Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan eläkeläisten arvio omasta hyvinvoinnistaan on eläköitymisen jälkeen pääosin hyvä, ja he kokevat elämänsä merkitykselliseksi. Vastanneista jopa 40 % kokee taiteen vaikuttaneen heidän elämäänsä paljon tai erittäin paljon. Aiemmin taide- ja kulttuuriosallistumista on tutkittu useiden muiden viiteryhmien piirissä, mutta eläkesiirtymässä olevan väestön mahdollisuudet taiteen harrastamiseen ovat jääneet vähemmälle huomiolle.
Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen yhteistyössä Taideyliopiston koordinoiman ArtsEqual-hankkeen kanssa toteuttaman kyselytutkimuksen tulokset julkistettiin perjantaina 7. helmikuuta Ilmarisen ja Vanhustyön keskusliiton järjestämässä seminaarissa Helsingissä. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, mikä on tuoreiden eläkeläisten hyvinvoinnin tila, taiteen ja kulttuurin merkitys eläkesiirtymässä sekä mitkä asiat tuottavat eriarvoisuutta taiteen ja kulttuurin palveluiden saavutettavuudessa. Tutkimus toteutettiin vuoden 2019 syys-lokakuussa ja siihen vastasi 510 Ilmarisesta vastikään vanhuuseläkepäätöksen saanutta vastaajaa.
Huomionarvoista on hyvinvointinsa huonoksi tai todella huonoksi kokevien vastaajien puuttuminen tutkimusaineistosta. Nyt kyselyyn vastanneiden keskinäiset erot koetussa hyvinvoinnissa olivat pieniä.
“Taiteen terveysvaikutuksia on tuotu viime aikoina esiin niin tutkimusraporttien kuin asiantuntijapuheenvuorojen avulla. Terveysvaikutuksia korostamalla on pyritty myös lisäämään taiteen kiinnostavuutta ikääntymiseen liittyvien ongelmien ratkaisuissa”, tiedotteessa kerrotaan.
“Taide ei voi olla lääke, jos henkilö ei koe sitä itselleen merkitykselliseksi. Jos taiteella halutaan vaikuttaa ikääntyvien hyvinvointiin, tulisi varmistaa läpi elämän jatkuva taidetoimijuus eli monipuolinen, osallistuva ja merkityksiä luova suhde taiteeseen. Tärkeää on siis aktiivisuus jo työelämän aikana”, toteaa tutkijatohtori Tuulikki Laes Taideyliopistosta.
Tutkimuksen mukaan taiteen ja kulttuurin palveluita käyttää säännöllisesti tai usein hieman yli puolet vastaajista. Kulttuuri- ja taidetoimintaan osallistuminen ymmärrettiin tutkimuksessa laajasti ja se voi olla paitsi aktiivista tekemistä myös passiivista kuluttamista. Tutkimus ei kyennyt osoittamaan merkittäviä eroja sukupuolten, ansiotason tai työmarkkinastatuksen perusteella. Sen sijaan aiempi harrastuneisuus nousi merkittäväksi tekijäksi taidetoimijuudessa.
“Tuoreiden eläkeläisten vastauksissa suosituimpina uusina taideharrastuksina nousevat käsityöt, tanssi, valokuvaus ja musiikin opiskelu jossain muodossa.” Elinikäisen ja laadukkaan taidekasvatuksen turvaaminen kaikille lapsuudesta saakka on yksi keino ylläpitää tulevien eläkeläisten hyvinvointia.
