ARTIKKELIT

Izumi Tateno on kantaesittänyt jo 73 hänelle tehtyä vasemman käden pianoteosta sen jälkeen, kun hän menetti oikean kätensä hienomotoriikan. Jatkuva uuden musiikin opettelu ja konsertointi antavat elinvoimaa tänä vuonna 80-vuotisjuhliaan viettävälle taiteilijalle.   ”Soittaessani silmieni eteen avautui sinisen meren aava. Tajusin, että paksu jää, jonka vankina olin, alkoi sulata ja virrata pois. Niin kauan kuin voisin soittaa musiikkia vasemmalla kädelläni, ei minulta puuttuisi mitään. Kykenisin täydelliseen ja täyteläiseen ilmaisuun.” Näin Izumi Tateno kuvaa kokemustaan, kun […]

David Bowie julkaisi viimeisen albuminsa Blackstar (2016) kaksi päivää ennen kuolemaansa. Albumin sanoitukset ja tunnelma saivat välittömästi uuden merkityksen: tämä oli jäähyväisviesti taiteilijalta, joka tiesi kuolevansa.   ”Katso tänne ylös, olen taivaassa / Minulla on arpia joita ei voi nähdä”, laulaa David Bowie (1947–2016) kappaleella Lazarus. Se löytyy hänen viimeiseksi jääneeltä albumiltaan Blackstar, jonka nimikkokappale niin ikään viittaa kuolemaan: ”Jotain tapahtui hänen kuolinpäivänään / Henki nousi metrin ja astui syrjään / Joku toinen otti hänen […]

Jyväskylään on puuhattu sinfoniaorkesterille sopivaa konserttisalia jo vuosikymmenet, ja touhu on tähän mennessä jäänyt monesti vain puheiden tasolle. Nyt on taas uusi suunnitelma vireillä. Hanketta pitkään sen keskiöstä seurannut Juha Malmivaara tuli sellistiksi Jyväskylä Sinfoniaan vuonna 1986 ja jo tuolloin orkesterille etsittiin kunnollista paikkaa, missä konsertoida. ”Soitimme silloin yliopiston juhlasalissa. Se oli sinfoniaorkesterille täysin mahdoton, koska akustiikka oli niin huono”, Malmivaara muistelee. Paremman puutteessa uudeksi konserttipaikaksi valittiin Jyväskylän teatteritalo. Uutta konserttisalia on yritetty saada läpi […]

    Monteverdiin perehtynyt barokkiharpisti Andrew Lawrence-King muistuttaa, että monet barokkioopperaan liitetyt mielikuvat ovat romanttisesta oopperakäsityksestä kumpuavia harhoja.   1600-luvun alku on nimetty oopperan syntyajankohdaksi, mutta tuolloin eläneet säveltäjät eivät ajatelleet kätilöivänsä ooppera-nimistä musiikinlajia. He kehittelivät uudenlaista musiikkia ja tekivät kokeiluja näyttämötaiteella tietämättä, minkälaiseksi ooppera lopulta vakiintuisi, painottaa 1600-luvun musiikin asiantuntija, barokkiharpisti ja yhtyeenjohtaja Andrew Lawrence-King. Uuden näyttämömusiikin kokeellisuus huokuu esiin Claudio Monteverdin tuotannosta: hän kutsui L’Orfeotaan (1607) musiikkitarinaksi (favola in musica), rakensi seitsemännestä madrigaalikirjastaan […]

Perulainen tähtitenori Juan Diego Florez on tullut tunnetuksi korkeiden sävelten ja kuvioiden eksperttinä, mutta nyt hän on muuttamassa fakkiaan romanttiseen suuntaan. Perustana säilyy silti prässäämätön laulutyyli ja raudanluja tekniikka.   Giacomo Meyerbeerin Hugenottien alkuperäisversion tuotanto oli Berliinin Deutsche Operin syksyn tapaus, ja sen tähtenä loisti Juan Diego Florez. Raoulin roolissa hän oli elegantti rakastaja aina loppuun saakka, kun hänet lahdattiin muiden protestanttien kanssa Pärttylinyön verilöylyssä. Lavalla oli kuitenkin hieman erilainen Florez kuin mihin on totuttu. […]

  Kaksi vuosikymmentä hyvin kilpaillun alan huipulla ja oma, yleisessä myynnissä oleva kitaramalli. Satoja räjähtäviä esiintymisiä ympäri maailman ja teininä perustetun yhtyeen kymmenen studiolevyä. Alexi Laihon meriittejä.   Häntä ylistetään maailmanlaajuisesti yhdeksi lajinsa parhaista. Hän on voittanut kahdella vuosikymmenellä erilaisia lukija- ja asiantuntijaäänestyksiä yhtä lailla perinteisissä tiedotusvälineissä kuin sähköisilläkin alustoilla. Hänen perustamansa metalliyhtyeen levyjä on myyty maailmanlaajuisesti yli kaksi miljoonaa kappaletta. Ei mikään pikkulukema, kun otetaan huomioon, ettei näin äreän aggressiivinen raskas rock ole saanut […]

