Page 59 - RONDO 04

j OSKUS KOKEMUKSEN jakamattomuus yläasteen ATK-luokkaan. Eräs koulukaveri teki internetis-

Petterssonin mukaan kohtauksen idea juontaa juurensa
iskee vasten kasvoja.
sä älykkyystestin ja sai siitä huonommat pisteet kuin kuu-
Vuosi on 2013. Eldorado-esityksen en-
luisa Koko-gorilla.
si-ilta Teatteri Takomossa on päättynyt ja
Toisaalta kohtauksen taustalla on myös perustavampi
tunnelma katossa. Ilmassa on suuren lu-
ja henkilökohtaisempi havainto ihmisten epävarmuudesta.
nastuksen tuntua.
Olenko tosi älykäs vai poikkeuksellisen tyhmä, Pettersson
”Tähti on syttynyt. Halleluja! Tätä var-
myöntää pohtineensa usein.
ten me olemme opiskelleet. Nyt se lopulta-
kin tapahtuu”, kuvailee esityksen ohjannut
Heikkinen tuntee Petterssonin ja käsittää, että kysymys
Akse Pettersson yli kymmenen vuoden
takaisen ensi-illan tunnelmia.
ohjaajalle. He ovat paitsi kollegoita myös ystäviä.
”Yleisöhän rakastaa teosta.” älykkyydestä on monimutkainen ja osittain kipeä kysymys
Ehkä juuri siksi Heikkinen osaa viedä kohtauksen tar-
Eldoradossa esiintyy myös Helsinkiin peeksi pitkälle. Niin että jostain niinkin yhdentekevästä
vastikään palannut näyttelijä Joonas kuin älykkyystestistä syntyy jotain paljon suurempaa, koko
Heikkinen, joka on aiemmin ollut kiinni- identiteettiä ja eksistenssiä koskeva kysymys.
tyksellä Rovaniemen teatterissa. Ja ennen kaikkea erinomainen kohtaus.
Seuraavana päivänä Heikkinen pyöräilee läpimurron
kiilto silmissään kotoaan Vallilasta Sörnäisten R-kioskille
lukemaan Helsingin Sanomista esityksen kritiikin.
”Se oli ihan lyttäys.” Parhaimmillaan materiaalin
Kulttuurisivujen alalaidassa kriitikko Suna Vuori luon-
nehti Eldoradoa köykäiseksi ja vähän tylsäksikin esitykseksi. luominen tapahtuu
Hän kehuu esityksessä mukana ollutta Joanna Haarttia, kaksisuuntaisesti ohjaajan
mutta kirjoittaa heti perään, että jatkuva huutaminen ja
mauttomuus väsyttävät nopeasti. ja näyttelijän välillä.
”Huutaminen nimenomaan oli minun osuuteni”, Heik-
kinen sanoo.
Nuivasta kritiikistä huolimatta Eldorado oli ja pysyi teki-
jöilleen suurena sisäisenä onnistumisena, joka jätti halun Voisiko olla, että…
tehdä esityksiä vastaavalla tavalla myös jatkossa. Pettersson ohjaa esitykset työryhmälähtöisesti, mikä tar-
Näin sai alkunsa Petterssonin ja Heikkisen yhteistyö. koittaa, että esityksen materiaali syntyy näyttelijöiden kans-
sa improvisoimalla.
Yliampumisen taide Ohjaajan ensimmäiset ajatukset tulevasta esityksestä
Heikkisestä tuli sittemmin yksi Petterssonin luottonäyttelijöis- ovat useimmiten enemmän temaattisia kuin näyttämöllisiä.
tä. Eldoradon jälkeen Heikkinen on esiintynyt muun muassa ”Lukiofilosofiaa”, kuten Pettersson ajatteluaan itseironises-
teoksissa Paras mahdollinen maailma, How the West Was Won, Ar- ti luonnehtii. Monesti hän keksii ensimmäisenä esityksen
ki ja kauhu, Jeppe Niilonpoika ja Jäähyväiset kahvihuoneelle. nimen.
Yhteensä Heikkinen esiintynyt kahdeksassa Petterssonin Esityksen ennakkosuunnitteluvaiheessa Pettersson työs-
ohjaamassa esityksessä, viimeisimpänä Kansallisteatterissa tää ideoita ja kokoaa listaa mahdollisista kohtauksista, joi-
keväällä ensi-iltansa saanut Oppitunteja eläville – Varovaisen op- ta hän alkaa työstää esiintyjien kanssa. Lista voi venähtää
© KATRI NAUKKARINRN / SUOMEN KANSALLISTEATTERI
timistinen esitys henkilökohtaisesta tyhmyydestä. sadankin ranskalaisen viivan mittaiseksi, ja osa ideoista on
Heikkisen roolit ovat usein yliampuvia. Huutamisesta on Petterssonin mielestä niin vähäpätöisiä, että ei kehtaa edes
tullut jopa eräänlainen bravuuri. Katsojana olen usein ko- sanoa ääneen” .
kenut, että juuri Heikkisen roolityöt kanavoivat esityksen Kohtausideat alkavat usein sanoilla: ”voisiko olla, että…”
teemoja näyttämölle kirkkaimmin. Voisiko olla, että saa älykkyystestin tulokset ja pettyy niihin.
Oppitunteja eläville -esityksessä esimerkiksi on kohtaus, jos- ”Jollain maagisella tavalla esiintyjät useimmiten lopulta
sa Heikkisen esittämä hahmo ajautuu käsittämättömän saavat kiinni siitä, mitä haen”, Pettersson sanoo.
hybriksen valtaan saatuaan huippupisteet älykkyystestistä. Parhaimmillaan materiaalin luominen tapahtuu kak-
Kun tulokset lopulta osoittautuvat virheellisiksi, hahmo va- sisuuntaisesti ohjaajan ja näyttelijän välillä. Molemmat
joaa maan alle pohjattoman tuskan saattelemana. ehdottavat asioita ja kohtaus syntyy orgaanisesti ja vääjää-
Kohtaus on tunnistettavaa Petterssonia. Tai Heikkistä. mättömän oloisesti.
Tai molempia. Rajaa on vaikea vetää. Kohtauksen olisi Heikkisen kanssa Petterssonin yhteistyö on hioutunut
voinut tehdä joku muukin näyttelijä, mutta siitä olisi var- niin saumattomaksi, että on vaikea erottaa, kumman vas-
masti tullut erilainen. tuulla mikäkin osa kohtausta on. Ne ovat kirjaimellisesti yh-
Heikkinen itse piti kohtausta alun perin niin ääliömäisen teisiä.
yksinkertaisena, ettei se voisi toimia. ”Meille on kehittynyt semmoinen työtapa, että Akse pys-
Toisin kävi. Yleisö rakasti kohtausta. tyy syöttämään lennosta asioita ja voin ottaa niitä vastaan
”Mitä yksinkertaisemmin sen esitän, sitä paremmin se ilman, että menisin tukkoon”, Heikkinen sanoo. ”Jollekin
uppoaa”, Heikkinen toteaa. muulle sellainen voisi tuntua häiritsevältä.” |

RONDO 4|2025 59