ARTIKKELIT

Jennah Vainio haluaa Tampere Biennalen taiteellisena johtajana antaa äänen säveltäjille, jotka ovat jääneet valokeilan ulkopuolelle. Säveltämisessä hänelle tärkeitä arvoja ovat puhuttelevuus ja spontaanius.   Minä sävellän, kuulijat päättävät sitten, mitä mieltä ovat, kuulee nykymusiikkikentällä usein sanottavan. Kuitenkin kuulijalla on vain rajallinen valta, muistuttaa Jennah Vainio. ”Instituutioiden ystäväverkostoilla ja portinvartijoilla on iso vastuu. On paljon säveltäjiä, joille ei ole annettu mahdollisuutta ja joilla ei ole kontakteja”, säveltäjä toteaa. Huhtikuun ensimmäisinä päivinä järjestettävän nykymusiikkifestivaali Tampere Biennalen uutena […]

  Viisitoista vuotta sitten ensilevynsä julkaissut Pekko Käppi alkaa vihdoin nousta yhä laajenevien kansanrivien suosioon. Hänen laulunsa ammentavat kansanperinteestä, mutta soiva lopputulos lähestyy bluesin ja punkin maailmaa. Vanha kansansoitin jouhikko saa hänen käsissään uuden äänen ja suunnan kohti tulevaisuutta.   Rakkaus roihuaa ja veri roiskuu, mutta ilman synkistelyä. Vimmainen meininki ja suggestiivinen biitti puhaltaa pölyt kauas pois. Pekko Käppi jouhikkoineen on viime aikoina nähty niin rockklubeilla kuin kansanmusiikkifestivaaleilla. 1990-luvun puolessavälissä Pekko Käppi luki oudosta soittimesta, […]

Kun puhelin soi, kanttori Hanna Seppänen vastaa ja kuuntelee tarkalla korvalla. Kokemus on opettanut tunnistamaan, missä vaiheessa suruprosessia keskustelukumppani on. On oltava sensitiivinen. Seppänen kuuntelee soittajan toiveita ja punnitsee, miten hän voi niihin parhaiten vastata. Seppäsen työnkuva on nimittäin poikkeuksellinen: hän toimii hautajaismuusikkona.   Kanttorin työ on palveluammatti. Hanna Seppänen on kirkkomuusikko ja kanttori-urkuri, joka työskentelee Helsingin seurakuntayhtymän urkurina pääasiallisena toimipaikkanaan Hietaniemen hautausmaa. ”Tykästyin jo kymmenen vuotta sitten tähän paikkaan, kun sijaistin silloista pitkäaikaista kanttoria […]

Kymi Sinfoniettan järjestämän kansainvälisen Uuno Klami –sävellyskilpailun finaali alkaa tänään kilpailuteosten kantaesityksillä Kouvolassa. Teokset soitetaan huomenna uudestaan Kotkassa, minkä jälkeen tuomaristo julistaa palkintosijat. Viiden vuoden välein pidettävä kilpailu järjestetään nyt neljättä kertaa. ”Ensimmäiseen kilpailuun osallistui 117 teosta, ja nyt saimme niitä lähes kolmesataa”, lisää kilpailun toiminnanjohtaja Reetaliina Marin. Kolmen säveltäjän Kalevi Ahon, Magnus Lindbergin, Erkki-Sven Tüürin sekä Kymi Sinfoniettan ylikapellimestari Olari Eltsin muodostama tuomaristo oli kehittänyt omanlaisensa menetelmän valtavan nuottimäärän läpikäymiseen valitakseen finaaliteokset. ”Jokainen tuomariston […]

Tallinnan Kalamajan kaupunginosassa – kivenheiton päässä Suomen-laivojen laiturista – valmistetaan tänään maailmanluokan flyygeleitä. Rondo kävi selvittämässä millä eväillä takavuosien huonomaineinen Estonia on onnistunut kirimään maailman arvostetuimpien flyygelimerkkien joukkoon.   Estonia Klaverivabrikin lähtökohdat ovat virolaisen Ernst Hiisin 1890-luvulla valmistamissa flyygeleissä. Hiisin tuolloin perustama pianotehdas tietysti ”kansallistettiin” toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliiton miehityksen jälkitoimina. Ensimmäiset Estonia-nimiset pianot tehtaassa valmistettiin 1950-luvun alussa, ja yritys toimi kommunistihallinnon komennossa seuraavien neljän vuosikymmenen ajan. Viron itsenäistyessä 1990-luvun alussa Estonia Klaverivabrik palautettiin osakeyhtiöksi, […]

”Itse ihailen hyvässä lyömäsoittajassa eniten monipuolisuutta.”   Mitä lyömäsoittimien takana tapahtuu? Radion sinfoniaorkesterissa ja Awake Percussion -kvartetissa soittava Jerry Piipponen päästi Rondon kurkistamaan arkeensa. Paljastui yllättäviä asioita, kuten että pankkikortti rummunkalvolla tuunaa resonanssia, ja että ohjelmistosuunnittelun saattaa ratkaista se, onko yhtyeen käytössä kuorma-auto vai paku.   Kun lyömäsoittajia on lavalla pitkä rivi, konserttikävijä osaa päätellä, että tiedossa on isoa ja värikästä musiikkia. Ja kun lyömäsoittajat nousevat jakkaroiltaan ja verryttelevät käsivarsiaan, kohta tapahtuu. Yhtäkkiä tekemistä riittää […]

