sunnuntai maaliskuu 3. 2024

Vanhoja mestareita ja arkiston aarteita

 

Suomi 100 juhlavuonna päätin tutkia erästä suomalaista 1800-luvun puolivälissä syntynyttä säveltäjää ja viuluvirtuoosia, jota ei ole aiemmin juurikaan huomioitu. Minua kiehtoi hänen kosmopoliittinen elämänsä Suomessa, Saksassa, Englannissa ja Ruotsissa; maine Helsingin musiikkiopiston (nyk. Sibelius-Akatemian) ensimmäisenä tähtioppilaana viulun– ja pianonsoitossa sekä sävellyksessä; vuodet Joseph Joachimin oppilaana ja ystävänä Berliinissä; kiertue-elämä kahdessa ajan kuuluisassa jousikvartetissa; viulunsoiton professuuri yhdessä Englannin tunnetuista sisäoppilaitoksista; yhteiskunnallinen vastuunkanto hyväntekeväisyyskonsertein; sekä ylipäätään koko hänen ihmeellinen ja epätavanomainen taipaleensa muusikkona ja ihmisenä.

Kuten usein käy, aineistoa löytyi moninkertainen määrä siihen nähden, mitä olin kuvitellut, ja tutkimus on jo lähtenyt lapasesta laajentuen useamman vuoden hankkeeksi. Harva se päivä vaahtoan jollekin työtoverilleni siitä, mitä olen kaivanut esiin, ja yhdessä hämmästelemme, miten emme siitäkään mitään aiemmin tienneet.

Välillä ajattelen, että näen unta. Tutkimuksen hurma on niin voimakas, kun tarkastelee ensikäden lähteitä, joiden tutkijana tietää olevansa todennäköisesti ensimmäinen. Etenkin kun kyseessä on yksi 1800-luvulla eniten ulkomailla soitettuja suomalaisia säveltäjiä, jonka viuluhitit – kuten Berceuse (1888) ja Alla Zingarese (1891) – kuluivat puhki viulistien käsissä Euroopassa ja Yhdysvalloissa vielä pitkälle 1900-lukuakin.

Kenestäkö on kyse? Agnes Tschetschulinista (1859–1942) tietenkin!

Tschetschulin oli Helsingin musiikkiopiston ensimmäisten vuosien (1882–1885) tähti, joka soitti matineoissa niin viulu- kuin pianokonserttoja sekä omia sävellyksiään. Tällöin opistossa ei varmaan kukaan muu omia teoksia esittänytkään – paitsi opettaja Martin Wegelius. (Sibelius aloitti opiston vasta syksyllä 1885, jolloin Tschetschulin lähti Berliinin musiikkikorkeakouluun.)

Tschetschulin esiintyi ammattimaisesti jo opiskeluaikanaan soittaen esimerkiksi Helsingin musiikkiopiston jousikvartetissa (jonka muut jäsenet olivat opettajia tai muita ammattilaisia) ja Helsingin musiikkiyhdistyksen konserteissa sekä avustaessa milloin ketäkin konsertoijaa. Sittemmin konsertointi jatkui Keski-Euroopassa sekä Iso-Britanniassa ja Irlannissa. Tschetschulin lienee kirkkain kotoperäinen 1800-luvulla konsertoinut viulistitähtemme.

Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen hänestä tuli 1904. Pitkäaikaisimman opettajanpaikkansa hän löysi esisuffragettien perustamasta ja edelleen toimivasta Cheltenham Ladies’ Collegesta (1892). Naisten oikeudet ja työläisslummien tytöt olivat hyväntekeväisyyskonsertteja antaneen Tschetschulinin sydäntä lähellä. Samalla koko hänen uransa oli elämänmittainen yhteiskunnallinen ja poliittinen teko.

Tschetschulinista on valokuva Suomen musiikin historia: Esittävä säveltaidekirjan (2002) sivulla 349 sekä Sibelius-Akatemia 1882–1982 -kirjan (1982) sivulla 52. Hänen nimeään ei mainita kuvateksteissä, mutta siinä hän on, oikeassa laidassa raidallisessa asussa. Vieressä seisoo viulisti Anna Tigerstedt (1860–1946), joka tuli opistoon vuosi Tschetschulinin jälkeen ja jota ei myöskään mainita kuvateksteissä. Suurin osa opiston oppilaista oli tuolloin – ja 1950-luvulle saakka – naisia. Esimerkiksi vuonna 1884 yhteensä 87 opiskelijasta miehiä oli 22 ja naisia 65. Ammattiin oli enemmistön kuitenkin vaikea päästä – ja myöhemmin kuvateksteihin.

Viulisti Annemarie Åström soittaa Tschetschulinin Berceusen pianisti Sonja Fräkin kanssa Nordic Violin Music -levyllä (2012). 1800–1900-luvun taitteessa tämä kehtolaulu oli tavattoman suosittu. Samaan ikäpolveen Tschetschulinin ja Tigerstedtin kanssa kuuluneen säveltäjä Ida Mobergin (1859–1947) kumppani Greta von Klosse on kertonut, että Tschetschulinin hautajaisissa Tukholmassa arkkua laskettaessa viulisti Joel Hedén soitti Berceusen Tschetschulinin omalla Stradivariuksella.

Suomen musiikin historiassa on monta tarinaa kertomatta.

KOLUMNISTIT

Johan Tallgren
13 VIESTIT0 KOMMENTIT
Juri Reinvere
12 VIESTIT0 KOMMENTIT
Kai Amberla
44 VIESTIT0 KOMMENTIT
Kimmo Hakola
33 VIESTIT0 KOMMENTIT
Lotta Wennakoski
16 VIESTIT0 KOMMENTIT
Minna Leinonen
15 VIESTIT0 KOMMENTIT
Mioko Yokoyama
1 VIESTIT0 KOMMENTIT
Olli Virtaperko
45 VIESTIT0 KOMMENTIT
Susanna Valimaki
21 VIESTIT0 KOMMENTIT