    Rondon uusi juttusarja pureutuu esittävän taiteen legendoihin. Sen aloittaa itseoikeutetusti Sergei Rahmaninov, pianistien aristokraatti numero yksi.   “Konsertin solisti Sergei Rahmaninov oli tullut orkesteriharjoitukseen Seurahuoneelle ja istuutui flyygelin ääreen. Hän katseli vakavin silmäyksin soittokonetta, painoi sitten hitaasti kosketinta sormellaan, nosti sen taas ja sitten tarkasteli sormenpäätä, johon oli tarttunut tahmeaa pölyä. Hän katsoi äänettömän pyytävästi johtajaan. Kajanus tietenkin oivalsi asian, kostutti nenäliinan ja kiiruhti puhdistamaan sormiota – ainakin päällisin puolin. Päästiinkin sitten alkamaan.” […]

”Itse ihailen hyvässä lyömäsoittajassa eniten monipuolisuutta.”   Mitä lyömäsoittimien takana tapahtuu? Radion sinfoniaorkesterissa ja Awake Percussion -kvartetissa soittava Jerry Piipponen päästi Rondon kurkistamaan arkeensa. Paljastui yllättäviä asioita, kuten että pankkikortti rummunkalvolla tuunaa resonanssia, ja että ohjelmistosuunnittelun saattaa ratkaista se, onko yhtyeen käytössä kuorma-auto vai paku.   Kun lyömäsoittajia on lavalla pitkä rivi, konserttikävijä osaa päätellä, että tiedossa on isoa ja värikästä musiikkia. Ja kun lyömäsoittajat nousevat jakkaroiltaan ja verryttelevät käsivarsiaan, kohta tapahtuu. Yhtäkkiä tekemistä riittää […]

Pienet independent-yhtiöt osoittivat jälleen taiteellisen laatunsa, kun International Classical Music Awards (ICMA) -palkinnot jaettiin.   Eurooppalaisten klassisten musiikkilehtien ja radioasemien perustama ICMA pitää tänä vuonna palkintogaalansa huhtikuun alussa Baskimaalla San Sebastianissa, jonka sinfoniaorkesteri vastaa käytännön järjestelyistä. Edellisvuosien tapaan vuoden 2015 palkinnoissa menestyivät pienempien yhtiöiden tuotannot. Vuoden levyksi valittiin Accentus-yhtiön DVD/Blu ray, jossa Leipzigin Gewandhausorchester soittaa Riccardo Chaillyn johdolla Mahlerin seitsemännen sinfonian. ”Se on niin täydellinen, etten tiedä, mitä orkesterilevyltä tämän lisäksi voi vaatia”, kuului oma […]

  Väinö Raitio on saanut marttyyrin mainetta suomalaisen musiikin modernismin suurena unohdettuna, mutta millainen ihminen ja säveltäjä piilee myytin takana? Mikä on totuus hänen äärioikeistolaisista mielipiteistään? Raitio-tutkija Hanna Isolammi raottaa verhoa.   Väinö Raitio (1891–1945), Aarre Merikanto (1893–1958) ja Ernest Pingoud (1887–1942) – Suomen musiikillisen modernismin väärinymmärretyt ja unohdetut pioneerit. Tarina on hyvä, ja suomalainen musiikinhistoriankirjoitus toistaakin mielellään kertomusta tinkimättömistä esitaistelijoista, jotka nousivat esiin kosmopoliittisella 1920-luvulla ja vaiettiin kuoliaaksi kansallismielisellä 1930-luvulla. Olosuhteiden pakosta Merikannosta tuli […]

Tampere hankkii jousisoittimia Filharmoniansa muusikoiden käyttöön. Hyvä tasapaino laadun ja hinnan välillä löytyy usein Italiasta ja Cremonasta.   Viulukotelossa Milano Malpensan lentoasemalla on Tampere Filharmonian logo. Koteloa kannattelee tutun näköinen mies. Niinpä tietysti, viulisti Heikki Hannikainen, Helenan, Antin, Raimon ja Markun veli. Käy ilmi, että meillä on sama päämäärä: Cremonan Mondomusica-tapahtuma. Pikkubussissa matkalla viulujen pääkaupunkiin kuulen perusteellisen esitelmän instrumenttikaupasta, sen foorumeista, toimintamalleista, laatukontrollista, epävarmuustekijöistä – ja kiehtovuudesta. Heikki Hannikainen ei ole näissä kuvioissa eilisen teeren […]

  Miten kapellimestarit välittävät musiikillisen näkemyksensä orkesterille? Millaisia viestijätyyppejä suomalaiset kapellimestarit edustavat? Keskustelimme aiheesta viiden orkesteriviulistin kanssa.   Tämä artikkeli kertoo kapellimestareista. Äänessä eivät kuitenkaan ole orkesterinjohtajat vaan heidän työtoverinsa, orkesterimuusikot. He luovat soivan lopputuloksen kapellimestarin tulkinnan perusteella: vision ja musiikin välissä on kapellimestarin taito välittää näkemyksensä kehollaan ja sanoillaan.  Harvassa ammatissa laitetaan keho ja persoona yhtä kokonaisvaltaisesti likoon kuin kapellimestarin työssä. ”Usein puhutaan mystifioivaan sävyyn kapellimestarin egosta, mutta ego kyllä tarvitaan. Ei orkesterin eteen […]