Joel Järventaustan Turussa kantaesitettävä kamariooppera Ihminen parhaan kykynsä mukaan kertoo itsensä paljastamisen rohkeudesta.
Harvoin tulee vastaan sellainen tilanne, että nuori suomalaissäveltäjä on jo ehtinyt saavuttaa huomattavaa kansainvälistä menestystä ennen kuin hän murtautuu laajemmin suomalaisen musiikkiyleisön tietoisuuteen. Joel Järventaustan (s. 1995) orkesteriteoksen Sunfall (2019–20) Suomen-ensiesitys Radion sinfoniaorkesterin konsertissa marraskuussa 2023 oli tällainen hetki. Soinnillisesti tehokas ja dramaturgisesti intensiivinen teos sai sekä yleisöltä että musiikkiväeltä poikkeuksellisen innostuneen vastaanoton.
Järventaustan myöhästyneen suomalaisen läpimurron taustalla on omat selkeät syynsä:
”Muutin Suomesta yksivuotiaana vanhempien mukana ja asuin lapsuuteni ja nuoruuteni Luxenbourgissa ja Saksassa. Kävin sävellysopintoni Englannissa Yorkissa ja sen jälkeen Lontoon King’s Collegessa, jossa opiskelin Silvina Milsteinin ja puolentoista vuoden ajan George Benjaminin oppilaana. Olin 2017 myös neljä kuukautta Sibelius-Akatemiassa Veli-Matti Puumalan oppilaana osana Erasmus-vaihtoa. Suomeen asetuimme laulajatarvaimoni kanssa loppuvuodesta 2020.”
”George Benjamin on mahtava opettaja. Opiskelin hänen johdollaan lähinnä orkestrointia ja musiikin dramaturgiaa. Hän oli avoin oppilaiden ideoille ja kannusti jokaista etenemään omaan yksilölliseen suuntaansa.”
Järventausta on saavuttanut menestystä varsinkin orkesteriteoksillaan. Niitä ovat tilanneet muiden muassa Lontoon sinfoniaorkesteri, Royal Northern Sinfonia sekä Orchestre National d’Île de France. George Benjaminin mukaan Lontoon sinfoniaorkesterin tilaama Sunfall herätti Englannissa suurta huomiota, ja orkesteri vei sen François-Xavier Rothin huhtikuussa 2022 johtaman kantaesityksen jälkeen mukanaan kiertueelle Saksaan ja Tanskaan.
”Orkesterimusiikkia olen aina halunnut tehdä”, kertoo Järventausta. ”Se on hieno alue, paljon eri värejä, sointiyhdistelmiä ja mahdollisuuksia. Olen ollut onnekas, kun olen saanut tehdä niin paljon orkesteriteoksia, ja uusia tilaustöitäkin on tiedossa, vaikka niitä ei voikaan vielä julkistaa.”
Nyt Järventausta tulee esiin uudenlaisella aluevaltauksella: kamarioopperalla Ihminen parhaan kykynsä mukaan (2023), joka saa ensi-iltansa 2. huhtikuuta Turun kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä. Esityksiä on yhden lisäesityksen ansiosta kaikkiaan 11, ja myöhemmin teosta pyritään saamaan esiin myös muualla Suomessa kiertue-esityksinä. Solistirooleissa nähdään baritoni Waltteri Torikka ja näyttelijä Pihla Penttinen, ja teoksen ohjaa Pertti Sveholm. Kuuden hengen soitinyhtyettä johtaa pianon äärestä Marko Hilpo.
”Tämä oopperatilaus tuli kyllä aivan puskista”, Järventausta kertoo. ”Saaristo-ooppera otti yhteyttä ja kysyi, kiinnostaisiko tehdä ooppera Tommi Kinnusen librettoon. Tilaus yllätti minut, ja piti muutama viikko miettiä ennen kuin suostuin.”
”Minua askarrutti esimerkiksi se, että alun perin mukana piti olla vain neljä soittajaa, mutta kun toivoin kahta soittajaa lisää, siihen suostuttiin. Lauluilmaisu on kyllä tuttua laulajatarvaimoni kautta, ja olen tehnyt myös muutamia lauluteoksia.”
Eturivin suomalaiskirjailijoihin kuuluvan Tommi Kinnusen libretossa on rakkaustarina miehen ja naisen välillä mutta ilman romanssia. Teksti uppoutuu nuoren miehen epävarmoihin tuntoihin, ja se kertoo myös oman itsensä paljastamisen vaatimasta rohkeudesta. Miestä tukee nainen, joka on hänelle enemmän kuin ystävä.
”Kiinnyin heti juoneen, ja Tommin teksti on todella koskettavaa”, kertoo Järventausta. ”Tommi oli hyvin joustava ja toteutti toivomani muutokset, esimerkiksi kun piti vaihtaa jotain sanaa paremmin laulettavaksi.”
Minkälaista oli oopperan säveltäminen verrattuna soitinmusiikkiin?
”Tämä oli sikäli helpompaa, että dramaturgia oli tekstissä jo valmiina. Oli hienoa huomata, miten helposti materiaalia syntyi, kun tarina oli jo olemassa.”
”Tässä tapauksessa aihe vaati aivan erityistä musiikkia, koska kyseessä on intiimi teos, ja oli lopulta hyvä, että mukana on pieni kokoonpano. Tämä on aika erilaista musiikkia aiempaan tuotantooni verrattuna, ja pääsin kokeilemaan intiimiä ja rakkauteen liittyvää ilmaisua laajemmassa mitassa.”
Teoksen erikoisuutena on se, että lavalla kohtaavat laulu- ja puheroolit. Miltä se tuntui?
”Baritonin ja näyttelijän yhdistelmä oli haastava. Oli kuitenkin mielenkiintoista yhdistellä niitä, ja enimmäkseen ne esittävät omat osuutensa erikseen, joskin on teoksessa välillä myös laulua ja puhetta yhtä aikaa, mikä kuulostaa aika jännittävältä. Tämä onkin yhtä aikaa sekä kamariooppera että kamarinäytelmä.”
Ensikokemus oopperan parissa oli niin positiivinen, että Järventausta jättää oven auki uudelle oopperahankkeelle:
”Olisi kyllä hienoa kirjoittaa ooppera laajemmalle kokoonpanolle tulevaisuudessa. Sitä odotellessa…”
Kimmo Korhonen
