Page 19 - RONDO_12
P. 19
Tunnelmallinen
pohdiskelu valttia
© PASI MUSTONEN
Kamarikuoro Kaamos
JOULUKONSERTTIEN OHJELMISTOJEN top ten -laulut luottaa joulukonserteissaan
ovat säilyneet vuodesta toiseen sangen samoina. Järjestys syvämietteiseen ohjelmistoon.
vaihtelee, ja jokunen uusi laulu on voinut tulla mukaan, mutta Tavarataloissa tontturallatuksia
klassikkojen asema ei horju. Teosto on julkaissut listan viimeksi kuulee tarpeeksi.
vuonna 2016, ja silloin kärjessä olivat seuraavat:
1. En etsi valtaa loistoa (Jean Sibelius)
2. Maa on niin kaunis
3. Sydämeeni joulun teen (Kalervo Halonen)
4. Arkihuolesi kaikki heitä (Leevi Madetoja)
5.
Hiljainen joululaulu (Martti Hela)
6. Rauhaa, vain rauhaa (Ahti Sonninen)
7. Taivas sylissäni (Carola Häggkvist)
8. Tulkoon joulu (Pekka Simojoki)
9. Jouluna (Martti Turunen)
10. On hanget korkeat (Jean Sibelius)
Kunnianhimoisimmat kuorot kuitenkin yrittävät teemoittaa
joulukonsertteja niin, että niistä muodostuisi muutakin kuin
pelkkä hittisikermä. Helsinkiläisen kamarikuoro Kaamoksen
Talviyö-konsertin nimi tulee Juhani Komulaisen Vinternat-
ten-teoksesta Lars Lennartssonin tekstiin. Komulainen sävelsi
teoksen vuonna 2009 Kaamoksen tilauksesta, ja kappaleesta
on tullut kuorolle niin tärkeä, että se tietyllä tavalla määrittää
koko konsertin olemusta.
”Vinternatten kertoo valosta pimeyden ja surun keskellä. Sen
syvä rauha ja kaunis teksti ohjaavat ajatuksiani siihen suun-
taan, että konserttimme taiteellinen kokonaisuus on muuten-
kin tunnelmallisen pohdiskeleva räiskyvän ilotulituksen sijaan”,
kertoo kuoronjohtaja Visa Yrjölä.
”Toki hyvä joulukonserttiohjelma voi sisältää myös keske-
nään hyvin erilaisia tunnelmia, mutta meidän kohdallamme
tuntuu ainakin toistaiseksi luontevimmalta rakentaa siinä mie-
lessä johdonmukainen kokonaisuus, että tunnelmasta toiseen lauluista nauttiva yleisö ei osaisi niille syttyä.”
ei siirrytä kovalla vauhdilla.” Syvissä vesissä liikkumisen vastapainona Kaamoksen jou-
”Joulukonsertteihin liittyen yksi pohdinnan aihe on se, kuinka luohjelmissa on aina myös perinteisiä joululauluja. Yrjölän mu-
tiukasti kappaleiden haluaa olevan nimenomaan kristillisestä kaan suunnittelussa on hyvä olla ainakin tietoinen ja sensitiivi-
joulusta kertovia. Vinternatten sopii vuodenajan puolesta joulu- nen sen suhteen, minkälaisia toiveita ja preferenssejä kuorolai-
konserttiin mukaan ja nimikkokappaleeksi mainiosti, ja muista silla ja yleisöllä on. ”Kuoronjohtajan oma taiteellinen visio aina-
ei-varsinaisista joululauluista mainittakoon ruotsalaisen Karin kin omalla kohdallani elää jatkuvasti, ja puhtaasti musiikillisten
Rehnqvistin När natten skänker frid. Sekin liittyy yö-teemaan.” asioiden lisäksi on paljon muutakin mietittävää.”
”Mikko Sidoroffin säveltämä Pyhä yö, jonka runon Yrjö Jyl- ”Elävien säveltäjien musiikkia on hyvä esittää ja mahdolli-
hä kirjoitti rintamalla talvisodassa jouluna 1939, on myös vuo- suuksien mukaan tilata jo ihan siitä näkökulmasta, että samalla
sittain ohjelmistossamme, ja tämä osaltaan innoitti meitä ti- tuetaan näitä ammattilaisia ja musiikkikulttuuria laajemminkin.
laamaan Sidoroffilta uuden teoksen jouluksi 2018. Teoksen En kuitenkaan näe, että perinteiden uudistamisen tarvitsee olla
tekstiksi valikoitui Eino Leinon runo Joulu Krestyssä, jossa Lei- itseisarvo. Toisaalta kappaleita valitessa on myös hyvä tiedos-
no kuvaa joulua pietarilaiseen Krestyn vankilaan teljettyjen po- taa, että jonkun teoksen mukaan ottaminen tarkoittaa käytän-
liittisten vankien näkökulmasta”, Yrjölä kertoo. nössä toisen pois jättämistä, mutta yritän ajatella mahdollisuu-
”Komulaisen Vinternattenin tapaan Sidoroffin teokset ovat tena enkä uhkana sitä, että ohjelmistosuunnittelussa voi olla
siinä mielessä nerokkaita, että niiden melodinen ja harmoni- yhteiskunnallisia tausta-ajatuksia esimerkiksi teoksen tekstiin,
nen kudos on omaleimaisen kaunis ilman, että teokset olisivat säveltäjään tai sanoittajaan liittyen.” ■
hyvälle kuorolle erityisen vaikeita, tai että perinteisistä joulu- HARRI KUUSISAARI
RONDO CLASSIC 12|2022 19
