keskiviikko toukokuu 22. 2024

In memoriam: Tuhansien laulujen mies

Kaj Chydeniuksen melodinen suoni oli ehtymätön.

Vapun alla menehtynyt Kaj Chydenius oli yksi Suomen tuotteliaimpia säveltäjiä, todellinen tuhansien laulujen mies. Chydeniuksen sävellyksistä mainitaan yleensä ensimmäiseksi 1960- ja 70-luvulla syntyneet kantaaottavat laulut. Niissä kuvastui uuden vasemmistolaisuuden nousu sekä leveämmällä rintamalla tapahtunut kulttuurin ja asenneilmaston muutos.

Merkkipaaluna muistetaan Lapualaisooppera (1966) Arvo Salon tekstiin, jonka oikeistoradikalismin kritiikki ja pasifistinen sanoma ei ole menettänyt ajankohtaisuuttaan. Sama sanojen ja sävelen iskevä yhdistelmä löytyy Chydeniuksen monista mm. Marja-Leena Mikkolan, Aulikki Oksasen, Jussi Kylätaskun, Pirkko Saision ja Claes Anderssonin teksteihin syntyneistä lauluista.

Nykyisin Chydeniuksen – sekä hänen kanssaan esiin nousseiden Henrik Otto Donnerin ja Kari Rydmanin – musiikin sanottaisiin rikkoneen rajoja, mutta syntyaikanaan sen katsottiin lähinnä rikkoneen vakiintuneita arvoja ja järjestystä. Kuusankoskella syntynyt ja Juankoskella varttunut Chydenius opiskeli alkujaan kauppakorkeakoulussa, mutta suuntautui musiikkiin opiskellen Sibelius-Akatemiassa, Helsingin yliopistossa ja Moskovan konservatoriossa.

Musiikkiarvostelijana Chydenius kävi mm. tutustumassa Darmstadtin modernismilaboratorioon, mutta hänen omaksi ilmaisukseen valikoitui sanoista syttyvä, välitön ja melodinen tyyli. Parhaiten hänet muistetaan sellaisista lauluista kuin Kalliolle kukkulalle, Nuoruustango tai Sinua sinua rakastan, joissa hän sovitteli ylleen nykyaikaisen Oskar Merikannon manttelia. Yhtä tärkeää kuin eri populaarimusiikin lähteistä virrannut melodisuus oli laulujen moderni ihmiskuva ja raikas tunneilmaisu.

Valtaosa Chydeniuksen lauluista syntyi näyttämölle tai elokuviin, joista usein kumpusi tulkintoja leimannut julistavuus. Hänen perintöään jatkoi 2000-luvulla erityisesti Kerkko Koskinen ja Ultra Bra -yhtye, mutta vaikutus kuuluu laajemminkin suomalaisessa laulutaiteessa. Chydenius kahlasi lauluissaan läpi valtavan määrän suomalaista lyriikkaa, mutta tarttui myös klassiseen eurooppalaiseen runouteen. Ja vaikka hänen musiikkiaan on käsitelty kitsaasti taidejulkaisuissa, tuotannossaan on runsaasti taidemusiikin genreen luokiteltuja jousikvartettoja, liedejä, kuoroteoksia, satuoopperoita ja oratorioita.

Chydenius sävelsi laulunsa suoraan eri esittäjille ja välittömästi käytettäväksi. Hän totesi, ettei ole juuri karsinut teoksiaan ja jälkipolville jää kohtalainen urakka seuloa nuottien röykkiöistä helmet esiin. Sieltä saattaa löytyä osumia, joiden oikea aika on vasta edessä.

Antti Häyrynen

 

Tuoreimmat uutiset