Länsimaisen taidemusiikin kirjo laajeni 1600- ja 1700-luvuilla. Barokkiaika jatkoi taiteen kukoistusta siitä, mihin renessanssi jäi. Soitinmusiikki vakiintui tyylilajiksi, ooppera villitsi ihmisiä. Säveltäjät olivat edelleen “duunareita”, työnantajinaan nyt kirkon ohella myös hovit. Kun ranskalaisen musiikin keskus oli keskiajalla Notre-Damen katedraalissa, siirtyi se seuraavina vuosisatoina sinne, minne valtionkin ydin: kuninkaan palatsiin. Ihan vähäinen ei ollut Aurinkokuninkaana tunnetun Ludvig XIV:n (1643-1715) vaikutus. Kuningas itse harrasti jo lapsena verrattain uutta taidemuotoa, balettia. Kymmenvuotiaana prinssinä hän vaikuttui tanssiseurueeseensa kuuluneen […]
Salasanan palautus
Palauta salasanasi
Salasana lähetetään sinulla sähköpostitse.