  Olli Kortekangas on suomalaisista säveltäjistä ahkerimpia oopperan parissa työskennelleitä. Hänen uusin oopperansa Isfåglarna, jäälinnut, on jo neljästoista. Se kantaesitetään Kokkolassa 25.10, ja se vierailee Kansallisoopperan Alminsalissa marraskuussa. Oopperan libretto, jonka on kirjoittanut kirjailija Johan Bargum, perustuu Ovidiuksen Metamorfoosien kertomukseen Alkyonesta ja kuningas Keyxistä, heidän rakkaudestaan, onnestaan ja koettelemuksistaan. Tarinassa sekoittuvat ihmiset ja jumaltarut, arkielämä ja satu. Mikä antiikin myytissä kiehtoi, Olli Kortekangas? ”Nehän ovat ikään kuin länsimaisen kulttuurin DNA:ssa. Metamorfoosien tarina avautuu moneen suuntaan: […]

  Savonlinnan oopperajuhlilla Janáček-tuotannossa debytoinut baritoni Joonas Asikainen on yksi niistä monesta nuoresta laulajasta, joka pohtii kiperää työllistymiskysymystä. Yksi mahdollisuus on oman oopperaryhmän perustaminen, ja sen eteläsavolaiset ovat tehneekin.   Jos Savonlinnan oopperajuhlien Otello oli varman päälle tehtyä laulajaoopperaa, kesän toinen uusi tuotanto, Leoš Janáčekin Kuolleesta talosta taas panosti musiikkiteatteriin ja ensemblen voimaan. Taiteellisen johtajan Jorma Silvastin rohkea valinta palkitsi taiteellisesti, vaikka kassamagneetiksi siitä ei ollutkaan. Ilman riskejä festivaali on kuitenkin valju, Vaikka Siperian vankileirille sijoittuva […]

  Yyterin dyyneillä järjestettiin viime kesänä Pori Jazzien aikaan ympäristötaiteen näyttely, Sandstorm. Porin kulttuurisäädön järjestämässä näyttelyssä oli mukana myös Akuliina Niemen ääniteos, jota kuunneltiin kuulokkeista aurinkotuolissa istuen. Binauraalisessa teoksessa Niemi toi Viron Laulasmaalla sijaitsevan hiekkarannan Poriin koettavaksi. Luuppina kiertävä 10-minuuttia pitkä They Travel When We Can’t Speak (Ne vaeltavat kun emme osaa puhua, 2019) on elegia kadotetulle ja vasta tuloillaan olevalle; binauraalinen kolmiulotteinen äänimaisema kietoutuu teoksessa kuulijan ympärille äänipatsaaksi, jossa Laulasmaalla tuulen mukana liikkuvan hiekan […]

Jyväskylän yliopiston MUSICONNECT-tutkimushanke haluaa selvittää, millainen voimavara musiikki on nuorten arjessa. Tulevaisuudessa tutkimustietoa voitaneen hyödyntää esimerkiksi musiikkikasvatuksessa tai lasten ja nuorten kanssa työskennellessä. Musiikilla voidaan rakentaa tai ilmentää identiteettiä, ja musiikkia voidaan käyttää tunnesäätelyn apuna. On tutkittu, että musiikki on erityisen merkityksellistä nuorille. Jyväskylän yliopiston musiikkikasvatuksen professori Suvi Saarikallio johtaa Euroopan tutkimuskomission rahoittamaa viisivuotista tutkimushanketta MUSICONNECT – Music as youth empowerment: creating connection to self and others. Hankkeen tavoitteena on uudistaa tieteellistä ymmärrystä siitä, miksi, […]

             Bruno de Sá on huikeimpia nykyhetken miessopraanoista, ja nyt hän haluaa edetä barokin kastraattirooleista myös romanttisen oopperan naisrooleihin. Hän kokee, ettei sukupuolella ole musiikinteossa mitään väliä, draamalla, karaktääreillä ja tunteilla on.   Moni kuulija ei ollut uskoa korviaan Musiikkitalossa Helsingin barokkiorkesterin uudenvuoden konsertissa 2019, kun brasilialainen sopranista Bruno de Sá lauloi yhtenä Hassen Irenen solisteista. Laserin lailla stratosfääreihin kurkottautuva ääni kilpaili samassa rekisterissä esityksen koloratuurisopraanojen kanssa, mutta sillä oli […]

  Sukupolvensa säveltäjämestareista ehkä viimeisen, 93-vuotiaan György Kurtágin kauan odotettu esikoisooppera sai viime vuoden lopussa kantaesityksensä Milanon La Scalassa, ja siitä tuli myös Amsterdamin maaliskuisen Opera Forward -festivaalin odotetuin tapaus.   György Kurtágin ooppera Fin de partie perustuu uskollisesti Samuel Beckettin näytelmään, joka on käännetty suomeksi nimellä Leikin loppu. Teoksen nimi, teemat ja sävellyshistoria ovat luoneet auran aikakauden päättävästä tapauksesta, eikä aivan perusteetta.   Ooppera kertoo jonkinlaisessa psykologisesta maailmanlopun shakkimatissa elävästä omituisesta perhemuodostelmasta. Neljä hahmoa […]