Tieto ja taito

    Puhallinorkesterien johtajat ovat yleensä olleet muusikkoja tai pedagogeja, mutta nykyisin heillä on mahdollisuudet hankkia myös kapellimestarin taitoja. Petri Komulainen vastaa alan koulutuksesta Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa.   Kaukana ovat ne ajat, kun joka kylässä oli soittokunta, ja sitä johti se amatööreistä innokkain. Nykyisin puhallinsoiton harrastus on kytkeytynyt yhä enemmän musiikkiopistoihin, ja myös niiden johtajilta vaaditaan ammattimaisuutta. Heitä koulutetaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa omalla linjallaan. Puhallinorkesterinjohdon lehtorina on Petri Komulainen, Sinfonia Lahden käyrätorven varaäänenjohtaja ja Sibelius-Akatemian kapellimestariluokan kasvatti. Mikä tekee alasta niin erityisen, että sille tarvitaan oma koulutus?  […]

Taideyliopiston Sibelius-Akatemian esiintymis- ja oppimisvalmennuksen lehtori ja jousten ja kamarimusiikin aineryhmän johtaja, sellisti (FT) Päivi Arjas näkee esiintymistaidon kansalaistaitona, jota pitäisi jopa opettaa koulussa.   Esiintymistaito on taito – se voidaan purkaa osiin ja ottaa haltuun pala kerrallaan. Esiintymistaitojen ohella Päivi Arjas pitää kuitenkin lapsen kannalta tärkeänä merkityksen tunnetta esiintymisen suhteen. Musiikin merkitys ja funktio läpileikkaavatkin niin yksittäisen oppilaan kehitystä kuin laajemmin taidemusiikkikulttuurin tasoja. Arjaksella on kaksi pedagogista johtoajatusta. Ensinnäkin esiintymistaitojen kehitys on progressiivista, asteittaista, […]

Musiikinteorian opetus on jo muuttunut käytännönläheisemmäksi, mutta miten siitä saataisiin vielä motivoivampaa ja yhteisöllisempää? Olisiko tableteista ja muusta teknologiasta hyötyä? Katariina Virtanen tutki asiaa Jyväskylän yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa.   Musiikinteoria on perinteisesti mielletty irralliseksi osaksi itse musiikista, eikä tilannetta ole auttanut, että musiikkioppilaitoksissa opetustilat ovat usein koulumaiset. Ei ihme, että teoriaopetus on tuntunut lähinnä vain opintoihin pakollisena osana kuuluvalta suoritukselta. Viime aikoina teoria ja käytäntö ovat kuitenkin jo lähentyneet toisiaan. Oppiaineen nimi on vaihtunut musiikin […]

  Musiikilla voi olla merkittävä rooli Suomeen saapuvien pakolaisten integroitumisessa, selviää Katja Thomsonin Taideyliopiston Sibelius-Akatemiaan tekemästä väitöskirjasta. Mutta miten kulttuurit saadaan kohtaamaan niin, että vuorovaikutus on dialogista ja erilaisille näkemyksille on tilaa?   Katja Thomson toimii Sibelius-Akatemiassa musiikkikasvatuksen lehtorina ja opettaa myös Global music -aineryhmässä. Kiinnostustaan erilaisiin musiikkikulttuureihin hän on toteuttanut myös alttoviulistina Helsinki Middle Eastern Orchestrassa. Vuoden 2015 pakolaistilanne sai hänet pohtimaan laajemmin musiikin roolia ihmisen auttamisessa. Thomson huomasi, että Suomeen tulleiden pakolaisten joukossa […]

  Maahanmuutto ja kulttuurisen diversiteetin kasvu ovat haaste myös musiikinopetukselle. Näyttää siltä, että aasialaisten saaminen musiikinharrastuksen pariin myös Suomessa ei ole mikään ongelma, päinvastoin, mutta vaikeampi tilanne on esimerkiksi somalialaisten kohdalla.   Itä-Helsinki on kaikilla mittareilla mitattuna Suomen monikulttuurisinta aluetta, ja se näkyy selvästi myös Itä-Helsingin musiikkiopiston toiminnassa. Oppilaat edustavat yli 20 kansallista alkuperää, ja yli puolet heidän perheistään on sellaisia, joissa vähintään toinen vanhempi on muita kuin kantasuomalaisia. Rehtori Minna-Maria Pesosen mukaan tämä on […]

  Musiikilla on aivoja kehittävä ja suojaava vaikutus. Musikaalisuusgeenitutkimuksen valossa voi musiikkiharrastusta suositella aivan jokaiselle.     Keväinen linnunlaulu on monen ihmisen lempimusiikkia. Perinteisen käsityksen mukaan eläinten musiikki, vaikka se sattumoisin muistuttaisikin omaa musiikkiamme, on vain ääntä, joka palvelee tiettyä biologista tehtävää. Uusimmat tutkimukset todistavat kuitenkin päinvastaista. Useilla eläinlajeilla on rikas musiikkielämä. Shigeru Watanaben tutkimat riisipeipot pystyvät erottamaan Bachin musiikin bluesista, ja sen lisäksi jopa soveltamaan oppimiaan musiikin piirteitä lauluissaan. Peipot tuntuvat tykkäävät harmonisista melodioista. […]

