tiistai joulukuu 3. 2024

Missä viipyy Saariaho-sali?


Viimeisen vuoden aikana julkisessa keskustelussa on toistuvasti ehdotettu Helsingin Musiikkitalon konserttisalin nimeämistä Saariaho-saliksi kesäkuussa 2023 menehtyneen säveltäjä Kaija Saariahon kunniaksi. Hanketta kannattaneet jättivät asiasta viime kesänä kirjallisen ehdotuksen Musiikkitalon kolmelle pääkäyttäjälle – Radion sinfoniaorkesterille (Yleisradio), Helsingin kaupunginorkesterille (Helsingin kaupunki) sekä Sibelius-Akatemialle. Ehdotus on nyt muhinut päättävissä elimissä kolme vuodenaikaa, alkaisi pikku hiljaa olla vastauksen aika. Missä mennään?

Konserttisalin kaltaisen puolijulkisen tilan nimeämiselle on monia periaatteita. Näistä yleisin on rakennuksen tai salin nimeäminen rahoittajansa mukaan. Los Angelesin konserttitalo Walt Disney Concert Hall tuskin mesenaattinsa esittelyä kaipaa, mutta harvempi tuntee Tokion Suntory Hallille rahansa ja nimensä antanutta viski- ja olutvalmistaja Suntorya. Sponsoreita ovat konserttisalien nimet pullollaan, mikä on helppo ymmärtää. Oman nimen polttomerkitseminen korkeakulttuuria suosivan instituution ytimeen on kannattavaa brändinrakennusta.

Konserttisalien nimissä on myös hyödynnetty rahoittajaan kytkeytyvää merkittävää taiteilijaa. Musiikkitalon Paavo-sali on tästä esimerkki. Paavo Berglundin ansiot olisivat jo sellaisenaan riittäneet musiikkipyhäkön salille nimen antamiseen, mutta lisäksi seitsemänä vuosikymmenenä RSO:n kanssa viulistina ja kapellimestarina työskenteleminen yhdistettynä HKO:n viisivuotiseen taiteellisen johtajan pestiin viime vuosituhannella kytkevät Berglundin luontevasti osaksi Musiikkitalon pääkäyttäjien historiaa. Näin syvää kytköstä ei tosin aina tarvita, suosittua on ollut myös yksinkertaisesti nimetä konserttisali kansainvälisesti merkittävän paikallisen taiteilijan mukaan. Näin on toimittu esimerkiksi Mikkelin konserttikeskus Mikaelin Martti Talvela -salin kohdalla.

Toisinaan myös konserttitalon ja -salin suunnitellut arkkitehti on saanut antaa luomukselleen nimensä. Kansallisheeros Alvar Aallon tapauksessa arkkitehdin nimi löytyy ainakin Kulttuuritalon Alvar-auditoriosta ja Jyväskylän Aalto-salista (joka arkkitehdin akustiselle ymmärrykselle uskollisena on konserttikäyttöön epäoptimaalinen). Viides mieleeni tuleva nimeämistapa on kansalaisäänestys. Näin toimittiin esimerkiksi Turussa, jossa kaupunkilaiset äänestivät rakenteilla olevan uuden konserttitalon nimeksi neljästä vaihtoehdosta Fuugan.

Kun katsoo edellä olevaa nimeämismekanismien listaa ja miettii, miksi Musiikkitalon konserttisalin nimeksi sopii Saariaho-sali, huomaa, että arkkitehtinä toimimista lukuun ottamatta Saariahon perusteiksi kävisi mikä tahansa muista neljästä argumentista (joista toki yksikin riittäisi). Musiikki- ja kulttuuriväen käymä julkinen keskustelu Saariaho-salin puolesta edustaa Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen aktiivista ja yhtenäistä kulttuurisen tahtotilan äänestystulosta. Se ei toki edusta koko kansaa, mutta sitä osaa kansasta kyllä, jolle asia on merkityksellinen. Lisäksi Saariaho oli kansainvälisestä urastaan huolimatta identiteetiltään suomalainen ja Suomessa helsinkiläinen, paljon Musiikkitalon kanssa yhteistyötä säveltäjänä tehnyt. Kotiseutuargumentti ja relevantti kytkös Musiikkitaloon ovat olemassa, joskaan ne eivät vuonna 2013 Polar Music Prizella palkitun ja 2019 maailman tärkeimmäksi elossa olevaksi säveltäjäksi BBC Music Magazinen äänestyksessä valitun Saariahon tapauksessa ole argumenteista keskeisimpiä.

Saariahon kansainvälisen kulttuurisen merkityksen ohella painavin peruste salin uudelleennimeämiselle on – absurdia kyllä – tuotannollis-taloudellinen. Saariahon lahjoittama miljoona euroa oli täysin yksiselitteisesti se ratkaiseva tekijä, joka mahdollisti Musiikkitalon konserttisaliurkujen rakentamisen. Panemalla rahansa, vaikutusvaltansa ja arvovaltansa peliin Saariaho käytännössä pakotti kuhnastelleet Helsingin kaupungin, OKM:n ja yksityiset säätiöt osallistumaan urkutalkoisiin. Lopputuloksena Musiikkitalon konserttisalin takaseinän surullinen urkukolo täytettiin kelpo soittimella. Vasta tuolloin konserttisali ja sitä kautta koko Musiikkitalo tosiasiallisesti viimein valmistuivat – kahdentoista vuoden viiveellä.

Konserttisalin nimeämisasiassa passivoituminen on jo aiheuttanut Musiikkitalolle imagohaittaa. Olisi ollut kriittistä lanseerata Saariaho-sali viimeistään samassa yhteydessä, kun konserttisaliurut vuodenvaihteessa 2024 otettiin käyttöön. Se oli iso menetetty synergiamahdollisuus, ja jokainen päivä, joka kuluu asiaan kantaa ottamatta pahentaa tilannetta. Toistan siis otsikon kysymyksen: missä viipyy Saariaho-sali?

Olli Virtaperko

KOLUMNISTIT

Aleksi Barrière
2 VIESTIT0 KOMMENTIT
Johan Tallgren
15 VIESTIT0 KOMMENTIT
Juri Reinvere
12 VIESTIT0 KOMMENTIT
Kai Amberla
46 VIESTIT0 KOMMENTIT
Kimmo Hakola
35 VIESTIT0 KOMMENTIT
Lotta Wennakoski
16 VIESTIT0 KOMMENTIT
Minna Leinonen
17 VIESTIT0 KOMMENTIT
Mioko Yokoyama
1 VIESTIT0 KOMMENTIT
Olli Virtaperko
48 VIESTIT0 KOMMENTIT
Susanna Valimaki
21 VIESTIT0 KOMMENTIT