Page 55 - RONDO 04

Tuomas Pirilän tulkinnassa kolmannesta sinfoniasta
tuberkuloosiparantolassa potilaana ollut Melartin purkaa
elämäntuskaansa ja kuoleman konkretiaa sinfoniaperinnet-
tä rikkovalla tavalla. Scherzon triossa soi kuolemankoraali,
ja viimeinen osa on hidas Largo, kuin ”säteilevä musiikilli-
nen koru”.
”Ilmestyskirjasonaatti” Fantasia apocaliptican suosio nykypia-
nistien ohjelmistossa kuvastaa musiikkielämämme entisten
hierarkioiden hiipumista. Vielä Melartinin 125-vuotisjuh-
lavuonna teosta saatettiin pitää modernismiltaan ”päälle
liimattuna”, mutta nyt se nähdään merkkiteoksena. Teok-
seen syvällisesti perehtynyt Eveliina Sumelius-Lind-
blom haluaa omien sanojensa mukaan ”nähdä sonaatin
osana suurta musiikillista ympäristöä” ja on nostanut tä-
män ”läpeensä modernistisen purkauksen” 1900-luvun
musiikin merkkiteosten joukkoon. Siinä pyritään henkilö- Kaarlo Atran tekemä
kohtaisen ja universaalin inhimillisen kamppailun rehelli- muotokuva
seen kuvaamiseen. Erkki Melartinista
vuodelta 1916.
Kapellimestari ja pedagogi
Kun puhutaan menneisyytemme merkittävistä kapellimes-
tareista, harva mainitsee Melartinin. Silti hän oli tarmokas, haastava. Hän sairasteli paljon, eikä hänen seksuaalinen
innostava ja kollegiaalinen toimija, joka johti Mahleria en- suuntautumisensa sopinut musiikkielämän korostamaan
simmäisenä Pohjoismaissa. Hän aloitti Viipurissa, toimi Hel- maskuliiniseen arvomaailmaan.
singissä Georg Schnéevoigtin taiteellisena kumppanina Melartin piti aina kiinni aikatauluista ja huolehti per-
ja varakapellimestarina, ja eteni kansainvälisellä uralla Ber- heestään vastuuntuntoisesti vanhimpana poikana. Kos-
liinin filharmonikkojen eteen omassa sävellyskonsertissaan ka hän ei juhlinut pikkutunneille tai istunut iltaa muiden
vuonna 1923. Kun Helsingin keskenään kilpailevat orkeste- säveltäjien ja musiikkivaikuttajien kanssa Kämpissä, hän-
rit yhdistettiin vuonna 1914 Helsingin kaupunginorkesterik- tä saatettiin kulisseissa pitää hentomielisenä ja naismaisen
si, Melartinin työ sai väistyä Robert Kajanuksen pitkän herkistyneenä säveltäjänä.
johtajakauden tieltä. Hän koki joutuneensa syrjityksi erityisesti Helsingin kau-
17-vuotias Erkki Melartin astui vuonna 1882 vain punginorkesterin ohjelmistosuunnittelussa – hänen sävel-
kymmenen vuotta aiemmin perustettuun Helsingin Mu- lyksilleen ei tuntunut löytyvän tilaa. Yhdeksi merkittäväksi
siikkiopistoon (nykyinen Sibelius-Akatemia). Hän voit- vastustajakseen hän koki Robert Kajanuksen, joka halusi
ti välittömyydellään kaikki puolelleen, ja opiston johtaja pitää kiinni asemastaan musiikkielämän valtiaana ja pystyi
Martin Wegelius alkoi toivoa Melartinista itselleen seu- lähes 40 vuoden ajan asettamaan esteitä Melartinin uralle.
raajaa. Lohdutuksen tarjosi musiikki. ”Aivan ihanaa, kun voi näin
Vuonna 1911 Melartin kutsuttiin opiston johtajaksi, ja kokonaan uppoutua työhönsä, unohtaa kaiken ja leijailla korkeal-
edessä oli laaja uudistustyö. Oppilaiden lähtötasoa oli nos- la, korkealla”, hän kirjoitti säveltäessään viulukonserttoaan
tettava. Pianonsoitonopettaja Toni Leontjeff varoitti jo 18.6.1913. ■
etukäteen: ”Olisi varmaan syytä vähitellen ryhtyä karsimaan oppi-
laita sisäänpääsytutkinnoissa, sillä nythän on ollut niin, että jos joku
vain olisi lähettänyt opistoon koiransa ja maksanut lukukausimaksun,
olisi meidän ollut velvollisuus opettaa sitä.”
Melartin sai aikaan merkittäviä uudistuksia. Hän laa- KIRJOITTAJA ON Melartin-tutkija. Hänen laaja elämäkertateok-
jensi opetusohjelmaa ja instrumenttivalikoimaa, perusti sensa Niin nuori, niin palava – Erkki Melartinin elämä, työ ja musiikki
oopperaluokan ja oppilasorkesterin sekä aloitti musiikin- ilmestyy toukokuussa Taideyliopiston Sibelius-Akatemian julkaise-
opettajien ja sotilassoittajien koulutuksen. Vuonna 1924 mana.
oppilaitoksen nimi muutettiin Helsingin Konservatorioksi. • Näyttely Kohti korkeuksia on esillä Kansalliskirjastossa. Se sisältää
Hänen suhteensa oppilaisiin oli toverillinen ja kannusta- valokuvia, luonnosvihkoja, kirjeitä, käsikirjoituksia, ex libriksiä, nuo-
va. Hän ei koskaan vaatinut liikoja, mutta rohkaisi senkin tinkansia, aforismikokoelman eri painoksia sekä levytyksiä varhaisis-
edestä. Esimerkiksi Helvi Leiviskästä ei olisi tullut sävel- ta savikiekoista uusimpiin huipputulkintoihin. Esillä on myös Melarti-
täjää ilman Melartinin tukea. Hän noudatti opiskeluaikan- nin esineistöä, maalauksia, huvilakirjasto Pukinmäestä sekä muoto-
sa periaatetta: ”Oppilaat ovat musiikkiopisto – kaikki muut kuvia Eero Järnefeltiltä ja Kaarlo Atralta.
ovat heidän palvelijoitaan.” • Kirjajulkaisu: Toukokuussa 2025 ilmestyy Heikki Poroilan toimitta-
ma teos Omin silmin – Melartinin matkakertomuksista valtameriristei-
Syrjinnän kokemuksia lijä Gripsholmilla 1934 (Honka-kirjat ja Erkki Melartin -seura).
Melartin oli palavasieluinen humanisti, joka pyrki näkemään • Levyjulkaisu: Kesällä 2025 saksalainen cpo julkaisee Melartinin vii-
hyvää kaikessa ja kaikissa. Vaikka hän koki olevansa ennen dennen ja kuudennen sinfonian levytyksen Turun filharmonikkojen ja
kaikkea säveltäjä, hän paneutui kaikkiin tehtäviinsä ”ikään Ari Rasilaisen tulkitsemana.
kuin häntä ei olisi huomenna”. Tie ei ollut helppo. Asema Lisätietoa juhlavuoden tapahtumista: erkkimelartin.fi
kymmenen vuotta Sibeliusta nuorempana sinfonikkona oli

RONDO 4|2025 55