Page 50 - RONDO 04

”On jouduttu © JORMA AIROLA
tekemään aika

paljon työtä,
että hanuri
on hyväksytty
taidemusiikin

kaanoniin.”

Viivi Maria Saarenkylä pääsi
jo teini-ikäisenä kokemaan
varietee- eli viihdeohjelmiston
kansainväliset kilpailut.

Viihdesoitto kansainvälistyy ”Oli helppoa lähettää viestiä kontakteilleni, kun olin
1950-luvun pelimanniherätyksen aikoihin alettiin harmoni- Hildá Länsmanin kanssa perustanut Vildán. Pääsimme
kansoitossa myös viihdemusiikin puolella järjestää mestaruus- ulkomaisille haitarifestivaaleille jo ennen kuin olimme jul-
kilpailuja. Ohjelmisto oli tuolloin vielä vahvasti kotimaista, kaisseet ensialbumimme”, Saarenkylä kertoo.
mutta 1970-luvulta eteenpäin alkoi mukaan tulla myös vir- ”Vaikka muiden maiden ja mantereiden musiikkikult-
tuoosikappaleita muualta Euroopasta. tuurit ovat vetäneet minua puoleensa jo nuoresta, heräsi
Suomalaisista harmonikkakilpailuista tunnetuin on ol- opintojen ja omien yhtyeiden myötä kiinnostus myös omaa
lut Kultainen Harmonikka, jonka suorat televisioinnit saa- kansanmusiikkia kohtaan. Suomalaisena muusikkona kui-
vuttivat parhaina vuosinaan yli miljoona katsojaa. Maria tenkin paras tapa saada omaa musiikkiaan näkyväksi on
Kalaniemi oli kilpailun ensimmäinen voittaja 19-vuotiaana tuoda siihen suomalaista tai pohjoista identiteettiä.”
vuonna 1983. Tuolloin kilpailuohjelmisto vielä koostui iki-
vihreistä harmonikkakappaleista. Klassista toisesta kulmasta
”Kansanmusiikki ja vanha tanssimusiikki ovat muihin Klassisen puolen merkittäviin kansainvälisiin harmonikka-
Pohjoismaihin verrattuna olleet Suomessa enemmän unii- kilpailuihin kuuluu puolestaan Espanjan Baskimaassa järjes-
kissa symbioosissa. Samalla keikalla on voitu soittaa sekai- tettävä Arrasate Hiria, jonka suomalaisiin voittajiin kuuluvat
sin tangoa ja polskaa”, Kalaniemi kertoo. Janne Rättyä, Ari Lehtonen sekä viimeisimpänä Janne
Viivi Maria Saarenkylälle Kultaisen Harmonikan Valkeajoki. Lappeenrantalaislähtöinen Valkeajoki kiinnos-
voitto vuonna 2010 oli puolestaan vasta alkua kilpailujen tui barokista ja nykymusiikista jo 12-vuotiaana ja on klas-
saralla. Tuolloin 17-vuotias Saarenkylä sai voiton myötä sisen harmonikan ohella opiskellut myös kapellimestariksi.
opettajakseen varietee-ohjelmistoon erikoistuneen italia- ”Nykymusiikin osuus on harmonikkaohjelmistossa niin
laisen Renzo Ruggierin, jonka johdolla hän voitti Cas- suuri, että jokaisen ammattilaisen täytyy löytää sen ken-
telfidardon ja Val Tidonen kilpailut sekä sijoittui toiseksi tältä oma paikkansa. Sen lisäksi barokki vetää usein har-
Coupe Mondiale- ja Trophée Mondial -kilpailuissa. monikansoittajia puoleensa, ehkä siksi, että se usein istuu
Saarenkylän mukaan nuorten soittajien suhtautuminen harmonikalle helpommin kuin vaikkapa romantiikan ajan
Kultaiseen Harmonikkaan oli kaksijakoista: klassiseen mu- virtuoottiset pianoteokset, ihan cembalon kahden sormion-
siikkiin keskittyville sillä ei ollut merkitystä tai se oli liian kin takia”, tuumii Valkeajoki.
viihteellinen, mutta häntä itseään kiehtoi kilpailuun kuulu- ”Opiskelijalle annetaan paljon vastuuta valita itse teoksia
va viihteellisempi ja jazzillisempi ohjelmisto. ja etsiä sopivaa musiikkia myös muiden soitinten puolelta, oi-
”Soitin musiikkiopistossa kuitenkin myös paljon klassis- kein saatetaan kaivella tiettyjä aikakausia, että mitä sieltä ei
ta, sekä kansanmusiikkia ja niitä ikivihreitä, joita yleisö aina vielä olekaan harmonikalla soitettu. Se on tietynlaista peli-
toivoi katusoittaessani kotikaupunkini Savonlinnan torilla.” mannimeininkiä: kokeillaan, mikä toimii, ja sovitetaan itse.”
Kilpailuvuosiensa jälkeen Saarenkylä jatkoi opintojaan Valkeajoen omaa sovitusta on myös hänen tuorein le-
Sibelius-Akatemian Global Music -koulutusohjelmassa. Kil- vytyksensä Jean-Philippe Rameaun cembalolle säveltä-
pailut olivat tarjonneet hänelle kansainväliset verkostot jo mästä musiikista. Vaikka barokin sarjat – Rameau mukaan
nuorena, mikä helpotti myöhemmin oman musiikin vien- lukien – sisältävätkin tanssillisia osia, ei Valkeajoki liikaa
tiä maailmalle. miettinyt oman soittimensa tanssihistoriaa niitä tulkitessaan.

50 RONDO 4|2025