Ruotsalainen mutta englanninkielinen pianomusiikin ja -taiteen verkkopalvelu Piano Street suhtautuu musiikin digitalisaation hyötyihin vakavasti.   Pianisti, pedagogi ja toimittaja Patrick Jovell on ollut jo vuosien ajan Cremonan Mondomusica-tapahtuman vakiokävijä. Hän tekee haastatteluja ja uutisia, seuraa sinnikkäästi konsertteja ja ottaa kantaa Media Loungen paneeleissa. Piano Streetin jälkiartikkeli tarjoaa Mondomusicasta hyvän läpileikkauksen. Syyskuussa 2022 Jovell avasi musiikin digitalisaatiota pohtineen Mondomusican seminaarin todeten, että Ruotsissa murroksen ensiaskelia otettiin jo 30 vuotta sitten. Hankitun osaamisen hyödyt korostuivat pandemian aikana. […]

Nykyaikainen kouluympäristö on moninainen; digitaalisuus tuo omat haasteensa opetukseen ja työkalut ovat jatkuvassa muutoksessa.   Harva oppilaitos hankkii tietotekniikkaa puhtaasti musiikinopetuksen ehdoilla, ja joskus teknologiaa saatetaan hankkia keskitetysti, selvittämättä opettajien varsinaisia tarpeita. Vastaavasti taas esim. koulun tietohallinnon päätökset saattavat estää uusien sovellusten lataamisen ja asentamisen laitteille. Taideyliopiston Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen professori Heidi Partti kertoo, että viimeisestä teknologian käyttöä peruskoulun musiikkitunneilla selvittäneestä laajasta kyselytutkimuksesta on kulunut vuosikymmen. Partti kertoo: “Teknologian osaaminen on osa tämän päivän musiikinopettajan ammattitaitoa. […]

Tutkimus painottaa suunnitelmallisuuden ja psyykkisen valmennuksen tärkeyttä soiton kehittymisessä.   Sinun pitää vain harjoitella enemmän!” Tämä on klassinen vastaus tuskailuun siitä, kuinka toiset vaikuttavat kohoavan taitavien muusikoiden kastiin vaivattomasti, vaikka oma soittaminen matelee vuodesta toiseen. Lauseessa on puolet totuutta: psykologi Anders Ericsson loi 1990-luvun tutkimuksillaan pohjan kuuluisalle ”10 000 tunnin säännölle”. Sen mukaan asiantuntijuus kyvyssä kuin kyvyssä vaatii noin kymmenen vuotta omistautunutta harjoittelua. Samoin on tutkimalla todettu synnynnäisellä lahjakkuudella olevan hyvin vähän vaikutusta sen rinnalla. […]

Sibelius-Akatemia julkaisi alkuvuodesta verkossa Yleismusiikillisten taitojen oppaan, joka auttaa musiikkialan ammattiopintoja harkitsevaa nuorta omaksumaan tärkeitä musiikin hahmottamiseen, nuotinlukuun ja rakenteelliseen ymmärtämiseen liittyviä taitoja.   ”Oppaan tarve on ollut ilmeinen jo pitkään”, kertoo vastuullinen toimittaja, sävellyksen ja musiikinteorian aineryhmän lehtori Lotta Ilomäki. ”Ammattiopinnoissa ja työelämässä tarvitaan nykyään hyviä valmiuksia musiikin hahmottamisessa, nuotinluvussa ja rakenteellisessa ymmärryksessä. Kyse on käytännön taidoista ja usein melko arkisistakin asioista, joita ei kuitenkaan ei voi pelkistää pelkkään koe- ja paperiosaamiseen. Yksi oppaan […]

    Omat urut musiikkiopistossa on harvinaista ylellisyyttä, josta aniharva oppilas pääsee nauttimaan. Länsi-Helsingin musiikkiopistoon hankittiin 4-äänikertaiset opetus- ja harjoitusurut tänä vuonna.   Jos musiikkiopistolainen haluaa ottaa pää- tai sivusoittimekseen urut, asia ei ole ihan yksinkertainen. Urkujensoiton opetusta järjestetään vain harvoin ja harjoitteluolosuhteet ovat haasteelliset: kotisoittimena urkuja ei juuri ole, joten musiikkiopistot tekevät usein opetuksen ja harjoittelun järjestämisessä yhteistyötä läheisten seurakuntien kanssa. Vastavuoroisesti oppilaat saattavat esiintyä seurakuntien tilaisuuksissa. Länsi-Helsingin musiikkiopistossa päädyttiin omaperäiseen ratkaisuun: taloon hankittiin […]

  Pienen Oulaisten kaupungin kuoroelämä on vilkasta ja laadukasta. Tunnustustakin tulee: Naiskuoro Välke nimitettiin maaliskuussa vuoden 2015 Suomen kuoroksi. Tunnustuksen antoi Sulasoliin kuuluva Suomen Naiskuoroliitto.  – Välke sai alkunsa johtamani, maineikkaan Oulaisten nuorisokuoron 35-vuotisjuhlissa vajaat kymmenen vuotta sitten, kertoo musiikkineuvos Tapani Tirilä. – Juhliin oli kutsuttu kaikki entiset nuorisokuorolaiset, noin kolmesataa henkeä ympäri Suomen. Kaikki eivät toki päässeet mukaan, mutta jälleennäkemisen riemussa kuorolaisten keskuudessa syntyi ajatus naiskuoron perustamisesta. Tirilä pitää erityisen hyvänä lähtökohtana sitä, että […]