Page 44 - Rondo_07
P. 44

Ligetin Requiem tiedostaa menneisyytensä alkaen en-  ja  baritonisolistille, jazzyhtyeelle, uruille, ääninauhalle
                    simmäisestä säilyneestä Jean Ockeghemin sielunmes-  sekä isolle orkesterille.
                    susta.  Sen  hillitty  moniäänisyys  on  Ligetin  teoksessa   Kokonaisuus hahmottuu neljänä laajana osana  Pro-
                    monistunut 21-ääniseksi mikropolyfoniaksi, jossa koko   logi, Requiem I, Requiem II ja Dona nobis pacem. Prologissa
                    ihmiskunnan ääni tuntuu soivan elävänä, kuiskaavana,   lausuja esittelee Wittgensteinin ajatuksen Filosofisten tut-
                    mumisevana, puhuvana ja huutavana massana. Sielun-  kimusten (1953) alusta ja kuoro laulaa sielunmessun lop-
                    messun tekstistä Ligeti on käyttänyt vain puolet: Introitus,   puun kuuluvan siunauksen (postcommunio) vainajille.
                    Kyrie, Dies irae ja Lacrimosa. Kokoonpano on laaja: suuri   Requiem I aloittaa historiallisen kujanjuoksun
                    orkesteri, kaksi kuoroa ja kaksi naissolistia.   1900-luvun poliittisen historian läpi. Äänessä ovat ru-
                      Introituksessa (Requiem aeternam) vaikutelmana on   noilijat – kuten oman käden kautta kuolleet Jesenin,
                    enemmän kuolleet muistuttamassa eläviä kuin elävät muis-  Majakovski ja Konrad Mayer (1932–1964), requie-
                    tamassa kuolleita. Osan lopussa kurotetaan kohti kaukana   min ”nuori runoilija” – sekä diktaattorien ja  vapaut-
                    kajastavaa valoa. Kyriessä limittyvistä äänistä kasvaa pyör-  tajien puhekatkelmat.  Hitler ilmoittaa  vuonna  1939
                    ryttävä fuuga, jossa seremoniallisesta arvokkuudesta riisut-  johtavansa saksalaiset takaisin kotimaahansa. Kreikan
                    tu rukous yltyy hätääntyneeksi parkumiseksi.     pääministeri  Papandreou julistaa  ”Demokratia  voit-
                      Dies iraen tuomiopäivänäyssä  ilmaisusta  on jäljellä   taa!” juuri kun sotilasjuntta on syrjäyttänyt hänet vuon-
                    äärimmäinen. Ligetin käyttämät laatusanat ovat ”ylen-  na 1967. Murskattua toivoa edustavat myös Unkarin
                    palttinen, ylidramaattinen, pidäkkeetön”, ja hän mainit-  kansannousun Imre Nagy ja Prahan kevään Alexan-
                    si innoittajikseen  Memlingin,  Breughelin,  Boschin   der Dubcek.
                    ja Dürerin kuvat viimeisestä tuomiosta. Orkesteri mu-  Requiem II jakaantuu viiteen pienempään taittee-
                    kiloi sekasortoisia ihmisääniä, joita ajetaan kohti kuilun   seen, Ricercar, Rappresentazione, Elegia, Tratto ja Lamento.
                    reunaa. Musiikki kyntää haudan syvyyksissä tai viiltävis-  Orkesteri ja jazzyhtye nousevat esiin, ja kuorot palautta-
                    sä korkeuksissa, ja solistit kurovat välimatkaa harottavis-  vat katolisen sielunmessun tekstin. Kirjalliset lainaukset
                    sa intervalleissa. Näyttämöllisestä draamasta huolimatta   ovat keskittyneempiä, enemmän taiteellisia välähdyksiä
                    teksti taotaan kirkkaana perille.                kuin poliittisia kannanottoja.                               © EMANUELE MAZZONI PHOTO / SHUTTERSTOCK.COM
                      Kuoleman kauhu esitetään keskiaikaisena spektaak-  Ricercarissa Konrad Mayerin runosta rakentuu ne-
                    kelina, mutta päättävässä Lacrimosassa kaikki on supis-  liääninen puhefuuga. Rappresentazionessa sopraano
                    tettu, äänien määrä, tempot, dynamiikka. Suru siivilöi   ja baritoni esittävät  Ezra Poundin  Canton leimuava-
                    mikropolyfoniasta esiin tunnistettavaa, vaikka atonaalis-  na atonaalisena duettona. Elegiassa riittää kolme sanaa
                    ta harmoniaa, sfäärien soittoa, joka ”ikään kuin katoaa kal-  Sandor Weöresin runosta: ”Hiljaisuus. Rauha,  Valo”.
                    peaan valoon” (Ligeti). Ligetin Requiemilla on futuristinen   Tratto on orkesterin ja urkujen välisoitto. Lamentossa
                    lataus, joka sai Stanley Kubrickin hyödyntämään si-  baritoni tulkitsee tuskaisena Majakovskin muistorunon
                    tä Avaruusseikkailu 2001:ssä (1968). Sielunmessunsa satel-  Jeseninille, ja jakso päättyy kuorojen riitasointisesti par-
                    liitiksi Ligeti sävelsi 16-äänisen Lux aeternan (1966), jonka   kuvaan Kyrie eleisoniin.
