Tieto ja taito

Matti Raekallio on Suomen tunnetuimpia pianopedagogeja, joka opetti New Yorkin Juilliardissa 2007–2021. Esseessään hän tarkastelee tästä perspektiivistä musiikkikoulutuksen tilaa ja tarpeita. Mitä huipulle pääseminen vaatii? Mistä aasialaisten rynnäkkö alalla kertoo?   Nostetaan heti kissa pöydälle. Olennaista on tämä: ammattimuusikoita tarvitaan kaikissa länsimaissa, mutta heitä olisi koulutettava vähemmän ja parempia. Tämä taas vaatii arvostavaa mutta tinkimätöntä ohjausta sille pienelle joukolle, joka sitä palavimmin haluaa, alkaen niin nuoressa iässä kuin mahdollista. Suuren enemmistön kohdalla asennoituminen voi olla […]

  Musiikilla on aivoja kehittävä ja suojaava vaikutus. Musikaalisuusgeenitutkimuksen valossa voi musiikkiharrastusta suositella aivan jokaiselle.     Keväinen linnunlaulu on monen ihmisen lempimusiikkia. Perinteisen käsityksen mukaan eläinten musiikki, vaikka se sattumoisin muistuttaisikin omaa musiikkiamme, on vain ääntä, joka palvelee tiettyä biologista tehtävää. Uusimmat tutkimukset todistavat kuitenkin päinvastaista. Useilla eläinlajeilla on rikas musiikkielämä. Shigeru Watanaben tutkimat riisipeipot pystyvät erottamaan Bachin musiikin bluesista, ja sen lisäksi jopa soveltamaan oppimiaan musiikin piirteitä lauluissaan. Peipot tuntuvat tykkäävät harmonisista melodioista. […]

Musiikinteorian opetus on jo muuttunut käytännönläheisemmäksi, mutta miten siitä saataisiin vielä motivoivampaa ja yhteisöllisempää? Olisiko tableteista ja muusta teknologiasta hyötyä? Katariina Virtanen tutki asiaa Jyväskylän yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa.   Musiikinteoria on perinteisesti mielletty irralliseksi osaksi itse musiikista, eikä tilannetta ole auttanut, että musiikkioppilaitoksissa opetustilat ovat usein koulumaiset. Ei ihme, että teoriaopetus on tuntunut lähinnä vain opintoihin pakollisena osana kuuluvalta suoritukselta. Viime aikoina teoria ja käytäntö ovat kuitenkin jo lähentyneet toisiaan. Oppiaineen nimi on vaihtunut musiikin […]

Tutkimus painottaa suunnitelmallisuuden ja psyykkisen valmennuksen tärkeyttä soiton kehittymisessä.   Sinun pitää vain harjoitella enemmän!” Tämä on klassinen vastaus tuskailuun siitä, kuinka toiset vaikuttavat kohoavan taitavien muusikoiden kastiin vaivattomasti, vaikka oma soittaminen matelee vuodesta toiseen. Lauseessa on puolet totuutta: psykologi Anders Ericsson loi 1990-luvun tutkimuksillaan pohjan kuuluisalle ”10 000 tunnin säännölle”. Sen mukaan asiantuntijuus kyvyssä kuin kyvyssä vaatii noin kymmenen vuotta omistautunutta harjoittelua. Samoin on tutkimalla todettu synnynnäisellä lahjakkuudella olevan hyvin vähän vaikutusta sen rinnalla. […]

Musiikin ammattiopiskelijat joutuvat miettimään tulevaisuuttaan tarkasti. Kilpailu orkesteripaikoista on kiristynyt kansainvälistymisen myötä, ja myös epävakaa maailmantilanne sekä mahdolliset tulevat kulttuurialan leikkaukset huolestuttavat. Kysyimme kolmelta Sibelius-Akatemian opiskelijalta heidän ajatuksistaan, opinnoistaan ja tulevaisuuden näkymistään. Kaikista epävarmuustekijöistä huolimatta he ovat toiveikkaita.   Kuka käy klassisen musiikin konserteissa sitten, kun olen 50-vuotias?” pohtii kolmatta vuotta viulun soittoa opiskeleva Eevi Hannonen. Pohdinta on aiheellinen, kun ottaa huomioon, että Teoston ja Musiikkituottajat – IFPI ry:n Musiikinkuuntelu Suomessa 2022 -selvityksen mukaan tapahtumapaikoista […]

Tutustu kesän musiikkileireihin! Klikkaa kuvaa!

