eemelin kirkas ääni: ”Yksi, kuusi, iiti”. Musiikkileikkikoulussa kaikki on mahdollista: marakasseja käytetään etanan sarvina, kehärummun takaa kurkistellaan ja malleteilla imuroidaan ja tampataan mattoja. Joulusiivousleikissä 3-vuotias tuleva muusikko motivoituu tamppaamaan malletilla muskarin lattialle levitettyä mattoa musiikin sykkeessä. Musiikin muuttuessa mattopiiskana toiminut malletti toimiikin imurina, ja […]

  Nuukahtamisen merkkejä osoittava nuorten puhallinsoiton harrastus kaipaa uusia ideoita, erityisesti yhteissoiton kehittämisen osalta. Helsingin Poliisisoittokunnan ylikapellimestarin Sami Ruusuvuoren mukaan yksi keino voisi olla sen limittäminen koulujen yhteyteen.   Viime Rondossa uutisoitu Taideyliopiston Sibelius-Akatemian sisäänotto on herättänyt Suomen puhallinpiireissä paljon keskustelua. Mukana oli vain kolme suomalaista 21:stä sisään päässeestä. Helsingin Poliisisoittokunnan ylikapellimestari Sami Ruusuvuori jakaa huolen nuorten puhallinsoiton harrastuksen tilasta. ”Ehkä Sibelius-Akatemian sisäänottoon oli tänä vuonna myös käytännön syitä, kun pandemia-aikana koesoitto järjestettiin etänä, jolloin […]

Matti Raekallio on Suomen tunnetuimpia pianopedagogeja, joka opetti New Yorkin Juilliardissa 2007–2021. Esseessään hän tarkastelee tästä perspektiivistä musiikkikoulutuksen tilaa ja tarpeita. Mitä huipulle pääseminen vaatii? Mistä aasialaisten rynnäkkö alalla kertoo?   Nostetaan heti kissa pöydälle. Olennaista on tämä: ammattimuusikoita tarvitaan kaikissa länsimaissa, mutta heitä olisi koulutettava vähemmän ja parempia. Tämä taas vaatii arvostavaa mutta tinkimätöntä ohjausta sille pienelle joukolle, joka sitä palavimmin haluaa, alkaen niin nuoressa iässä kuin mahdollista. Suuren enemmistön kohdalla asennoituminen voi olla […]

Ruotsalainen mutta englanninkielinen pianomusiikin ja -taiteen verkkopalvelu Piano Street suhtautuu musiikin digitalisaation hyötyihin vakavasti.   Pianisti, pedagogi ja toimittaja Patrick Jovell on ollut jo vuosien ajan Cremonan Mondomusica-tapahtuman vakiokävijä. Hän tekee haastatteluja ja uutisia, seuraa sinnikkäästi konsertteja ja ottaa kantaa Media Loungen paneeleissa. Piano Streetin jälkiartikkeli tarjoaa Mondomusicasta hyvän läpileikkauksen. Syyskuussa 2022 Jovell avasi musiikin digitalisaatiota pohtineen Mondomusican seminaarin todeten, että Ruotsissa murroksen ensiaskelia otettiin jo 30 vuotta sitten. Hankitun osaamisen hyödyt korostuivat pandemian aikana. […]

Nykyaikainen kouluympäristö on moninainen; digitaalisuus tuo omat haasteensa opetukseen ja työkalut ovat jatkuvassa muutoksessa.   Harva oppilaitos hankkii tietotekniikkaa puhtaasti musiikinopetuksen ehdoilla, ja joskus teknologiaa saatetaan hankkia keskitetysti, selvittämättä opettajien varsinaisia tarpeita. Vastaavasti taas esim. koulun tietohallinnon päätökset saattavat estää uusien sovellusten lataamisen ja asentamisen laitteille. Taideyliopiston Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen professori Heidi Partti kertoo, että viimeisestä teknologian käyttöä peruskoulun musiikkitunneilla selvittäneestä laajasta kyselytutkimuksesta on kulunut vuosikymmen. Partti kertoo: “Teknologian osaaminen on osa tämän päivän musiikinopettajan ammattitaitoa. […]

  Musiikkiluokat ovat ainutlaatuinen suomalainen innovaatio, jonka piirissä tuhannet tavalliset nuoret saavat läheisen kosketuksen musiikin tekemiseen. Mutta onko niillä tulevaisuutta?   Helsingin Suutarilan ala-asteella on tyypillinen aamupäivä: lapset hälisevät käytävillä, ruokalasta leijailevat jo valmistumassa olevan lounaan aromit. Musiikkipainotteista kuudetta luokkaa käyvien lasten luokassa käy kuhina. Soittimia viritellään, nuotteja selaillaan. Kuhina lakkaa, kun musiikki alkaa opettaja Ismo Rajaniemen käsimerkistä. Kuudesluokkalaiset, siis noin 12-vuotiaat, räjäyttävät ilmoille niin Haloo Helsingin, Lauri Tähkän kuin Abbankin biisejä. Svengi on hyvä […]

  Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kynnyksellä varhaisiän musiikinopettajat jäivät miettimään, miten perheen pienimmätkin pääsisivät osallisiksi juhlahumusta ja miten musiikkileikkikoulussakin voitaisiin laulaa itsenäisestä Suomesta ja sen juhlasta. Koska suurin osa jo olemassa olevasta materiaalista on pienille lapsille kovin vaikeaa, lähes mahdotonta, laulaa, Varhaisiän musiikinopettajat ry päätyi tilaamaan lastenmusiikin luottoparivaljakolta, Soili Perkiöltä ja Hannele Huovilta, uuden Suomi 100 –laulun. Kaksikko tarttui haasteeseen ja uunituore Suomi 100 -laulu julkistettiin 26.3. Vamo ry:n kevätseminaarissa/inspiraatiopäivän yhteydessä. Laulu on tarkoitettu käytettäväksi erityisesti […]

  Onko yleinen oppimäärä musiikkiopiston höntsäilylinja vai vastaus opetuksen suureen kysyntään? Ainakin se voisi olla vaihtoehto joustavuutta kaipaaville tai aikuisopiskelijoille. Ongelmana on rahoitus, joka ei saisi olla pois perinteiseltä, tavoitteelliselta opetukselta.   Taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa annetaan opetusta yleisen ja laajan oppimäärän mukaan, ja kumpaankin on erikseen Opetushallituksen antamat opetussuunnitelman perusteet. Koko yleinen oppimäärä on kuitenkin jäänyt vaihtoehtona hieman hämäräksi. Musiikkioppilaitoksista noin 2/3 antaa opetusta vain laajan oppimäärän mukaan. Se on sitä perinteistä musiikkiopisto-opetusta, jossa oppilas […]