Page 34 - Rondo_07
P. 34

© KALLE KULTALA




             ”On ollut
             ihmeellistä
             saada kokea,

             kuinka
             äärettömän
             lähellä

             toisiaan
             ovat tuska
             ja riemu.”

                    – helvi Leiviskä





                                          Leiviskä otti vaikutteita musiikkiinsa myöhäisromantiikasta, symbolismista, ekspressionismista kuin uusklassismistakin.



                     ”Hän toivoo oppilaansa löytävän oman itsensä, omat mah-  henkisyyden kirkastamista: pyrkimystä kohti pyhyyttä.
                   dollisuutensa, oman tahtonsa. Hän ei voi musikaalista sanontaa   Vuonna 1982 sydänkohtaukseen menehtyneen Leivis-
                   oppilailleen antaa, mutta herättää sen kipinän, joka hiljaisuudes-  kän musiikista ei voi olla aistimatta tätä – ikään kuin
                   sa odottaa tilaisuutta leimahtamiseen”, ja jatkaa vielä myö-  hän sävelillään johdattelisi kuulijan johonkin ikuisuut-
                   hemmin: ”Tällainen opettaja on Erkki Melartin. Hän näkee   ta muistuttavaan paikkaan, jota hän itse kutsui ”ikuisek-
                   kömpelönkin muodon lävitse jotain arvokasta, jonka toivoo kerran   si elämäksi”. ■
                   pääsevän päivänvaloon.”
                     Leiviskän opiskeluvuosilta on peräisin hänen Piano-   Lähteet:
                   trionsa, joka kantaesitettiin vuonna 1924. Tonaalisuuden   Kansalliskirjaston digitoidut aineistot; Tarasti: ”Nouse,
                   rajoja rikkovan pianotrion ensimmäistä osaa voisi ku-  ole kirkas” – Helvi Leiviskän elämä ja teokset (2017);
                   vailla  henkevyyden ja  voimallisuuden synteesiksi, kun   Fennica Gehrmanin Helvi Leiviskä -julkaisut (2022).
                   taas toisessa osassa kaikuu viehkeän lyyrinen, jopa imp-
                   ressionistinen henki. Leiviskä sävelsi noin kaksi vuotta
                   myöhemmin myös ekspressiivisen Pianokvartettonsa op. 1
                   – jota hän tosin uudisti vuonna 1935.
                                                                       Leiviskä-aiheisia
                          Säveltäminen on kirkastamista                julkaisuja sekä
                   Itseään sinfonikkona pitävä ja Sibelius-Akatemian kir-
                   jastonhoitajana vuosikymmenet toiminut Leiviskä ot-  konsertteja
                   ti vaikutteita musiikkiinsa niin myöhäisromantiikasta,
                   symbolismista, ekspressionismista kuin uusklassismista-  120-VUOTISJUHLAVUODEN kunniaksi Fennica Gehrman
                   kin. Hänen sävellystuotantoonsa kuuluvat muun muassa   on ensijulkaissut kolme Leiviskän kamarimusiikkiteosta:
                   kolme sinfoniaa, yksiosainen Sinfonia brevis, kolme orkes-  Pianotrion, Pianokvarteton op. 1 sekä Sonaatin viululle ja
                   terisarjaa, mittava ja solistilta melkoista taitoa kysyvä   pianolle op. 21. Fennica Gehrman tulee julkaisemaan lähitu-
                   Pianokonsertto op. 7 sekä laulu-, piano- ja kamarimusiik-  levaisuudessa myös Leiviskän orkesterimusiikkia. Myös Sa-
                   kia. Lisäksi hän sävelsi musiikin ensimmäiseen Juha-elo-  von soitannollinen seura tekee työtä sen eteen, että entistä
                   kuvaan.                                             useampi Leiviskän teos olisi tulevaisuudessa saatavilla. Lei-
                     Leiviskä suhtautui nöyrästi työhönsä. Hän ajatteli,   viskän musiikkia on mahdollista päästä kuuntelemaan tänä
                   että taiteilija on ihmiskunnan palvelija, jonka olisi hyvä   vuonna muun muassa seuraavissa konserteissa: Helsingin
                   pyrkiä pois minäkeskeisyydestä avautuakseen sille, mikä   kaupunginorkesteri esittää Sinfonia breviksen 21. syyskuu-
                   hänelle ylhäältä annetaan.                          ta johtajanaan Dalia Stasevska, ja Sinfonia Lahti esittää
                     Leiviskä puhui myös sisäisestä sanonnasta. Omaa,   Sinfonian nro 2 6. joulukuuta johtajanaan Anna-Maria Hel-
                   moniulotteista sisintään hän tuntuikin usein pohtivan.   sing. Helvi Leiviskän elämään ja teoksiin voi myös syventyä
                   Kirjeessään Erkki Melartinille vuonna 1935 Leiviskä   lukemalla Eila Tarastin kirjoittaman, vuonna 2017 julkais-
                   muun muassa toteaa näin: ”On ollut ihmeellistä saada ko-  tun monipuolisen ja laajan Nouse, ole kirkas -elämäkerran.
                   kea, kuinka äärettömän lähellä toisiaan ovat tuska ja riemu.”
                     Ennen kaikkea Leiviskä ajatteli musiikin olevan


          34     RONDO CLASSIC   7|2022
   29   30   31   32   33   34   35   36   37   38   39