    Puhallinorkesterien johtajat ovat yleensä olleet muusikkoja tai pedagogeja, mutta nykyisin heillä on mahdollisuudet hankkia myös kapellimestarin taitoja. Petri Komulainen vastaa alan koulutuksesta Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa.   Kaukana ovat ne ajat, kun joka kylässä oli soittokunta, ja sitä johti se amatööreistä innokkain. Nykyisin puhallinsoiton harrastus on kytkeytynyt yhä enemmän musiikkiopistoihin, ja myös niiden johtajilta vaaditaan ammattimaisuutta. Heitä koulutetaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa omalla linjallaan. Puhallinorkesterinjohdon lehtorina on Petri Komulainen, Sinfonia Lahden käyrätorven varaäänenjohtaja ja Sibelius-Akatemian kapellimestariluokan kasvatti. Mikä tekee alasta niin erityisen, että sille tarvitaan oma koulutus?  […]

  Musiikilla voi olla merkittävä rooli Suomeen saapuvien pakolaisten integroitumisessa, selviää Katja Thomsonin Taideyliopiston Sibelius-Akatemiaan tekemästä väitöskirjasta. Mutta miten kulttuurit saadaan kohtaamaan niin, että vuorovaikutus on dialogista ja erilaisille näkemyksille on tilaa?   Katja Thomson toimii Sibelius-Akatemiassa musiikkikasvatuksen lehtorina ja opettaa myös Global music -aineryhmässä. Kiinnostustaan erilaisiin musiikkikulttuureihin hän on toteuttanut myös alttoviulistina Helsinki Middle Eastern Orchestrassa. Vuoden 2015 pakolaistilanne sai hänet pohtimaan laajemmin musiikin roolia ihmisen auttamisessa. Thomson huomasi, että Suomeen tulleiden pakolaisten joukossa […]

  Maahanmuutto ja kulttuurisen diversiteetin kasvu ovat haaste myös musiikinopetukselle. Näyttää siltä, että aasialaisten saaminen musiikinharrastuksen pariin myös Suomessa ei ole mikään ongelma, päinvastoin, mutta vaikeampi tilanne on esimerkiksi somalialaisten kohdalla.   Itä-Helsinki on kaikilla mittareilla mitattuna Suomen monikulttuurisinta aluetta, ja se näkyy selvästi myös Itä-Helsingin musiikkiopiston toiminnassa. Oppilaat edustavat yli 20 kansallista alkuperää, ja yli puolet heidän perheistään on sellaisia, joissa vähintään toinen vanhempi on muita kuin kantasuomalaisia. Rehtori Minna-Maria Pesosen mukaan tämä on […]

  Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kynnyksellä varhaisiän musiikinopettajat jäivät miettimään, miten perheen pienimmätkin pääsisivät osallisiksi juhlahumusta ja miten musiikkileikkikoulussakin voitaisiin laulaa itsenäisestä Suomesta ja sen juhlasta. Koska suurin osa jo olemassa olevasta materiaalista on pienille lapsille kovin vaikeaa, lähes mahdotonta, laulaa, Varhaisiän musiikinopettajat ry päätyi tilaamaan lastenmusiikin luottoparivaljakolta, Soili Perkiöltä ja Hannele Huovilta, uuden Suomi 100 –laulun. Kaksikko tarttui haasteeseen ja uunituore Suomi 100 -laulu julkistettiin 26.3. Vamo ry:n kevätseminaarissa/inspiraatiopäivän yhteydessä. Laulu on tarkoitettu käytettäväksi erityisesti […]

Ruotsalainen mutta englanninkielinen pianomusiikin ja -taiteen verkkopalvelu Piano Street suhtautuu musiikin digitalisaation hyötyihin vakavasti.   Pianisti, pedagogi ja toimittaja Patrick Jovell on ollut jo vuosien ajan Cremonan Mondomusica-tapahtuman vakiokävijä. Hän tekee haastatteluja ja uutisia, seuraa sinnikkäästi konsertteja ja ottaa kantaa Media Loungen paneeleissa. Piano Streetin jälkiartikkeli tarjoaa Mondomusicasta hyvän läpileikkauksen. Syyskuussa 2022 Jovell avasi musiikin digitalisaatiota pohtineen Mondomusican seminaarin todeten, että Ruotsissa murroksen ensiaskelia otettiin jo 30 vuotta sitten. Hankitun osaamisen hyödyt korostuivat pandemian aikana. […]

  Luovien harjoitteiden ja toimintatapojen avulla voidaan helpottaa oppimisvaikeuksia ja löytää ratkaisuja. Seuraavassa on muutamia Lotte Nybergin ehdotuksia:   Opetuksen rytmittäminen. Oppitunti jaetaan selkeisiin jaksoihin, ja lähestymistapoja musiikkiin ja soittamiseen vaihdellaan eri jaksoissa. Rytmi, liike, tanssi – oman kehon käyttö, silloin lapsi saa hahmottaa asioita oman kehon kautta. Voidaan taputtaa, hypellä eri rytmejä, matkia esitysmerkintöjä oman kehon liikkeellä (esim. largo vs. furioso). Pienen lapsen maailmassa musiikin ja kielen jaksottaiset rakenteet nivoutuvat yhteen. Soitonopetuksessa kannattaa käyttää […]