KOLUMNIT Minna Leinonen Ajatella meidän täytyy

Ajatella meidän täytyy

 

Tein jokin aika sitten kuvataiteilija Heta Kuchkan kanssa teoksen, jossa defunensemblen muusikot veivät heidän lempipaikkoihinsa: aarniometsään, avomerelle, huvipuistoon, kalliolaiseen kuppilaan ja lapsuuden kukkulalle. Muusikoilla toistui maisemissaan yksi tunne: he kokivat olevansa siellä vapaita.

Vapauden tunne perustuu ihmisen kokemukseen onnellisuudesta ja hyvinvoinnista. Suomi on seitsemättä kertaa peräkkäin maailman onnellisin maa. Silti puoli miljoonaa suomalaista syö masennuslääkkeitä. WHO:n mukaan yksi nykypäivän terveyttä ja hyvinvointia koskeva haaste on mielenterveyshäiriöiden nopea lisääntyminen. 

Taiteella ja taiteellisella toiminnalla on kansainvälisissä ja kotimaisissa tutkimuksissa havaittu yhteys terveyteen, elämänlaatuun ja onnellisuuteen. Neurologi Markus T. Hyypän mukaan luovan toiminnan terveysvaikutukset eivät ole vain pehmeää lääketiedettä vaan yhtä todellista kuin muukin lääketiede. Myös julkisoikeudellinen rahasto Sitra luettelee taiteellisen toiminnan terveysvaikutuksia. Ilman kulttuuria meillä olisi vähemmän aivoterveyttä, onnellisuutta, hyviä hoitotuloksia, resilienssiä, mielenterveyttä, itsetuntemusta, sosiaalista osallisuutta ja enemmän lääkkeiden käyttöä, ahdistuneisuutta, masentuneisuutta ja sosiaalista syrjäytymistä. Suomalaiset ymmärtävät taiteen merkityksen, sillä yli kaksi miljoonaa suomalaista pitää kulttuuritarjontaa tärkeänä itselleen ja hyvinvoinnilleen. Suomen Kulttuurirahaston kyselyssä enemmistö kannattaa myös taiteen tukemista verovaroista, jotta siitä nauttiminen olisi mahdollista kaikille.

Onkin vaikea ymmärtää, miksi nykyinen hallitus ajaa alas kulttuuria, ihmisten hyvinvointia ja onnellisuutta. Kulttuuriin kohdistuvat leikkaukset ehkä tuovat hetkellistä helpotusta lukuihin, mutta voivat jo lyhyessä ajassa lisätä terveyskuluja. Tänä nopean reaktioherkkyyden ja polarisaation aikana näköalattomuus lisääntyy ja ajattelu kapenee. Maggie Nelsonin lauseessa kiteytyy yksi vaihtoehto: Ajatella meidän täytyy, meidän täytyy ajatella. Tutkittu tieto, luotettava data ja ajattelun syvyys ovat avaimia laajemmalle ymmärrykselle.

Opetusministeriön mielestä kulttuurin rahoitus on turvattava vähintään nykyisellä tasolla ja rahoituksessa on painotettava kansalaisten hyvinvointia vahvistavaa ennaltaehkäisevää toimintaa. Työ taidealalla on mittavaa. Taide- ja kulttuurialan ammattilaiset ovat pääsääntöisesti korkeasti koulutettuja, joista toinen puoli toimii tuotanto- ja viranomaistehtävissä ja toinen puoli taiteen kentällä esimerkiksi apurahataiteilijoina, freelancertoimijoina, itsensä työllistäjinä, pienyrittäjinä tai voittoa tavoittelemattoman sektorin yhdistystoimijoina. Kulttuuriala tuottaa Suomen bruttokansantuotteesta 3,6 prosenttia, mikä on enemmän kuin vaikkapa metsätalous ja majoitus- ja ravitsemustoiminta. Tilastokeskuksen mukaan kulttuuriala työllistää myös enemmän suomalaisia kuin metsäteollisuus ja kemianteollisuus yhteensä. Silti luovien alojen osuus koko taloudesta kuuluu Pohjoismaiden pienimpiin. Miksi? Heikentäessään kulttuurin elinvoimaa hallitus samalla lisää työttömyyttä. Onko Suomella siihen varaa? Ajatella meidän täytyy, meidän täytyy ajatella.

Maamme kirjassa Sakari Topelius kirjoitti vuonna 1875, että pienen köyhän kansamme tulee perustaa arvonsa siihen, että sivistyksessä se on yksi maailman valistuneimmista kansoista. Taloudellisen edistymisen ehtona on Suomessa ollut demokraattisen sivistys- ja oikeusvaltion rakentaminen, jossa tuetaan koulutusta, tiedettä ja taidetta. Taide on meille jokaiselle kuuluva ihmisyyden peruspilari.

Taiteen rahoituksen leikkaukset merkitsevät heikennystä suomalaisten hyvinvoinnissa ja vähentävät työllisyyttä. Nämä ovat tunnistettuja, mitattavissa oleva tosiasioita. Mainittakoon myös huomattavat laadulliset seikat kuten se, että taiteen avulla oppii näkemään toisin. Kulttuurialan nylkeminen merkitsee vaihtoehdottomuutta ja vapauden rajoittamista. Ovatko nämä arvoja, joita haluamme maastamme välittää? Ajatella meidän täytyy, meidän täytyy ajatella.

Minna Leinonen

 

EI KOMMENTTEJA