Urkuri Olli Pyylammen taiteilijakoulutuksen tohtorintutkinto tarkastetaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa keskiviikkona 16. marraskuuta. Tutkinnon taiteellinen osio Agogiikka esittäjän keinovarana saksalaisessa urkumusiikissa koostui viidestä jatkotutkintokonsertista, joissa kuultiin musiikkia eri aikakausilta: Girolamo Frescobaldin (1583–1643) sävellyksistä Dieterich Buxtehuden (n. 1637–1707) ja Max Regerin (1873–1916) musiikkiin.
Ohjelmistovalintojen kautta Pyylampi pohti, voisiko Frescobaldin antamia esitysohjeita soveltaa pohjoissaksalaisessa barokkimusiikissa. Lisäksi hän tarkasteli sitä, millaisia ohjeita agogiikan käytöstä voisi löytyä esimerkiksi historiallista urku- ja pianokoulujulkaisuista. Tulosten mukaan ohjeita ja esimerkkejä on niukalti. Tärkeimpänä lähteenä oli muun muassa Franz Lisztin (1811–1886) opettajana toimineen Karl Czernyn (1791–1857) pianokoulu. Lisäksi Pyylammen mukaan aikalaiskuvaukset Felix Mendelssohnin (1809–1847) urkujensoitosta antavat viitteitä agogiikan käytön muuttumisesta vapaammaksi barokin ajan musiikkiin verrattuna.
Tutkintonsa kirjallisessa osiossa Rekisteröimisen taito. Tapausesimerkki urkurin äänikertavalintojen perusteista saksalaisromanttisessa ohjelmistossa Pyylampi puolestaan esittelee äänikertavalintojen perusteita saksalaisromanttisessa ohjelmistossa. Kirjallisessa työssään hän käyttää tapausesimerkkinä neljättä, Espoon tuomiokirkossa pidettyä opinnäytekonserttiaan. Pyylampi haluaa kirjallisella työllään tuoda esiin äänikertojen valintaan liittyvää urkurien hiljaista tietoa. “Selvitin omaa toimintaani tutkimalla, millaisiin asioihin rekisteröimistyöskentelyni perustui. Siinä tärkeimmiksi tekijöiksi osoittautuivat oma tausta, erityisesti historiallisiin 1800-luvun urkuihin tutustuminen sekä toimiminen toisten urkureiden avustajana rekisteröimisessä”, hän toteaa tiedotteessa.
Tohtorintutkinnon tarkastustilaisuus pidetään keskiviikkona 16.11. klo 12 Helsingissä, Musiikkitalon Organo-salissa.
