Page 18 - RONDO_05
P. 18

Missiona leirien yhdistäminen              © MARKKU PIHLAJA
          Reetta Ristimäellä on 30-vuotinen kokemus suomalai-
          sesta vapaan kentän musiikkiteatterista. Hän oli perusta-
          massa Ooppera Skaalaa vuonna 1995 ja Musiikkiteatteri
          Kapsäkkiä 1998. Kapsäkissä hän toimi johtajan tehtävis-
          sä vuoteen 2012. Suomalaista kamarioopperaa hän joh-  Eva Braunin esittämätön nauha on Pasi Lyytikäisen säveltämä monologiooppera Maritza Núñezin
          ti 2017–2023, ja Greta Tuotanto aloitti vuonna 2015.  librettoon. Se kantaesitettiin vuonna 2021. Teos on absurdi kuvaus vanhenevasta Hitlerin morsiamesta,
            Ristimäki ei kuitenkaan kasvanut nuoresta kiinni oop-  joka käy läpi elämäänsä, valintojaan ja tunteitaan.
          peraan, vaan tie tulevaan missioon aukeni sangen myö-
          hään. Nurmolainen tyttö harrasti tanssia, musiikkia,
          teatteria ja kuvataidetta.
            Ylioppilaaksi tultuaan hän haki ja pääsi Helsingin yli-
          opistoon opettajankoulutukseen. Siellä häntä kannustet-  © MARKKU PIHLAJA
          tiin  lauluopintoihin  Helsingin  konservatorioon. Se  oli
          sitten menoa.
            ”Opettajan ura ei silloin tuntunut mitenkään omim-
          malta alalta, mutta kun nyt ajattelee, kasvatustieteiden
          opiskelu antoi hyvän pohjan tuotantotyölle. Siinä oppi
          ihmisten kanssa tekemisen: miten antaa jokaiselle mah-
          dollisuus  loistaa,  mutta  samalla  arvioida  realistisesti,
          mikä on mahdollista ja mikä ei. Opin jäsentämään ko-
          konaisuuksia.”
            Vuosina  1985–91 hän oli mukana  Ylioppilasteatte-
          rissa, jonka jälkiturkkalainen ilmapiiri teki vaikutuksen
          mutta samalla jätti ulkopuoliseksi. 1992 hän pääsi Sibe-
          lius-Akatemiaan, mutta ei tuntenut oloaan kotoisaksi sil-
          loisessa oopperamaailmassakaan.
            ”Olin vähän outo lintu kummassakin leirissä, ja aloin
          jo tuntea, että paikkani voisi olla niiden puolivälissä. Sii-
          hen aikaan ooppera- ja teatteripiirit olivat jyrkästi eriy-
          tyneitä. Teatterissa  ajateltiin, että mitään vakavasti
          otettavaa ei voi esittää laulaen, ja musiikilliset taidot oli-
          vat monesti alkeellisia. Oopperassa taas näytteleminen
          oli luokattoman huonoa.”
            Tästä valkeni missio yhdistää aloja ja taitoja. Liisa
          Linko-Malmion ja Ritva Auvisen laulutunteja ovat
          myöhemmin täydentäneet esimerkiksi brittiläiset musi-
          kaalivalmentajat Tim Richards ja Ian Nicholas. He
          opettivat, miten laulu, tanssi ja näytteleminen voivat ni-
          voutua. Tälle oli tarvetta 1994 Lepakko-operetin Rosalin-
          den roolissa Aleksanterinteatterissa.
            ”Tietenkin  mietin  uraani:  pitäisikö  seurata  monia
          suomalaisia saksalaiseen oopperataloon. Mutta samaan
          aikaan elämään tuli perheen perustaminen ja kaksi lasta,
          joten päätin ruveta tekemään omia juttujani. Esiinnyin
          alkuun  mainosvideoilla  ja  firmakeikoilla.  Silloin  tätä
          työtä vielä riitti. Olin mukana mm.  Neil  Hardwick-
          in tv-elokuvassa Pieni yösoitto.”
            ”Joskus on jäänyt harmittamaan, etten keskittynyt
          pelkästään laulamiseen, vaan jäin vähän ulkokehälle.
          Toisaalta sieltä näkee pidemmälle. Miksihän monessa
          mukana olevat miehet saavat renessanssineron leiman,
          mutta naisten kohdalla se ei ole niinkään suotavaa?
          Epäillään, osaavatkohan he mitään kunnolla.”



          18     RONDO   5|2025
   13   14   15   16   17   18   19   20   21   22   23