Juho Miettisen mielikuvissa puut ovat symboli elämän jatkuvuudelle, ja ne liittyvät myös ilmastonmuutokseen.
Luonto on aina innoittanut säveltäjiä, mutta kun esimerkiksi romantiikan aikana siihen syvennyttiin usein lyyrisen kontemplaation merkeissä tai sielullisten tilojen vertauskuvina, on oman aikamme säveltäjillä luontovisioiden takana yhä useammin huoli luonnon ja koko olemassaolomme tulevaisuudesta.
Luontoteeman herättämiä kysymyksiä voi pohdiskella Kuopion kamarimusiikkiseuran tulevassa ”Luontokonsertissa”. Siihen tilattiin uusi teos, jolta toivottiin luontoyhteyttä. Säveltäjäksi valikoitui kuopiolaissyntyinen mutta nykyisin Helsingissä vaikuttava Juho Miettinen (s. 1978).
Miettisen kamariyhtyeteos Tree of Life (2020) kantaesitetään 18. huhtikuuta Kuopion musiikkikeskuksessa, esittäjinä Päivi Väisänen, huilu, Peter Gospodinov, sello ja Petri Makkonen, harmonikka. Konsertin muina luontoaiheisina teoksina ovat Miettisen toinen pianosonaatti ”Winged Poets” ja Pēteris Vasksin ensimmäinen puhallinkvintetto ”Music for Fleeting Birds”. Veera Launosen videoteokset tuovat konserttiin visuaalisen elementin.
Juho Miettinen, miten Tree of Life, elämän puu, valikoitui uuden teoksen aiheeksi?
”Se on vahva symboli, ja siihen liittyy kokonainen viitteiden verkosto”, Miettinen kertoo. ”Puut ovat osuva symboli elämän jatkuvuudelle, ja ne liittyvät myös ilmastonmuutokseen. Ne ovat sitkeitä mutta myös haavoittuvia.”
”Toisaalta elämän puu on myös mytologian kannalta kiinnostava käsite, koska se on niin universaali. Se esiintyy joka puolella maailmaa erilaisissa kulttuureissa, ja vaikka puiden merkitystä ei ole varsinaisesti tiedetty muinaisina aikoina, se on ehkä jotenkin aavistettu.”
Juho Miettinen on säveltänyt 2010-luvulla harvakseen mutta vastaavasti suuntautunut laajamuotoisiin teoksiin. Syyt ovat sekä taiteellisia että käytännöllisiä:
”Laaja muoto on minulle kyllä luonteenomaista. Toisaalta oman toiminnan painopiste on sikäli muuttunut, että olen työskennellyt vuodesta 2014 lähtien näytäntöjärjestäjänä Kansallisoopperassa, ja kun harvemmin sävellän, haluan säveltää vähän laajempia teoksia”, Miettinen kertoo.
Miettinen on opiskellut Kuopion konservatoriossa pianon- ja harmonikansoittoa sekä sen jälkeen sävellystä Tampereella Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa Juhani Nuorvalan ja Hannu Pohjannoron johdolla. Säveltäjän tutkinnon hän suoritti 2009. Hänen viimeisen reilun vuosikymmenen teoksiaan ovat Risto-Matti Marinin levyttämä pianosonaatti nro 1 ”Sixth Sense” (2009), pianokonsertto (2009), Tampereen orkesterin tilaama ja Hannu Linnun johdolla kantaesittämä Cosmic Mosaic (2011), kaksi laulusarjaa (2012, 2014) sekä toinen pianosonaatti ”Winged Poets” (2017).
Miettinen toteaa, että omaa musiikillista tyyliä on vaikea määritellä, mutta yhden piirteen hän nostaa esiin:
”Musiikistani voi kuulla, että olen nuorempana kulkenut monien tyylien läpi. Nykyisin viittaukset esimerkiksi jazziin tai eri viihdemusiikkigenreihin ovat avoimempia kuin aikaisemmin.”
Tyylillisiä viittauksia on myös Tree of Lifessa, esimerkiksi toinen osa on saanut esitysohjeen ”Alla Heavy Metal”, ja kolmannessa osassa yksi taite on saanut kansanmusiikkiin viittaavan merkinnän ”Sottiisi”.
Tree of Life on neliosainen teos, jolle osien otsikot antavat vahvoja tulkinnallisia viitekehyksiä.
”Avausosa Smoke over the Rain Forest viittaa ennen muuta sademetsien tulipaloihin. Toisessa osassa Falling Trunks ovat taas taustalla metsien hakkuut. Se on muodoltaan aika suoraviivainen hevikappale mutta toisaalta rytmisesti kompleksinen.”
”Kolmannessa osassa The Roots oli ajatuksena paitsi puiden juuret myös kulttuuriset juuret. Osassa on mukana esimerkiksi kansanmusiikillista ilmaisua, ja muodoltaan se on perinteitä kunnioittaen sointusarjalle rakentuva variaatiosarja chaconnen tapaan. Päätösosa Breath of Leaves kasvaa isoiksi kaarroksiksi ja on sävyltään kuin laajaa hengitystä. Ajatuksena on, että metsät ovat maailman keuhkot.”
Samassa konsertissa kuultavassa, Risto-Matti Marinille sävelletyssä pianosonaatissa nro 2 ”Winged Poets” (2017) alkuinnoitus tulee lintujen laulusta. Teokselle ovat tarjonneet materiaalia Kuopion seudulla esiintyvät linnut, ja monien Olivier Messiaenin lintuaiheisten teosten tapaan myös Miettinen on merkinnyt lintulajit näkyviin nuottiin. Linnunlaulun käyttötapa kuitenkin eroaa Messiaenista, joka pyrki yleensä mahdollisimman tarkkaan linnunlaulun jäljittelyyn soittimilla.
”Lähden kyllä liikkeelle lintujen laulusta mutta alan sitten kehitellä musiikkia eteenpäin ja etenen joskus aika kauaskin alkuperäisestä”, Miettinen kertoo.
Sonaatissa on myös tyylillistä laajuutta, sillä esimerkiksi avausosassa rautiaisen laulu saa ohjeen ”tanhun tapaan” ja toisessa osassa mustapääkertun laulu innoitti Miettistä jazz-tyyliseen ilmaisuun ”walking bass” –bassolinjoineen.
Kimmo Korhonen
