Page 64 - RONDO 04

& Espoon teatterin kevään © VEERA KONSTI / ESPOON TEATTERI
ohjelmaan kuuluu Anni
Mikkelssonin ohjaama Minna
Canthin klassikkonäytelmä
Anna Liisa Kajaanin
kaupunginteatterin vierailuna.

”Esityksessä kontakti todellisuuteen on ajateltu älykkäästi. Sorjasta huvittavat kysymykset siitä, onko teatteri jollain
Se on tehty Donald Trumpin ensimmäisen presidenttikau- tapaa vasemmistolaista.
den aikana, kuratoitu Joe Bidenin presidenttikauden aikana ”Kaikki väittävät olevansa pienemmän puolella, niin en
ja nyt nähdään Trumpin toisella valtakaudella. Sitä katsoessa- ymmärrä, miksi juuri teatteri olisi vasemmistolaista. Tulee
ni olen pohtinut paljon suhdettamme Yhdysvaltoihin.” vastustaa pyrkimyksiä tehdä teatterista ja kulttuurista iden-
”Bieringin lähtöajatus siitä, että kerrottaisiin maahan- titeettipoliittisia pelinappuloita. Se on mielestäni poliittinen
muuttajan tarina, on näyttäytynyt järjettömältä, joten tilan- strategia, jolla pyritään synnyttämään jakolinjoja sinne, mis-
ne on käännetty toisin päin: mitä jos te kertoisitte minun sä niitä ei tarvitsisi olla. Se on strategia, joka on tuttu totali-
tarinani? Dark Noon on älykäs teos, joka saa ajattelemaan.” taristisista maista.”
Sorjaselle teatteri on kuitenkin yhteiskunnallinen toimija.
Laatu on olennaisinta Siltä teatteri on näyttäytynyt myös markkinoinnin näkökul-
Sorjasen mukaan on tärkeää löytää aito syy siihen, miksi ul- masta, kun Metan omistamien sosiaalisen median alustojen
komaisen esityksen tuomiseen käytetään taloudellisia resurs- uudet yhteisönormit ovat hankaloittaneet markkinointia esi-
seja ja synnytetään ympäristöpäästöjä. tysten kohdalla, jotka liittyvät seksuaali- ja sukupuolivähem-
”Samalla korkeat laatukriteerit luovat myös suomalaiselle mistöihin tai aborttioikeuksiin.
vierailuohjelmistolle korkean riman. Sen tulee voida kilpail- ”Teatteri ei voi olla sitoutunut mihinkään puoluepoliitti-
la ulkomaisen ohjelmiston kanssa.” seen liikkeeseen. Taiteen ja kulttuurin muodostamien nar-
Viime vuosien aikana teatteriyleisön keski-ikä on laske- ratiivien kautta on välittynyt kaikki meidän käsityksemme
nut noin kymmenellä vuodella. Sorjasen mukaan suomalai- itsestämme, toisistamme sekä kulttuureista. Maailmaa ja
sissa teattereissa kiinnitetään liikaa huomiota teatteriyleisön taidetta ei voi erottaa toisistaan. Voiko yksittäinen taideteos
ikä- ja sukupuolijakaumaan ohjelmistoja suunniteltaessa. saada jotain muutosta aikaan, on epärelevantti kysymys sii-
Sorjanen ei usko yksittäisten katsojaominaisuuksien voivan nä missä kysymys siitä, voiko yksittäinen kansanedustaja
määrittää sitä, ketkä löytävät tietyn esityksen pariin. saada lakimuutoksen aikaiseksi – voi ja ei voi!”
”Näen tärkeimpänä luottamussuhteen luomisen yleisön Eri maiden teatteriesitykset usein heijastelevat ympäris-
ja teatterin välillä. Haluamme, että teokset palvelevat mo- tönsä ja kontekstinsa yhteiskunnallisia rakenteita.
nenlaisia yleisöjä, mutta niin, että ne asettuvat luonnollisesti ”Yritä löytää puolalainen esitys, jossa ei ole narratiivis-
meidän laatuprofiilimme alle. En usko perinteiseen voileipä- sa sellaista rakennetta, että ylätasolla on hallitseva systeemi,
kakkumalliin.” jonka jälkeen on välikerros ja alatasolla yksittäinen ihmi-
& ei aio tarjota sisältöjä kaikille ikäryhmille. Se ei esimer- nen. Aina näkymätön ylätason systeemi murskaa välitason
kiksi tee lapsille ja nuorille ensisijaisesti suunnattuja sisältö- kautta yksilön, joka häviää. Havaintoni on, että etenkin enti-
jä, koska Espoossa on paljon muita toimijoita, jotka jo sitä sissä itäblokin maissa on sama juttu. Yhdysvaltalaisissa nar-
tekevät. ratiiveissa asetelma on toisin päin. Yksilö murskaa kaiken
muun.”
Henkilökohtainen politiikka ”Väitän, että Pohjoismaissa ja erityisesti Suomessa suhde
vai suuret rakenteet? konfliktiin on horisontaalisempi – on kusipäiset työkaverit
& on herättänyt kohua antamalla tukensa erilaiselle kansa- tai naapurit tai kyläyhteisö, joka kiusaa yksilöä. Teatterissa
laisaktivismille. Sorjasta haastatellaankin usein yhteiskun- käsitellään usein yhteisöön kuulumisen tai kuulumattomuu-
nallisella kärjellä ja kysytään, onko teatteri vasemmistolaista. den problematiikkaa. Meille ei ole syntynyt samankaltaista
”Koen, että olemme yhteiskunnallisesti oudossa tilantees- epäilevää suhdetta auktoriteetteihin kuin esimerkiksi Bal-
sa, jos rasismia ja fasismia vastustaville tahoille tukensa anta- tiassa ja Puolassa. Tästä syystä ajattelen, että meillä on pal-
minen nähdään jotenkin radikaalina. Niiden vastustamisen jon eksistenssiin liittyviä kysymyksiä, jotka eivät kytkeydy
tulisi olla itsestään selvää kenelle tahansa.” yhteiskunnallisesti isompaan rakenteeseen.” ■

64 RONDO 4|2025