tiistai kesäkuu 18. 2024

Cecilia Damström ekologisten kysymysten äärellä

© Ville Juurikkala

Cecilia Damströmin uusissa teoksissa nousevat esiin huoli ilmaston lämpenemisestä ja ikiroudan sulamisesta, mutta niiden taustalla voi olla sellainenkin teema kuin vanhojen vaatteiden uusiokäyttö.

 

Cecilia Damström (s. 1988) viettää parhaillaan harvinaisen vilkasta kevätkautta, kun neljä hänen uutta orkesteriteostaan esitetään eri puolilla Suomea. Teoksista kaksi kuullaan kantaesityksinä, yksi Suomen ensiesityksenä ja yksi ensimmäistä kertaa yleisön edessä. Teoksia yhdistää niiden taustalla oleva ekologisiin kysymyksiin liittyvä ohjelmallisuus.

”Olen lapsesta asti aina miettinyt tarkoitusta asioille. Kun tein lapsena pianokappaleita, etsin tarinan tai jonkin muun aiheen, jonka sävellän. Moni on kysynyt minulta, eikö se ole masentavaa, kun teosteni taustalla on usein vaikeita kysymyksiä, mutta itse ajattelen, että se vasta olisikin masentavaa, jos ei tekisi mitään”, Damström kertoo.

Tammikuun lopulla Radion sinfoniaorkesteri kantaesitti teoksen Extinctions (2023), joka tutkii elämän syntymistä maapallolla, sen evoluutiota ja sukupuuttoja erilaisten sointimaailmojen keinoin. Kevään toinen kantaesitys, harmonikalle ja jousille sävelletty Permafrost (2023) puolestaan liittyy ikiroutaan ja saa kantaesityksensä 16. helmikuuta Talviharmonikka-festivaalilla, solistina Sonja Vertainen.

Kevään kaksi muuta orkesteriteosta on esitetty jo aiemmin, mutta suomalainen yleisö saa ne vasta nyt kuullakseen. Dalia Stasevska johti orkesteriteoksen ICE (2021) kantaesityksen videoituna Lahdessa elokuussa 2021. Wasteland (2021–22) puolestaan sai kantaesityksensä Uumajan Norrlandsoperanissa syyskuussa 2022.

Damström tunnetaan tuotteliaana säveltäjänä, ja kevään teoksista viimeisimpänä valmistunut Permafrost kantaa jo opusnumeroa 87. Se on kuitenkin hänen ensimmäinen esitetty teoksensa solistisoittimelle ja orkesterille.

Teoksen kolmessa osassa nousee esiin huoli pohjoisten alueiden ikiroudan sulamisesta ja maasta vapautuvasta metaanista, jolla on runsastuessaan tuhoisa vaikutus ilmaston lämpenemiseen. Vaikka teosta ei ole nimetty konsertoksi, Damström luonnehtii sitä konserttomaiseksi ja solistille vaativaksi teokseksi:

”Harmonikalla on teoksessa tärkeä rooli. I ja III osassa sillä on virtuoosisia juoksutuksia ja pitkien harmonioiden äänten taivutukset (bending), samoin paljetremolo, jotka ovat harmonikalla vaativia. Musiikissa on kuvattu veden jäätymistä heksakordeilla eli kuusisävelisillä symmetrisillä soinnuilla.”

Kiinnostava piirre Permafrostin esityksessä on myös videon käyttö:

”Jo aiemmin ICEn esitykseen Green Capitals Awards -gaalassa tein yhteistyötä videotaiteilija Irene Suosalon kanssa, ja siitä tuli todella hieno yhteistyö. Ystävystyimme Bambergissa, jossa sattumalta olimme samanaikaisesti taiteilijaresidenssissä. Juttelimme uudesta yhteistyöstä, ja halusin Permafrostiinkin videon. Itse asiassa haluaisin videon useamminkin mukaan teoksiini, mutta taloudelliset seikat rajoittavat usein tätä mahdollisuutta.”

RSO:n konsertissa 28. helmikuuta yleisöensiesityksensä saava ICE liittyy Permafrostiin jäätematiikkansa ja sen yhteydessä Lahden kantaesityksessä esitetyn videon kautta. Nimen voi ymmärtää sekä muodossa ”ice” (jää) että ”In Case of Emergency” (hätätilanteessa). Nimen hätätilanne liittyy jään sulamiseen ja ilmaston lämpenemiseen.

”Jousilla on ICE:ssä talviteema, ja talven päättyessä koraali puhaltimilla alkaa lyhentyä, ja lopulta sulaminen (laaja-alaiset glissandot jousissa) tapahtuu yhä nopeammin. Noin kultaisen leikkauksen kohdalla on puhaltimissa ja lyömäsoittimissa SOS-motiivi eli kolme lyhyttä, kolme pitkää ja kolme lyhyttä ääntä. Siitä, ihmisten aktiivisten tekojen kautta, käännytään takaisin kohti alkua, joten teos on sikäli toiveikas.”

Soinnillisesti rikas ICE on Damströmille sikäli tärkeä teos, että hänelle myönnettiin siitä 2022 Teosto-palkinto, joka on Suomen suurin musiikkialan palkinto.

”Jo Teosto-palkinnon ehdokkuus liikutti minua. En ole käynyt Sibelius-Akatemiaa vaan opiskellut sävellystä Tampereella ja Malmössa, ja olen aina tehnyt ohjelmamusiikkia. Varsinkin ohjelmamusiikillisuuteni takia olen ajoittain kokenut olevani taidemusiikkiyhteisön musta lammas.”

ICE:n maalauksellisuuteen verrattuna Suomen ensiesityksensä 12. huhtikuuta Tampere Filharmonian konsertissa saava Wasteland on hyvin erilainen teos ja ilmentää Damströmin laaja-alaisuutta säveltäjänä. Innoittajana on nyt ollut kierrätys, ja vanhojen vaatteiden uusiokäyttö herätti hänessä ajatuksen sitaattien käytöstä. Teoksessa onkin hyvin vahva kerronnallinen dramaturgia.

”Viisiosaisen teoksen avausosassa halusin tuoda esiin monenlaisia vaatteita ja kuvasin niitä erilaisilla musiikeilla, mukana on myös kevyttä musiikkia. Seuraavissa osissa vaatteita viedään kierrätykseen ja niitä poltetaan.”

”Päätösosassa käsitellään viherpesua aiheena, kun teeskennellään, että jokin käytösmalli on kestävä, mutta niin ei oikeasti olekaan. Sitaatteina ovat mm. Venäjän kansallishymni Suuri ja mahtava sekä Smetanan Moldaun säveliä, kun virta vie saasteita mereen, joka sen vuoksi rehevöityy.”

Teksti: Kimmo Korhonen

KANTAESITYKSIÄ