                    Kubrick nappasi myös elokuvaansa.                  Viimeinen osa on sielunmessun perinteinen rau-
                                                                     hananomus  Dona  nobis  pacem. Poliittiset puhujat ovat
                               Vuosisadan kujanjuoksu                hetkeksi vaienneet, mutta ilmestyvät uudelleen häirit-
                    Neljä vuotta Ligetin jälkeen Bernd Alois Zimmermann   semään katolista rituaalia. Draama huipentuu sodan-
                    sävelsi viimeisen suuren teoksensa, Requiem für einen junges   lietsojien  puheisiin,  joista  tunnetuin  näyte  on  Joseph
                    Dichterin, ”Requiemin nuorelle runoilijalle”. Zimmermann oli   Göbbelsiltä vuodelta 1943: ”Minä kysyn teiltä: Haluat-
                    ennen sotaa käynyt katolista koulua ja opiskellut musiikkia   teko totaalista sotaa? Haluatteko sotaa, joka on – jos on tarpeen
                    ja pedagogiikkaa, mutta joutui natsi-Saksan työvelvollisek-  – vielä julmempi ja vielä armottomampi kuin olemme tunteneet.”
                    si (Reicharbeitsdienst) vuonna 1937. Wehrmachtiin hänet   Propagandaministerin ääni hukkuu lopussa kansan-
                    komennettiin vuonna 1940, mutta vapautettiin palveluk-  joukkojen kannatushuutoihin.
                    sesta vuonna 1942 vakavan ihosairauden vuoksi.     Orkesteri jyrää kuorojen rauhananomusten yli. Lop-
                      Zimmermannista tuli Saksan sodanjälkeisen moder-  pu on apokalyptistä kaaosta, ja orkesterin viimein hil-
                    nismin individualisti. Siinä missä monet modernistit   jetessä  nauhalla  jäävät  kaikumaan  kansanjoukkojen
                    luottivat yhteen tekniikkaan tai yhteiskunnalliseen nä-  hihkuvat ja iskulauseita toistavat äänet. Sen jälkeen yk-
                    kemykseen, Zimmermannin musiikki eteni pluralistisiin   sinäinen lausuja esittää Bayerin säkeet: ”Kuten kaikki tie-
                    tekniikoihin ja  totaaliseen pessimismiin.  Requiemissa sä-  tävät… kaikki eivät voi mitenkään tietää… kuten jokainen voi
                    veltäjän näkemys on laajentunut valtavaksi kollaasiksi ih-  nähdä.” Viimeisenä kajahtaa kuoron epätoivoinen hätä-
                    miskunnan kohtalosta.                            huuto Dona nobis pacem.
                      Zimmermannin oma alamääritelmä messulle oli Lin-
                    guaali, ”kielirituaali”, joka viittaa teoksen moniin kirjal-    Näkyykö valoa?
                    lisiin  lähteisiin  sekä  filosofi  Ludwig Wittgensteinin   Zimmermannin  Requiem nuorelle runoilijalle on
                    kielipeleihin. Historiallisissa lainauksissa kuullaan ää-  1960-luvun  sielunmessuista  lohduttomin.  Se  on  mo-
                    nitteitä 1900-luvun kansanjohtajilta sekä reaaliaikaisesti   derni kuolemantanssi, jossa ihmiskunnan marssia koh-
                    lausuttuja runoja ja kaunokirjallisia katkelmia. Musiikil-  ti väkivaltaista tuhoa tahdittavat Mao, Stalin, Hitler,
                    listen lainausten asteikko ulottuu  Wagnerin  Tristanista   Göbbels, Ribbentrop, Chamberlain ja Churchill.
                    Beatlesien Hey Judeen katolisen sielunmessun polveillessa   Sen mahdollistavat väkijoukot, jotka ovat aina varmoja
                    taustalla. Kokoonpano on kahdelle lausujalle, sopraano-   taistelemaan oikean asian puolesta.


          44     RONDO CLASSIC    7|2022
   39   40   41   42   43   44   45   46   47   48   49